Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nykyajan vanhemmat eivät osaa kasvattaa lapsiaan oikein
23.08.2011 |
Siitä johtuvat käytöshäiriöt ym. nuorison oireilu.
Katsokaapa vaikka äitiä taaperonsa kanssa leikkipuistossa; äiti kipittää (lähes) hysteerisenä taaperonsa kintereillä tätä seuraillen. Luonnossa eläinvauva tai -lapsi seurailee omaa emoaan, emo vain välillä auttaa poikasta takaisin luokseen, jos tarvetta on (harvemmin on).
Lapsille ei tule minkäänlaisia seuraamuksia mistään, aivan kaikki on sallittua - vaikka lapsi tarvitsee aikuista asettamaan RAJAT.
Viekö eläin poikastaan arestituolille, jos tämä on ollut tuhma? Kuvitelkaa sitä näkyä, miten naurettavalta se edes näyttäisi! Kuvitelkaa vaikka apina, se on lähintä ihmistä oleva eläin kuitenkin. Ja joo, kyllä me olemme ihmisiä jne. ja keskustelun keinoin pystymme selittämään asioita, mutta kun ei se toimi niin, että pieni lapsi vielä kovin monimuotoisia selityksiä ymmärtäisi - ja sen ikäistä kuitenkin jo on kasvatettava; muuten tulee ongelmatapauksia. Äiti seurailee aina lasta, äiti ei rankaise koskaan mistään. (Muitakin vastaavaa kehitystä tukevia esimerkkejä olette vapaita keksimään, pointti on siinä, että vanhemmat tekevät itse käytöshäiriöt lapsilleen ollen niin ulalla aivan kaikesta mikä olisi luonnonmukaista ja oikein).
Ja te vielä ihmettelette missä mentiin vikaan. Koko palsta täynnä ihmetteleviä äitejä - ei voi aina ymmärtää.
Kommentit (51)
...mikä vika arestituolissa? Eikös se juuri sitä kasvattamista ja rajojen laittamista ole? Vai korvilleko pitäis vedellä tai kiskoa hännästä, kuten eläinemo..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja täsmennä vielä, että erikoista on nykyään kuinka vanhempien elämä pyörii lasten ympärillä. Ennen lapset menivät siinä sivussa vanhempien askareiden ohessa. Nykyajan hössötysvanhemmuuden aikana kasvaa lapsia, jotka oppivat olemaan aina huomion keskipisteitä. Se on ominaisuus, joka vaikeuttaa sopeutumista yhteiskuntaan
Aivan. Juuri näin.
Lisään vielä, että minä en ihmettele ongelmalapsia ja -nuoria (ja heidän kasvavaa lukumäärää) ollenkaan, ihmettelisin, jos ei ongelmia tässä laajuudessa ilmaantuisi.
Ap.
mikä vika arestituolissa?
Ei siinä mitään vikaa ole, jos se toimii ja sitä oikein käytetään. Mutta jos ei se yksin riitä pysäyttämään lasta ja häiriökäyttäytymistä, on tehtävä myös jotain muuta. Asia ei voi jäädä siihen, että "lapsi nyt vain on hieman omapäinen".
Ap.
on kaikenmaailman vuoron odottamista, alhasemmat odottaa että kunkut syö ensin.
Laumassa ei jäsenet harrasta poikkeavaa toimintaa, siitä rankaistaan ja jos tuo jatkaa niin henki lähtee.
Minä tahtoisin tietää että tahdotko lapsen siihen arestituoliin vai et? Oli niin sekavaa että ensin se on hullun näköstä mutta lopussa sitten äidin tartteekin rankaista. Fyysisesti vai henkisesti? Kummin sua saisi rangaista? Lapsen koskemattomuus on ihan lakiin kirjoitettu.
Eläimilläkin on oikeuksia!
Vanhempi itse ei tee lapselle diagnoosia. Mutta tarkkaavainen vanhempi saattaa huomata lapsensa ongelmat nykysin paremmin kun tietoa on helposti saatavilla ja näistä havainnoista jutellaan sitten lääkärin kanssa.
Omalla lapsella on mahdollisesti lukihäiriö, lapsi ei lue vielä (on ekalla) mutta viitteitä on. Sinä siis olisit eri mieltä? :)
Seuraavatko he puistossa sinua? Tuleeko taaperosi kun sanot, että tänne näin, nyt tehdään sitä ja tätä? Millaisia rankaisuja/seuraamuksia itse käytät lasten kasvatuksessa?
Jos lähtee huomioimaan nykykasvatuksen epäkohtia, tulisi tilalle antaa parempia menetelmiä. Muutoin syyllistyy pelkkään syyllistämiseen eikä se johda mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakana mua ei ole kasvatettu mitenkään poikkeuksellisen hyvin eikä useimpia muitakaan tuntemiani nyt aikuisia ihmisiä.
Seuraavatko he puistossa sinua? Tuleeko taaperosi kun sanot, että tänne näin, nyt tehdään sitä ja tätä? Millaisia rankaisuja/seuraamuksia itse käytät lasten kasvatuksessa? Jos lähtee huomioimaan nykykasvatuksen epäkohtia, tulisi tilalle antaa parempia menetelmiä. Muutoin syyllistyy pelkkään syyllistämiseen eikä se johda mihinkään.
mitä tapero puuhaa, luottavaisesti. vasta vaaran uhatessa mennään paikalle selvittämään asia. Sitten jatketaan istumista, SAMASSA paikassa. Huomaat että tapero käy välillä ottamassa koordinaatit sinusta. Ja jos vaihdat paikkaa, hän ottaa uudet koordinaatit. ÄLÄ siis liiku puistossa, pysy paikallasi. Kun on aika lähteä, varoitat viisi minuuttia ennen ja lähtekää kun lapsi on vielä hyvällä tuulella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvavat lukumäärät kertoo ainoastaan siitä että nykysin vanhemmat on valveentuneempia!
Olen itse 80- luvulla koulutieni aloittanut, minulla oli S-vika ja kyllä se oli vanhemmille noloa että kävin opettelemassa S.ää.
Me taas ollaan viety puhehäiriöistä lasta 3- vuotiaana puheterapeutille ja viitteitä lukihäiriöönkin on.
Kun tieto lisääntyy, sitä on saatavilla ja ihmisien vamma erityisopetukseen nähdään häpeän sijasta positiivisena, lasta tukevana toimena niin lapsi saa tukea, oppia ja tietää ettei asiassa ole mitään noloa.
Kun on paljon ihmisiä, jotka tahtoo auttaa lasta ennemmin kuin myöhään niin lapset saa apua.
Ei vaikeuksia kukaan itse keksi, ne on aitoja!
Jos lapsi ei saa apua, ei se tarkoita etteikö lapsi olisi erityislapsi ja tarvitsisi apua.
Taisin olla nro 6
Varsinkaan suloisella 50-luvulla ei säntäilty turhaan lasten perässä. Ylimääräiset kaupattiin lehtien ilmoitustauluilla.
Suomi olikin siihen aikaan maailman suurimpia adoptiolasten viejämaita. Varsinkin muihin pohjosmaihin päätyi paljon suomalaisia pilttejä.
Sen jälkeen kun Suomi sain huomatuksen tästä lapsikaupasta, perustettiin MLL. Ja ainakaan lehdissä ei sen jälkeen saanut lapsiaan kaupitella. Tämä on maassamme hyvin vaiettu asia, mutta silti se on aivan totta.
Näistä asioista kun tietää, niin vituttaa lukea tuommoisia 'nykyaikana ei osata hoitaa lapsia'-vonkumisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fakta on se, että enemmän ja enemmän koko ajan vastaan tulee huonosti kasvatettuja lapsia, joille ei ole asetettu minkäänlaisia rajoja tai taottu kunnioitusta vanhempia kohtaan.
Meidän pihalla näitä asuu useita.
Itse en koe olevani vanha äiti mutta silti osaan kasvattaa lapseni ja pitämään heille kuria.
Useasti on saanut katsoa kuinka esim 7 v tyttö saa KAIKEN haluamansa ja vanhemmat selkeästi pelkäävät lastaan tai hänen reaktiotansa jos ei kaikki mene kuin hän haluaa. Voi kiesus! Mitäs sitten kun lapsi on esim 19 v eikä saakkaan kirjoituksista sitä mitä on halunnut.... tai muut vastoinkäymiset.
En ole täydellinen, hermostun ja huonot kohtani tunnistan. Mutta se että vastuuttomasti kasvatetaan lapsia nykypäivänä valitettavan paljon, on mielestäni rankaistava teko jos mikä.
Vastuuta pitää olla aikuisellakin kasvattaa IHMISTÄ eikä lasta joka hellantuutelis voi mennä rikki.
Rajat, asioista puhuminen, lapsen huomioon ottaminen muulla tavalla kuin materiaalisesti ovat tärkeitä asioita.
Toki Siperiakin kasvattaa mutta ei ehkä toivotulla tavalla tai sitte vanhempien tavoitteet eivät kovin kohdallaan ole
Seuraavatko he puistossa sinua? Tuleeko taaperosi kun sanot, että tänne näin, nyt tehdään sitä ja tätä?
Millaisia rankaisuja/seuraamuksia itse käytät lasten kasvatuksessa?
Meillä on 3 lasta; heistä ensimmäinen ja kolmas pitävät huolen itse siitä, että tulevat mukanani (ts. tietenkään en lähde minnekään pitkälle koskaan taaperoikäisestä, vaan katson koko ajan lähietäisyydeltä, että pieni voi hyvin. Turvallisessa leikkipaikassa taapero (1½ v.) voi ottaa pikkuisen minusta etäisyyttä, mutta palaa luokseni aina turvallista reittiä pitkin (esim. kiertää puskan nurmialueelta tmv.)). Keskimmäinen ei seurannut minua / ketään muitakaan läheisiä ihmisiään (mummua, pappaa tai isiä) - mutta tunnustan tehneeni hänen kanssaan sen virheen, että liikaa paapoin ja varmistelin perässä. Vihreistään tulee voida oppia.
Meillä puhutaan paljon, jos puhe ei riitä, joutuu varoituksen jälkeen arestituolille. Jos ei arestituoli yhdistetty puhuttelu riitä, tehostan sanomaani.
Taapero saa nippasun kädelle, jos toistuvista kielloista huolimatta menee jonnekin kielletylle, esim. räpsimään valokatkaisijaa. Tätä ei tarvitse enää toistaa, uskoo heti ja uskoo kauan tämän jälkeen taas sitä "Ei" -sanaakin.
Pointtini on siinä, että lapsen juostessa pahan teosta toiseen, nykyajan vanhempi katselee avuttomana vierestä - häneltä on otettu pois kaikki keinot puuttua, kaikki oma-aloitteisuus, kaikki oma maalaisjärki. Tilalle on istutettu ylevät kasvatusteoriat, jotka tasapäistävät lapsia liiaksi eivätkä perustu muuta kuin harvojen todellisuudelle.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten liittyy "vanha äiti" tähän aloitukseen?
Minulla on ikää 33 v. En koe olevani mikään "vanha äiti".
Ap.
tällaista vanhemmuutta, vaikuttaa syvästi vanhempien tapaa kasvattaa lapsiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitten kasvatti?
On tainnu kasvatustyö lähteä vinoon jo aikojen alussa.
Meinaako AP, että jos kaikki vanhemmat eivät toimi juuri niin kuin hän, niin se on merkki osaamattomuudesta?
Just!
osallistu ja kuuntele lastaan että vaan istuisi jossain nököttäisi puistossa ei ole ihan in.
kyllä lapsella voi olla rajat vaikka sen vanhemmat haluaisikin puuhata lapsen kanssa..
Olisikin, silloinhan meillä ei näitä ongelmia (tässä laajuudessa) olisi.
Sekavaa tajunnanvirtatekstiä aloituksen osalta oli kyllä, pahoittelen. Ehkä se pointti sieltä välittyi kuitenkin?
Vaikka tämä tyhmä provo onkin niin vastaan silti. Yhteiskunta vaatii vanhemmilta tällaista vanhemmuutta, vaikuttaa syvästi vanhempien tapaa kasvattaa lapsiaan
Mikä on ihan totta, mutta missä vaiheessa meistä vanhemmista tuli tälläisiä yksinkertaisia lampaita, jotka vain laumana peesailevat toimimattomia käytäntöjä? Jossain vaiheessahan tähän on tultava muutosta.
Pitää vain rohkeasti keskustella enemmän ja nostaa kissa pöydälle.
Ap.
kun ns. kauhukakaroita tuntuu olevan enemmän kuin ennen. En viitsi syytellä vanhempia kun moni varmasti yrittää tehdä parhaansa. Mutta miten sitten pitäisi kasvattaa?
Minä sain pienenä risusta, ja vaikka koenkin etten kasvanut kieroon sen takia, en kyllä haluaisi käyttää samaa metodia omiin lapsiini.
Läheisen lasta sivusta katsoneena ahdistaa. En näe missä hän on tehnyt väärin (eikä tunnu tietävän hänkään) mutta lapsi on silti aivan kauhea riiviö, joka ei usko mitään sääntöäjä, on väkivaltainen jne.
Olisikin, silloinhan meillä ei näitä ongelmia (tässä laajuudessa) olisi.
Sekavaa tajunnanvirtatekstiä aloituksen osalta oli kyllä, pahoittelen. Ehkä se pointti sieltä välittyi kuitenkin?
Vaikka tämä tyhmä provo onkin niin vastaan silti. Yhteiskunta vaatii vanhemmilta tällaista vanhemmuutta, vaikuttaa syvästi vanhempien tapaa kasvattaa lapsiaan
Mikä on ihan totta, mutta missä vaiheessa meistä vanhemmista tuli tälläisiä yksinkertaisia lampaita, jotka vain laumana peesailevat toimimattomia käytäntöjä? Jossain vaiheessahan tähän on tultava muutosta.
Pitää vain rohkeasti keskustella enemmän ja nostaa kissa pöydälle.
Ap.
Kurilla ja autoritäärisellä kasvatuksella tehdään lampaita. Sitten taas aikaansaamattomalla kasvatuksella tehdään näitä voimakastahtoisia jyriä. Eli joka toinen sukupolvi on jyrä ja joka toinen on lammas. Siksi kai on aikanaan puhuttu ominaisuuksista joka hyppää sukupolven yli. Tosin ketjun voi katkaista kun ymmärtää ongelmat ja on keinot toimia toisin.
Mutta suoraan sanottuna en haluaisi edes kasvattaa lapsiani istumalla paikallani ja olemaan osallistumatta lapseni tekemiseen, sekä ojentamalla vain kun lapsi tekee pahoja ja mikäli ei usko, niin nippaamalla. Ei kiitos pidä sinä kasvatusmetodisi, minä pidän omani. Uskon osittain siihen että minä voin olla lapsen kiinnekohta, mutta voin silti osallistua ja olla lapsen kanssa. Lisäksi annan mielummin positiivista palautetta ja ohjaan lasta sitä kautta kuin negatiivisen palautteen kautta. Ja fyysistä kuritusta en käytä. Mutta sanaani on uskottava. Isommilla lapsilla korostan asioiden esittämistapaa ja neuvottelutaitoja.
Eri asia on sitten miten kohtelen koiraamme. En seuraa koiraa, vaan koira minua (en edes huutele kun käännyn, koira saa vahdata silmä kovana minun reittiäni). Kontaktin määrään minä ja palkinnon saa kun osaa ottaa kontaktia ja toimia niin kuin pitää. Minä olen laumanjohtaja ja saan valita paikkani ja mennä ovista ensin, sekä annan luvan syömiseen.
Mutta en minä lapsestani koiraa halua, sitä varten minulla on koira.
Alue: Aihe vapaa
Mutta hoksasin pointin kyllä.
Ja täsmennä vielä, että erikoista on nykyään kuinka vanhempien elämä pyörii lasten ympärillä. Ennen lapset menivät siinä sivussa vanhempien askareiden ohessa. Nykyajan hössötysvanhemmuuden aikana kasvaa lapsia, jotka oppivat olemaan aina huomion keskipisteitä. Se on ominaisuus, joka vaikeuttaa sopeutumista yhteiskuntaan.
Lapsia tulisikin enempi ottaa mukaan perheen yhteisiin askareisiin ja auttelemaan kotitöissä kuin sulkea heidät omiin leikkeihin ja hössöttää mukana sen minkä muulta kiireeltään ehtii.