Lapsuudenkotin tyhjentäminen on yhtä tuskaa
Mitä tahansa olisin lahjoittamassa roskalavalla, veli sanoo että eikun minä voin tehdä siitä sitä ja tätä. Olen itse sellainen että en säilytä turhaa tavaraa - toki en nyt ihan kaikkea heitä pois, mutta veli haluaa säilyttää tietosanakirjatkin vuodelta 1973 ja tämä on ihan todellinen esimerkki. Tuo talo siirtyy minun lasten huoleksi ja se on myytävä pelkkänä tonttina, mutta veli ei suostu uskomaan sen kosteusvaurioita, vaikka se haisee ja on ollut jopa näkyvää hometta. En halua siitä senttiäkään rahaa ja ilmoitin veljelle että vaikka maksan jos pääsen siitä eroon, mutta ei käy. Tiedän että perintö pitää jakaa jos yksikin osakas vaatii, mutta ei sitä taloa voi jakaa ennen kuin saa myytyä, muuta ei ole. Salaa olen kyllä hävittänyt tavaroita, esim. sellaisia mitä on minun lapsia varten hankittu, kuten ikivanhat pelastusliivit, kylpyammeen yms. Niitäkään ei olisi saanut heittää pois. Valehtelin ammeesta, että se oli halki. Todellisuudessa meni naapurille kukkapenkkikäyttöön.
Kommentit (7)
No veli vie haluamansa tavarat omiin varastoihinsa?
Ohis, mutta vanhat tietosanakirjatmovat ihan parhaita! Mitä vanhempi sen hauskempaa sen lukeminen on. Ja kyllähän niistä oppiikin paljon.
Meillä auttoi vastaavassa tilanteessa ulkopuolinen kiinteistönvälittäjä, joka antoi rehellisen arvion talon ja tilan arvosta (15 000 euroa), ja sisko oli luullut 140 000 -200 000 euron arvoiseksi. Lisäksi välittäjä sanoi, että ei saa myydä kuin purkukuntoisena tai vaan tonttina. Silloin sisko vasta uskoi ja sain tyhjentää talon. Se saatiin myydyksikin juuri tuolla 15 000 vaikka siinä oli iso tontti. Myytiin siis vaan tonttina, jossa on rasitteena purkukuntoinen talo.
Vierailija kirjoitti:
Meillä auttoi vastaavassa tilanteessa ulkopuolinen kiinteistönvälittäjä, joka antoi rehellisen arvion talon ja tilan arvosta (15 000 euroa), ja sisko oli luullut 140 000 -200 000 euron arvoiseksi. Lisäksi välittäjä sanoi, että ei saa myydä kuin purkukuntoisena tai vaan tonttina. Silloin sisko vasta uskoi ja sain tyhjentää talon. Se saatiin myydyksikin juuri tuolla 15 000 vaikka siinä oli iso tontti. Myytiin siis vaan tonttina, jossa on rasitteena purkukuntoinen talo.
Nämä kuvitelmat vanhojen talojen ja kiinteistöjen ylimittaisista arvoista ovat todella yleisiä - etenkin nykyisin.
Eihän sun ole pakko siellä olla tyhjentämässä. Menet kotiisi ja jätät veljellesi koko homman. Kiektäydyt perinnöstä niin olet vapaa koko puuhasta.
Lapsuudenkodin tyhjentäminen on tunteikasta touhua, eikä järjellä ole sen kanssa mitään tekemistä. Anna siis veljesi ottaa kaiken, mitä uskoo tarvitsensa, mutta ehdolla että vie ne myös pois talosta. Pahvilaatikoita voi varmasti järjestää hänelle ja auttaa pakkaamaan, jolloin veljellesi konkretisoituu että tavarat todellakin ovat nyt hänelle. Mahtuvatko ne hänen kotiinsa on hänen ongelmansa.
On hyvä, että heität jotakin salaa pois. Toisaalta, jos sovitte että tavara on sinun voit vaikka pomppia sen päälläsi veljen kommenteista huolimatta. Sovittu, mikä sovittu. Ota siis mitä vain tavaraa itsellesi, koska niin se homma taitaa parhaiten edetä kuin neuvotella kannattaako jotakin säilyttää,
Miten niin perintöä ei voi jakaa? Onhan sillä joku arvo perunkirjassakin. Pistä veljesi ostamaan sinut ulos.