Muita joilta nuoruus jäi "elämättä"
Oli syy mikä tahansa. Miten elämä sujuu keski-iän lähestyessä tai se jo ohittaneena? Miten se on vaikuttanut elämääsi?
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Hitto miten typerä sä olet
Verrattuna keneen - sinuunko?
No mietin voisinko elää sen nyt.
Joitain asioita, joita haluaisin:
- reilimatka (periaatteessa mahdollista)
- jutella ja nauraa kavereiden kanssa yön yli (ei oo kavereita enkä jaksa valvoa niin myöhään)
- pukeutua kuten tahdon (esteenä vain omat estoni)
- tutustua uusiin ihmisiin (haastavampaa kun kaikilla omat kuvionsa ja menonsa)
- lähteä ulkomaille vaihtoon / harjoitteluun (ehkä hieman vaikeaa... Mutta jokin työ tai vapaaehtoishomma vois onnistua)
Vierailija kirjoitti:
Hitto miten typerä sä olet
Jos sinulla ei ole mitään oikeaa asiaa voit olla hiljaa. Varsinkin tuollaisten typerien letkautusten heitto ilman perusteluja on typerää. Vastauksesi tasosta päätellen olet nuori. Mieti kannattaako sinun tuhlata aikaasi täällä vai voisitko elää elämääsi...
Vierailija kirjoitti:
Hitto miten typerä sä olet
Mikä tässä meni vikaan besser wisser vanha mies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto miten typerä sä olet
Jos sinulla ei ole mitään oikeaa asiaa voit olla hiljaa. Varsinkin tuollaisten typerien letkautusten heitto ilman perusteluja on typerää. Vastauksesi tasosta päätellen olet nuori. Mieti kannattaako sinun tuhlata aikaasi täällä vai voisitko elää elämääsi...
Veikkaan että oli jäljittelijä
No, se on samanlaista edelleen. Toisaalta mulla ei ole myöskään koskaan ollut mitään ikäkriisejä, koska elämäni on ollut samanlaista aina.
Menetin nuoruuteni pahalle masennukselle.
Mutta... Nyt olen terve ja vielä toimintakykyinen. Ehkä tässä voisi tehdä vielä jotakin hauskaa ja jännittävää.
Vierailija kirjoitti:
Hitto miten typerä sä olet
Hienosti tehty setämies, sun ip osoite on ylhäällä
Vierailija kirjoitti:
No mietin voisinko elää sen nyt.
Joitain asioita, joita haluaisin:
- reilimatka (periaatteessa mahdollista)
- jutella ja nauraa kavereiden kanssa yön yli (ei oo kavereita enkä jaksa valvoa niin myöhään)
- pukeutua kuten tahdon (esteenä vain omat estoni)
- tutustua uusiin ihmisiin (haastavampaa kun kaikilla omat kuvionsa ja menonsa)
- lähteä ulkomaille vaihtoon / harjoitteluun (ehkä hieman vaikeaa... Mutta jokin työ tai vapaaehtoishomma vois onnistua)
Kaikki on täysin mahdollisia! Valvominen voi olla vaikein :D Suosittelen matkustamista, vaikka sitten yksin jos ei löydy matkaseuraa. Yksin matkustava tutustuu helpommin muihin. Reilaamaan vaan.
Miten nuoruus voi jäädä "elämättä" jokainenhan elää sen tavallaan.
Nuoruutta et takaisin saa, mutta ilman muuta voit tehdä tämän hetkisestä elämästäsi juuri sellaisen kuin haluat. Ryhdy rohkeasti uuteen, menee paikkoihin, tapaa ihmisiä, hanki haluamiasi asioita!
Vierailija kirjoitti:
Miten nuoruus voi jäädä "elämättä" jokainenhan elää sen tavallaan.
Elämättä jääminen on subjektiivinen mielipide. Eläminen merkitsee jokaiselle eri asiaa. En minä tai sinä voi määritellä sitä. Se mikä on toiselle elämättä jäämistä voi olla toiselle täyttä elämää. Siksi laitoin aloitukseen heittomerkit.
Olin koko nuoruusiän töissä ja mielestäni nuoruuteni ei jäänyt elämättä, vaikka joku bilehile muuta väittäisi. Samoin jatkoin töitä aikuisena. Kun sitten vähän ennen eläkeikää jäin työttömäksi, olen kiitollinen että tein töitä nuoresta asti, nyt on varaa, lainat on maksettu ja ei tarvitse nostella tukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto miten typerä sä olet
Hienosti tehty setämies, sun ip osoite on ylhäällä
Höpsö, ei tällä palstalla näy toisten ip-osoitteita.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Olin koko nuoruusiän töissä ja mielestäni nuoruuteni ei jäänyt elämättä, vaikka joku bilehile muuta väittäisi. Samoin jatkoin töitä aikuisena. Kun sitten vähän ennen eläkeikää jäin työttömäksi, olen kiitollinen että tein töitä nuoresta asti, nyt on varaa, lainat on maksettu ja ei tarvitse nostella tukia.
Miksi sitten vastaat kyselyyn, jossa kysytään mielipidetta ihmisiltä joilta on jäänyt nuoruus elämättä?
1990-luvulla ajateltiin että nuorten kuuluu "ryypätä ja rällästää", uskoin tuohon tyhmään väitteeseen ja kiukuttelin vanhemmille kun en saanut olla myöhään ulkona. Kuitenkin nautin kotona olosta. Omassa rauhassa. Jos saisin elää nyt nuoruuden uudestaan, en piittaisi käsityksistä miten nuoruus kuuluu elää.
Olisin kiinnostunut kuulemaan, mitä ap:lle ja muille tarkoittaa "elämätön" nuoruus.
Itse koen sen niin, että pelkojen ja vääristyneen omakuvani vuoksi en pystynyt seuraamaan unelmiani, pieniä tai suuria. En myöskään päässyt mukaan työelämään tai kaveriporukoihin.
Sairasloman vuoksi vapaa-aikaa olisi ollut vaikka kuinka, mutta olin koko ajan niin ahdistunut ja toivoton. Tunsin itseni ikälopuksi ja kuolevani pian, joten mitä järkeä yrittää enää mitään.
Se oli aivan kammottavaa aikaa.
Miten etuoikeutettua elää nuoruus terveenä.
Lyhyesti: elämä meni jotenkin tylsästi jurnuttaen sitku (sitten, kun) -asenteella lähes viisikymppiseksi, jolloin tuli kapinavaihe ja murrosikä. Sen jälkeen sitten tulikin ensimmäiset iän tuomat krempat ja aloin pelätä, että kuolen ennen kuin ehdin varsinaisesti edes elää.