Muita jotka ovat lopettaneet alkoholin käytön kokonaan.
Lopetin pari kuukautta sitten kokonaan, sitä ennen join viikotain aika runsaasti. Yllätyin kuinka helppoa lopettaminen oli kun sen päätöksen vihdoin teki.. kertokaa onko ollut vaikeaa vai helppoa ?
Kommentit (21)
Loppui sosiaalinen elämä kun en enää juonut. Naiset varsinkin katosi elämästäni nopeasti. Naiset ei raitista miestä huoli.
Minä. Alkoholisoitunut miesystävä sai minut lopettamaan sekä viinin juomisen että seurustelun kymmenen vuotta sitten.
Vuosi oltu ilman. Ei se alkoholi mikään ongelma ollut, mutta krapula-aamut eivät enää innostaneet. Tuntui että vapaa-aika meni toipumiseen, ei oikein ollut energiaa tehdä mitä halusi vaikkei mitään vapinakrapulaa ollutkaan. Muutaman tunnin hauskan takia en halunnut enää viikonloppuani tuhlata. Ei mitään ongelmaa, mies juo, enkä tästä valita. Hänenkin ottamisensa tosin väheni, ei vedä enää puolta koppaa illassa. Sosiaalinen elämä ei ole kärsinyt, istun iltaa siinä missä muutkin.
Olen aina välillä jopa puolitoista vuotta juomatta, sitten aloitan uudelleen. Se lähtee aina siitä ajatuksesta, että onhan tässä tullut oltuakin juomatta jo toista vuotta. Ei se koskaan jää vain siihen yhteen kertaan, vaan kohta huomaat tissutelleesi taas vuoden verran. Mutta aina lopulta tulee se kyllääntyminen, että ei vain voi enää sietää alkoholia ja on pakko lopettaa kokonaan.
21 vuotta sitten jäi kokonaan, kun tulin raskaaksi. Oli eka merkki monta päivää ennen odotettua kuukautisten alkupäivää. Ihan mahtavaa, ihan liikaa tuli juotua.
Olen asiaa harkinnut. En ole ongelmajuoja, ei tule koskaan krapulaa (siksi, että juon niin vähän), mutta huomaan kuinka jo pari lasillista viiniä vaikuttaa yöuneen. Ja tässä iässä se on yksi tärkeimmistä asioista elämässä (+60 v.). Joten en tiedä onko ne pari lasillista edes vaan silloin tällöin niin tarpeellisia?
Ikä pani lopettamaan. Ikävä sitä paria lasia punaviiniä ruuan kanssa. Ei kun ei . Tuntuu, että jo pelkkä korkin avaaminen saa aikaan lievän krapulan.
Minä olen ollut vähän yli vuoden juomatta. Jotenkin vain jäi. En juonut runsaasti mielestäni, enkä paljon, joka viikko kuitenkin pari saunasiideriä, ehkä kerran kuussa enemmän sitten juhliessa.
Paino on pudonnut mitään tekemättä yli 10 kiloa tässä vuodessa!
Luulin, etten vain laihdu millään ja kuitenkin olen liikunnallinen, enkä näyttänyt "läskiltä". En tiedä johtuiko ylipaino pelkästään alkoholin kaloreista vai siihen liittyvästä syömisestä tms. Kuvittelin jotenkin että pizza/kebab kerran-pari kuussa on ihan tavallista, eikä vaikuta painoon. Nyt kun en juo, ei pizzaakaan tee mieli.
Vähän hävettää, että onko juominen kuitenkin ollut tuon verran runsasta. En ole kehdannut edes tutuille kertoa mistä painon putoaminen voi johtua, vaan olen sanonut, että olen vähän katsonut mitä syön.
Oli pakko lopettaa sairauden takia.
Ja ei ole ollut vaikeaa olla juomatta siis.
16 vuotta sitten lopetin. Mulle helppoa, mutta sukulaisille ja ystäville vaikeampaa. Piti vuosia selitellä päätöstä, koska en ollut mikään suurkuluttaja ennen päätöstä. Vähän väliä ihmeteltiin miksi en voi ottaa edes yhtä lasillista. Meni varmaan n. kymmenen vuotta ennen kuin kyselyt loppuivat. Olen säästänyt sekä terveyttä että rahaa näinä vuosina. Ei kaduta hyvä päätöseni.
Se vaan jotenkin jäi muutama vuosi takaperin. Ei tuntunut kännääminen vaivan arvoiselta touhulta. Eikä krapula mitenkään auvoinen olotila ole. Voin osallistua siihen illallisella ostettavaan viinipulloon toisinaan ihan seuran vuoksi vaikka mieluummin juon ruokajuomana vaikka vettä. Ulkomailla saatan maistaa pullon pari paikallista olutta.
Join olutta lähes 30 vuotta . Ylipainon ja väsymyksen takia oli vaan pakko lopettaa. Ei ollut vaikeaa nyt paino tippunut ja yöunet hyvät. Suosittelen lämpimästi kaikille samaa
En edes kunnolla aloittanutkaan koskaan, todella helppoa.
On vaikeaa lopettaa jos baareissa käy
Vierailija kirjoitti:
Loppui sosiaalinen elämä kun en enää juonut. Naiset varsinkin katosi elämästäni nopeasti. Naiset ei raitista miestä huoli.
Tää on niin totta! Mullakin riitti naisia ja kavereita aktiiviurallani. Lopettamisen jälkeen eioo ollu enää kumpiakaan. Aika yksin on saannu olla. Mutta elämänlaatu on huomattavasti parantunut. En siis kadu valintaani.
Loppui joskus 30 vuotta sitten ihan itsekseen. Ei vaan enää maistunut.
Tylsää ja sitä samaa. Ei antanut yhtään mitään.
Otan silti joskus jonkun drinkin tai lonkeron pari kertaa vuodessa.
En voi sanoa että kokonaan, tänä vuonna olen juonut neljä annosta alkoholia. Mutta siis käytännössä kokonaan. Tätä on jatkunut nyt ehkä kolmisen vuotta.
lopettamisesta tuli todella helppoa, kun tajusin, että olen humalassa todella ärsyttävä ihminen. Sellainen jankkaaja. Baari-illoista tuli paljon kivempia, samoin seuraavista aamuista.
Tämän vuoden ollut juomatta. Tipaton jäi päälle enkä ole kyllä alkoholia sen koommin kaivannut. Tuntuu kuin olisin nuorentunut 5 vuotta, vaikka en mikään alkoholin suurkuluttaja koskaan ollutkaan. Yksi hyvä tapa johtaa toiseen. Sama toimii valitettavasti myös toisinpäin. Suosittelen kyllä kaikille!
Lopetin vuonna 2023. Muuta vaihtoehtoa ei enää ollut. Olen ollut tyytyväinen päätökseeni ja raitis elämä on ollut suurimmaksi osaksi helppoa. Elämä tuntuu selkeämmältä, olen kasvanut ihmisenä todella paljon ja näen nyt selvästi kaikkien aiempien harhakuvitelmieni taakse. Kääntöpuolena suurin osa juomisaikaisista ihmissuhteistani on katkennut tai hiipunut mutta en siitä huolimatta enää haluaisi palata menneeseen. Oloni on paljon terveempi ja itsevarmempi näin.