Yhteenmuutto alkanut pelottaa

Mulla on 2 kuukauden ikäinen vauva.

Ap

Ensimmäinen viesti ei ole aloittajan. 

Miksi on kiire jos epäilyttää?

Pelko on ihan aiheellinen. Olet menossa toisen kotiin asumaan. Voi tulla monenlaista konflikia kun yrität saada tehtyä paikasta itsellesikin kodin. Vaatii paljon sopeutumista molemmin puolin, mutta voi se hyvinkin mennä. Riippuu paljon ihmisistä. 

keskity siihen vauvaan ja unohda miehet

yksinhuoltajuus on muutenkin tarpeeksi paha ihmisoikeusrikos lasta kohtaan ja nyt olet viemässä lapselta ainoan vanhemman, kun mietit vain omaa etuasi

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen viesti ei ole aloittajan. 

Tä ei ole aloittajan. Ap

Jos vähänkin arveluttaa, älkää muuttako yhteen. 

Vierailija kirjoitti:

Pelko on ihan aiheellinen. Olet menossa toisen kotiin asumaan. Voi tulla monenlaista konflikia kun yrität saada tehtyä paikasta itsellesikin kodin. Vaatii paljon sopeutumista molemmin puolin, mutta voi se hyvinkin mennä. Riippuu paljon ihmisistä. 

Kiitos, en siis ole ihan täysin kaheli kun aloinkin jarrutella. Eniten pelottaakin se, kun muutan toisen kotiin. Vaikka nyt onkin puhe, että saan sisustaa mieleni mukaan, pelkään, että se ei ole totuus. Eikä kyse ole pelkästään sisustuksesta. Kyse on siitä, että muutan paikkaan jota en ole itse valinnut. 

Jos sinusta asia ei tunnu nyt hyvältä, ota aikalisä. Kyllä tuo panikointi kertoo siitä että et ole vielä valmis ottamaan tätä askelta. Älä turhaan hötkyile ja kiirehdi.

Pelko tai huoli kuuluu asiaan, mutta jos se tunne ei hellitä kannattaa puhua jonkun sinulle läheisen kanssa ja joka tunteet sinut pitkältä ajalta. Pelko voi olla terve varoitus tai pelkoa elämänmuutoksesta.

Jos mies ei aio myydä tai vuokrata asuntoaan, jäätte siis siihen kokonaan vai? Jos haluat teille yhteisen kämpän, tuo järjestely kuulostaa siltä että mies on jo päättänyt puolestasi että jäätte hänen asuntoon. Kannattaa puhua asiasta vielä ennen muuttoa, että sinä haluat teille yhteisen kämpän, eikä miehen asuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelko on ihan aiheellinen. Olet menossa toisen kotiin asumaan. Voi tulla monenlaista konflikia kun yrität saada tehtyä paikasta itsellesikin kodin. Vaatii paljon sopeutumista molemmin puolin, mutta voi se hyvinkin mennä. Riippuu paljon ihmisistä. 

Kiitos, en siis ole ihan täysin kaheli kun aloinkin jarrutella. Eniten pelottaakin se, kun muutan toisen kotiin. Vaikka nyt onkin puhe, että saan sisustaa mieleni mukaan, pelkään, että se ei ole totuus. Eikä kyse ole pelkästään sisustuksesta. Kyse on siitä, että muutan paikkaan jota en ole itse valinnut. 

Asuin aikanaan avomieheni omistamassa talossa. Heti alkuun oli puhe, että "olet kuin kotonasi" ja saat tehdä mitä haluat. No se jäi siihen, että sain vaihtaa ikkunaverhot ja laittaa yhden taulun seinälle. Kaikki muu oli sementoitu, esim. talon alkuperäisen asukkaan (mies oli perinyt talon ja huonekalut) huonekalut. En koskaan tuntenut, että talo olisi ollut minulle koti. Eipä kestänyt suhde loppuelämää.

Haluatko naimisiin tuon miehen kanssa? Jos haluat, älä muuta yhteen ennen avioliittoa. Tämä virhe on yleinen, ja lukuisat naiset valittavat siitä tälläkin palstalla: mies ei kosi eikä kuulemma välitä avioliitosta, ja pariskunta on asunut kuitenkin yhdessä vuosikausia, on yhteisiä lainoja ja usein lapsiakin. Et tule enää myöhemmin pääsemään naimisiin, jos mies saa kaikki avioliiton edut ilmankin.

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ei aio myydä tai vuokrata asuntoaan, jäätte siis siihen kokonaan vai? Jos haluat teille yhteisen kämpän, tuo järjestely kuulostaa siltä että mies on jo päättänyt puolestasi että jäätte hänen asuntoon. Kannattaa puhua asiasta vielä ennen muuttoa, että sinä haluat teille yhteisen kämpän, eikä miehen asuntoa.

Kyllä, mies aikoo asua asunnossa loppuikänsä eikä myyminen ole vaihtoehto. Koskaan. Siihen on siis minunkin sopeuduttava. 

Ei ole hyvä lähtökohta  että toinen muuttaa toisen kotiin.

No en muuttaisi minäkään. 

En kokisi reiluna, että minä luovun asunnostani ja otan hypyn tuntemattomaan, kun taas toisen ei tätä tarvitse tehdä, ja eron tullen automaatiolla saa jäädä asuntoon asumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelko on ihan aiheellinen. Olet menossa toisen kotiin asumaan. Voi tulla monenlaista konflikia kun yrität saada tehtyä paikasta itsellesikin kodin. Vaatii paljon sopeutumista molemmin puolin, mutta voi se hyvinkin mennä. Riippuu paljon ihmisistä. 

Kiitos, en siis ole ihan täysin kaheli kun aloinkin jarrutella. Eniten pelottaakin se, kun muutan toisen kotiin. Vaikka nyt onkin puhe, että saan sisustaa mieleni mukaan, pelkään, että se ei ole totuus. Eikä kyse ole pelkästään sisustuksesta. Kyse on siitä, että muutan paikkaan jota en ole itse valinnut. 

Ai jaa, sulle onkin tärkeää, että saat tehdä asunnosta sellaisen kuin SINÄ haluat. Nyt se onkin miehen koti etkä ole varma saatko ruveta päsmäröimään asunnossa.

Älä muuta miehen kotiin, säästä hänet sinun diktatuurilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ei aio myydä tai vuokrata asuntoaan, jäätte siis siihen kokonaan vai? Jos haluat teille yhteisen kämpän, tuo järjestely kuulostaa siltä että mies on jo päättänyt puolestasi että jäätte hänen asuntoon. Kannattaa puhua asiasta vielä ennen muuttoa, että sinä haluat teille yhteisen kämpän, eikä miehen asuntoa.

Kyllä, mies aikoo asua asunnossa loppuikänsä eikä myyminen ole vaihtoehto. Koskaan. Siihen on siis minunkin sopeuduttava. 

Ei ole. Sinähän sen päätät.

Järjetöntä härkäpäisyyttä mieheltä luulla tietävänsä loppuikänsä toiveet ja tarpeet ja pttää yksin, miten suhteessanne toimitte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ei aio myydä tai vuokrata asuntoaan, jäätte siis siihen kokonaan vai? Jos haluat teille yhteisen kämpän, tuo järjestely kuulostaa siltä että mies on jo päättänyt puolestasi että jäätte hänen asuntoon. Kannattaa puhua asiasta vielä ennen muuttoa, että sinä haluat teille yhteisen kämpän, eikä miehen asuntoa.

Kyllä, mies aikoo asua asunnossa loppuikänsä eikä myyminen ole vaihtoehto. Koskaan. Siihen on siis minunkin sopeuduttava. 

Asunto on hänelle siis tärkeämpi, kuin löytää molemmille sopiva kompromissi?

En muuttaisi, oikeastaan alkaisin miettiä uusiksi koko suhteen mielekkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelko on ihan aiheellinen. Olet menossa toisen kotiin asumaan. Voi tulla monenlaista konflikia kun yrität saada tehtyä paikasta itsellesikin kodin. Vaatii paljon sopeutumista molemmin puolin, mutta voi se hyvinkin mennä. Riippuu paljon ihmisistä. 

Kiitos, en siis ole ihan täysin kaheli kun aloinkin jarrutella. Eniten pelottaakin se, kun muutan toisen kotiin. Vaikka nyt onkin puhe, että saan sisustaa mieleni mukaan, pelkään, että se ei ole totuus. Eikä kyse ole pelkästään sisustuksesta. Kyse on siitä, että muutan paikkaan jota en ole itse valinnut. 

Asuin aikanaan avomieheni omistamassa talossa. Heti alkuun oli puhe, että "olet kuin kotonasi" ja saat tehdä mitä haluat. No se jäi siihen, että sain vaihtaa ikkunaverhot ja laittaa yhden taulun seinälle. Kaikki muu oli sementoitu, esim. talon alkuperäisen

Hieman sama tilanne täällä, olen siis ap. Ja kun kyse ei tosiaan omalla kohdallani ole pelkästä sisustuksesta, vaan nimenomaan siitä, että kyse ei ole suhteessa yhdessä valitusta kodista. Silloin edes se omannäköinen sisustus auttaisi kotiutumaan. Tuntuu aika hurjalta muuttaa taloon, jossa jopa seinällä olevat taulut on päättänyt joku muu jo kauan sitten, jo vuosia ennen kuin edes tämä kumppanini muutti sisään.