Hoikat lestadiolaiset
Katselin kuinka lestadiolaiset kävelivät "kokoontumisajoihinsa" sankoin joukoin. En nähnyt yhtään selkeästi ylipainoista. Aloin miettimään heidän hoikkuuden salaisuutta. Voisiko joku lestadiolainen ystävällisesti vastata.
Kommentit (225)
Alkoholi lihottaa. Varsinkin olut. Lestadiolaiset eivät juo alkoholia lainkaan.
Suviseuroissa ja muissa kesäseuroissa löytyy epäterveellisten ruokien (makkarat, pizzat, ranskikset) myös normaalia kotiruokaa ja kasvisruokaa, kun taas monilla musiikkifestareilla ei löydy muita kuin epäterveellisiä ruokavaihtoehtoja.
Tämä on oikeasti kiinnostava ja hyvä kysymys.
Kun perheet ovat isoja, siellä syödään paljon perusterveellistä kotiruokaa ja arki on varmaan väistämättä melko selkeää ja aikataulutettua, että pakka pysyy kasassa.
Et sä 9 lapsen kanssa lähde jonnekin mäkkärin autokaistalle tai rupea jotain pakastepizzoja paistamaan. Ei ole rahaa eikä aikaa tuollaiseen. Lestadiolaisperheissä tehdään iso kattilallinen nakkisoppaa tai pistetään perunat kiehumaan ja kyytipojaksi jauhelihakastiketta, kurkkua ja tomaattia. Ja kun on lapsia paljon, niin herkut jaetaan ja ehkä niitä ostetaankin harvemmin. Ei kenelläkään ole varaa ostaa aina perjantaina 9 sipsipussia.
Oon Pohjanmaalta ja tiedän asiasta jotain. Se on vaan ihan eri mentaliteetti siellä. Nähdään vaivaa asioiden eteen ja pyritään kaikessa parhaaseen mahdolliseen.
Lapset pienestä pitäen hiihtämään, yleisurheiluun, tai vastaavaan, ylipäätään toimintaan. Käytetään aikaa siihen että tehdään kunnollista terveellistä ruokaa ja on säännölliset ruoka-ajat. Meillä on sama elämäntapa verissä vaikka en ole lestadiolainen ja etelään muuttanut.
Asiat tehdään viimeisen päälle tai ei ollenkaan. Sama juttu töissä, opiskeluissa, ulkoisessa olemuksessa.
Ei vaan kestä mielenlaatu tai kantti löysäilyä missään asiassa. Ja minä vielä pidän itseäni aika rentona ja boheemina. Jostain selkärangasta se ajatusmalli tulee.
Ne vaan tekee ihan hulluna hommia. Kuluttaa energiaa, ei sen suurempaa salaisuutta. Mieti itse millaista elämä on useamman lapsen kanssa?
Itse tunnen lihavia lestadiolaisia, jotka ovat kylläkin viime vuosina etäänyyneet liikkeestä
Perinteisillä vl-lestadiolaisalueilla kaikki ihmiset ovat timmissä kunnossa, koska näillä alueilla harrastetaan paljon liikuntaa ja liikutaan aktiivisesti luonnossa. Poimitaan itse marjat metsästä pakkaseen, rämmitään hiki hatussa suolla lakkojen perässä jne.
Talvisin useilla paikkakunnilla ja kaupungeissa pyörii itse varatut sähly-, lentopallo- ja koripallovuorot, joihin saa osallistua matalalla kynnyksellä. Niissä ei ole pelkästään vl-lestadiolaisia vaan ainakin niillä paikkakunnilla, joissa olen itse asunut, ovat kaikki aikuiset tervetulleita peleihin ja näihin pelivuoroihin myös osallistuu muitakin kuin vl-lestadiolaisia. Lapsille ja nuorille on omat pelivuorot.
Itse tunnen joitain lihaviakin lestadiolaisia. Kuitenkin luulisi ettei ole nykyisillä ruoan hinnoilla edes rahaakaan syödä itseään lihavaksi jos on iso perhe. Myös imettäminen polttaa kaloreita ja pitää hoikkana.
Minulla on aikaa katsoa mitä syön kun ei ole lapsia. Esim. kun en halua tukea eläinrääkkäystä niin täytyy nähdä ylimääräistä vaivaa että oppii saamaan kaiken tarvittavan kasvikunnasta.
Kiitos kivasta ja asiallisesta kommentoinnista. Pitkälti samaa mitä itsekin olen ajatellut.
Ja sitäkin olen ajatellut, että ehkä uskokin auttaa. Ei tee mieli ahmia nopeasti. Ehkä ruokansa syö ajatuksella ja kiitollisuudella.
Ap
Pohjois-pohjanmaalta olen kotoisin ja tunnen paljon lestadiolaisia. Osasyynä hoikkuuteen on varmasti se, että perheissä on paljon lapsia. Ylensyönnin riski on minimissä verrattuna 1-2 lapsen perheisiin. Ennen vanhaan kun heilläkään ei ollut telkkaria eikä saanut kuunnella maallista musiikkia, käydä tansseissa ja kaikissa riettauksissa, lapset ohjautuivat pienestä pitäen jonkin ulkourheilun pariin.
Lisäksi olen kuullut juttuja että nuoret naiset haluavat pysyä laihoina että kuukautiskierto häiriintyisi ja lapsia ei välttämättä näin ollen tulisi, ainakaan ihan joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Oon Pohjanmaalta ja tiedän asiasta jotain. Se on vaan ihan eri mentaliteetti siellä. Nähdään vaivaa asioiden eteen ja pyritään kaikessa parhaaseen mahdolliseen.
Lapset pienestä pitäen hiihtämään, yleisurheiluun, tai vastaavaan, ylipäätään toimintaan. Käytetään aikaa siihen että tehdään kunnollista terveellistä ruokaa ja on säännölliset ruoka-ajat. Meillä on sama elämäntapa verissä vaikka en ole lestadiolainen ja etelään muuttanut.
Asiat tehdään viimeisen päälle tai ei ollenkaan. Sama juttu töissä, opiskeluissa, ulkoisessa olemuksessa.
Ei vaan kestä mielenlaatu tai kantti löysäilyä missään asiassa. Ja minä vielä pidän itseäni aika rentona ja boheemina. Jostain selkärangasta se ajatusmalli tulee.
Ainakaan mun nuoruudessani lestadiolaiset eivät harrastaneet kilpaurheilua. Nykyajasta en tiedä.
Uskon että he elävät enemmän siihen malliin miten 50 vuotta sitten elettiin. Enemmän perusruokaa, terveellisiä raaka-aineita eikä woltattua ravintolasapuskaa. Sen lisäksi eivät juo tai polta. Eivät köki telkkarin ja läppärin edessä iltoja vaan kuluttavat kirkonpenkkiä ja urheilevat vapaa-aikana.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on oikeasti kiinnostava ja hyvä kysymys.
Kun perheet ovat isoja, siellä syödään paljon perusterveellistä kotiruokaa ja arki on varmaan väistämättä melko selkeää ja aikataulutettua, että pakka pysyy kasassa.
Et sä 9 lapsen kanssa lähde jonnekin mäkkärin autokaistalle tai rupea jotain pakastepizzoja paistamaan. Ei ole rahaa eikä aikaa tuollaiseen. Lestadiolaisperheissä tehdään iso kattilallinen nakkisoppaa tai pistetään perunat kiehumaan ja kyytipojaksi jauhelihakastiketta, kurkkua ja tomaattia. Ja kun on lapsia paljon, niin herkut jaetaan ja ehkä niitä ostetaankin harvemmin. Ei kenelläkään ole varaa ostaa aina perjantaina 9 sipsipussia.
Mistä helvetistä sinä luulet tietäväsi mihin kenelläkin on varaa?! 😂😂😂😂
Kyllä, vanhoillislestadiolaiset ovat huomattavan hoikkia verrattuna normisuomalaisiin. Toki keski-ikäisistä voi joku vähän tukevampi löytyäkin, ei heillä nyt kovin eri geenistö ole.
Mun havainnot:
- vl-uskoiset ovat todella ulkonäkökeskeisiä, uskokaa tai älkää. Vaatteet on viimeistä muotia ja vaikkei olisikaan niin kroppa pidetään timminä, jotta risaiset farkutkin näyttävät hyviltä. Vaatteet näyttävät paremmilta, täytyy myöntää, kun on hoikka kroppa. Meikata ei saa niin laihuuden merkitys nuorekkaan ulkonäön luomisessa on tärkeä. Eikä laihduttamista voi kukaan kieltää.
-Miettikää sitä työn määrää. Siis ei siellä joudeta istumaan. Siivousta, ruoanlaittoa ja lastenhoitoa on kyllä koko ajan, molemmille sukupuolille ja kaiken ikäisille. Kukaan ei makaa laiskana. Nuoret joilla ei ole lapsia, hoitavat sisarusten.
-Lapset ovat paljon ulkona, pitkin kyliä toisinaan. Kodeissa on paljon hulinaa ja pikkusisaruksia, mutta ulkona voi tavata kavereita eivätkä vanhempien vahtiva silmä aina yltä kaikkialle... Osa siis on pahanteossa.
-Keskinäinen kilpailu. Ei seitsemän lapsen äiti halua miltään mammalta näyttää, vaan vetää tiukkaa pöksyä päälle joka raskauden jälkeen. Se on heillä vähän niinku uusiutumista, jatkuvien raskauksien jälkeen on kiva näyttää itseltään.
-Kunnianhimo. Lestadiolaisilla on ahkeruus kulttuurissa. Töitä tehdään, nuoret hakevat kesätöitä eri paikkakunnilta, jotta johonkin pääsevät. Toki helppo hakea kun on verkostoja. Eikä itseä päästetä vähällä. Yhteisöllisyyden yksi puoli on myös vertailu toisiin. "En kai minä halua lihoa kun ei siskokaan lihonut, vaikka sillä on enemmän lapsia". Otetaan mallia toisista eikä haluta jäädä huonommaksi. Tästä joku jo kirjoittikin, että asiat tehdään kunnolla tai ei ollenkaan.
-alkoholia ei käytetä joten ei ole krapuloitakaan.
Pahoittelen suorasanaisuuttani, nämä ovat havaintojani.
T. Oulunsalolainen
Vierailija kirjoitti:
Uskon että he elävät enemmän siihen malliin miten 50 vuotta sitten elettiin. Enemmän perusruokaa, terveellisiä raaka-aineita eikä woltattua ravintolasapuskaa. Sen lisäksi eivät juo tai polta. Eivät köki telkkarin ja läppärin edessä iltoja vaan kuluttavat kirkonpenkkiä ja urheilevat vapaa-aikana.
Lestadiolaiset polttavat ja paljon. Se toki pitääkin hoikkana.
Mä olen lähtöisin lestadiolaisalueelta ja vaikka itse olin tapaluterilainen, leikin lapsena paljon heidän kanssaan. Omat havaintoni ovat ysäriltä, jolloin varmaan koko Suomi noudatti osin näitä tapoja. Joten en osaa sanoa mitään nykyajasta. Mutta omia havaintojani ystävyyssuhteiden ja kavereiden luona kyläilyn perusteella:
- Lihavuus oli noloa, eikä siitä kursailtu puhua suoraan. Pyöreydelle naurettiin, reisiä vertailtiin istuessa.
- Perheissä syötiin yksinkertaista kotiruokaa saman pöydän ääressä. Jääkaapilla vaeltelua ei tunnettu.
- Lapsilla oli pienestä saakka kaikenlaista työtä. Enkä nyt siis puhu vain kotitöistä, vaan ihan rahaa vastaan tehtävistä askareista. Sukulaisten puolesta marjastettiin, naapurin firman mainoslehtisiä jaettiin postilaatikoihin, isovanhempien nurmikko leikattiin. Näistä hommista sai rahaa, joka kyllä upposi monilla karkkeihin, joten kyllä heilläkin makeanhimo toimi. Mutta kokonaisuutena arki epäilemättä oli aika vähäkalorista, ja karkkien hankintaan varmasti kului enemmän kaloreita kuin niiden syömisestä sai.
1. Liikunnallinen elämäntapa; koska telkkari ja pleikkari on kielletty, lapset ja aikuisetkin harrastavat liikuntaa reippaasti
2. Vain vähän herkkuja; Kun porukkaa on paljon, ei ole varaa mässäillä jatkuvasti
Eipä se tuon kummempaa vaadi ei-lestadiolaiseltakaan.
Heillä on erilaiset, mutta kovat ulkonäköpaineet, kun eivät voi päteä tyypillisillä meikki-, hiusten värjäys, lisäkkeet ym. tavoilla. Lisäksi ehkäisykeinona arvioin osan käyttävän luurangoksi laihduttamista. Myös erottautuminen lihavista edellisen sukupolven suurperheäideistä voi vaikuttaa.