Lue keskustelun säännöt.
Maatilan jatkaminen, sisarusten tilanne
Hei,
Onko täällä muita, joiden vanhemmat on olleet maanviljelijöitä ja kun he ovat luopuneet tilasta, se on "annettu" yhdelle lapselle ja muut eivät ole saaneet tilasta mitään? Ennen sukupolven vaihdoksen jälkeen jatkaja maksoi sisarusosuudet sisaruksilleen. Nykyään taidetaan perustaa yhtiö, josta lapset saavat osuudet.
Itsellä tämä oli ajankohtaista vuosituhannen vaihteessa. Vanhemmat "myivät" yli sada hehtaarin tilan uusine isoine eläinkasvatushalleineen sisarukselleni suurinpiirtein uuden omakotitalon hinnalla. Minä ja muut sisarukset eivät saaneet talosta mitään, emme myöskään voineet ostaa mitään osuutta tilasta. Nyt neljännesvuosisata myöhemmin talon jatkaja on odotetusti menestynyt erinomaisesti ja rahaa ja omaisuutta on yllinkyllin. Muut sisarukset pärjäävät niin kuin nollasta aloittaneet ihmiset pärjää: jos hyvin käy ja työpaikan saa pitää niin asuntolaina saadaan maksettua ennen kun 70v tärähtää tauluun ja eläkeikä alkaa. Nyt kun vanhemmat eivät enää tule itsenäisesti toimeen ja he tarvitsevat apua he odottavat tyttäriensä hoitavan ja auttavan heitä. Tilan jatkajalta apua ei edellytetä, onhan hän mies ja talollinen. Jos teitä on muita niin kysymys: miten käsittelette epäoikeudenmukaisuuden tunnetta?
Kommentit (374)
No on se hyvä tietää, että maailmassa on yksi maatilalliselle kateellinen. Sen verran työläs ja vaikea ala suomessa nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä tilaa niin vain anneta. Kyllä jatkaja siihen on ison lainan joutunut ottamaan. Ostanut itselleen työpaikan.
Siis eikö sisarukset saa tuossa jaossa ihan oikean arvon mukaan osansa siitä maatilan arvosta? Jos ei niin epäreilulta kuulostaa. Mutta nyt lienee myöhäistä asioita muuttaa.
Vanhempien auttaminen on jokaisen oma asia, jos katkeruus kalvaa niin vetäydy vaan tuosta vanhusten auttamisesta. Mutta onko se sitten sen arvoista, sen tiedät vain sinä itse.
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö sisarukset saa tuossa jaossa ihan oikean arvon mukaan osansa siitä maatilan arvosta? Jos ei niin epäreilulta kuulostaa. Mutta nyt lienee myöhäistä asioita muuttaa.
Vanhempien auttaminen on jokaisen oma asia, jos katkeruus kalvaa niin vetäydy vaan tuosta vanhusten auttamisesta. Mutta onko se sitten sen arvoista, sen tiedät vain sinä itse.
Samaa hämmästelen. Entä lakiosa perinnönjaossa?
Tuleeko vanhempien kuoltua hyvitystä tuolta veljeltä, siis perinnön tasauksen muodossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se on annettu niin siitä on jouduttu maksamaan älyttömät lahjaverot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Ei saatu mitään sisarosuuksia. Käsittääkseni tämä otetaan sitten aikanaan perinnönjaossa huomioon. Kateeksi ei kuitenkaan missään nimessä käy, vaikka tilan sai halvalla ja muut ei mitään. On se sellainen työleiri, eikä sillä tosiaankaan rikastu. Rahaa tehdään ihan muualla kuin maataloushommissa.
Eikös maatalousyrittäjillä mene huonosti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja jatkaa: Asia tässä on se, että tilan jatkaja menestyy erittäin hyvin siitä syystä, että hän ei joutunut maksamaan tilasta juuri mitään. Myöskään vanhemmille ei jäänyt omaisuutta. Käytännössä koko omaisuus luovutettiin yhdelle lapselle, eikä vanhemmat edes ymmärrä kohdelleensa lapsiaan eriarvoisesti. Eikä kaikki maanviljelijät kärsi talousongelmista ja raada itse raskaissa töissä, joukossa on paljon näitä, joille omaisuutta on kerätty ja keskitetty sukupolvien ajan ja työt tilalla tekee palkkatyön tekijät.
Perinnönjaossa voi kyllä hakea osuuttaan, vähintään sen lakiosan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö sisarukset saa tuossa jaossa ihan oikean arvon mukaan osansa siitä maatilan arvosta? Jos ei niin epäreilulta kuulostaa. Mutta nyt lienee myöhäistä asioita muuttaa.
Vanhempien auttaminen on jokaisen oma asia, jos katkeruus kalvaa niin vetäydy vaan tuosta vanhusten auttamisesta. Mutta onko se sitten sen arvoista, sen tiedät vain sinä itse.
Jos sisarukset eivät omista tilaa, niin miksi he saisivat osansa kauppasummasta? Eihän kukaan mene autokauppaankaan vanhempiensa kanssa kysymään, paljonko vanhasta autosta saavat vaihdossa ja vaadi siitä itselleen osuutta.
Tila on omistajansa, ei muiden, eikä tilakaupassa tarvitse ottaa huomioon muita kuin myyjä ja ostaja. Ei ne lapset saa euroakaan edes silloin, jos tila myydään ulkopuoliselle.
Onhan tuo ongelmallinen tilanne, jos asiaa ei ole aikoinaan keskusteltu lävitse, ja mielipahaa on päässyt aiheutumaan.
Millä perusteella tietty lapsi on valikoitunut jatkajaksi? Miksei muilta ole kysytty kiinnostusta? Miksei muille ole selvitetty, mitä jatkaminen tosiasiassa tarkoittaa (mahdolliset lahjaverot, tilan velat, kannattavuus jne.)
Puhumalla olisi selvinnyt pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja jatkaa: Asia tässä on se, että tilan jatkaja menestyy erittäin hyvin siitä syystä, että hän ei joutunut maksamaan tilasta juuri mitään. Myöskään vanhemmille ei jäänyt omaisuutta. Käytännössä koko omaisuus luovutettiin yhdelle lapselle, eikä vanhemmat edes ymmärrä kohdelleensa lapsiaan eriarvoisesti. Eikä kaikki maanviljelijät kärsi talousongelmista ja raada itse raskaissa töissä, joukossa on paljon näitä, joille omaisuutta on kerätty ja keskitetty sukupolvien ajan ja työt tilalla tekee palkkatyön tekijät.
Kyllähän heille jäi se "omakotitalon hinta", jonka veli tilasta maksoi.
Siis onko nyt muka tosiaan niin että vanhemmat voi myydä (eli lahjoittaa) vaikka euron hinnalla koko omaisuuden yhdelle lapselle, muille ei mitään ja se siitä.
En vaan nyt usko että näin voi tehdä. Tuon omaisuuden käypä arvo on se perintö ja kun vanhemmista sika jättää, siitä kuuluu vähintään lakiosa jokaiselle lapselle.
Lakimiehiä linjoilla?
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja jatkaa: Asia tässä on se, että tilan jatkaja menestyy erittäin hyvin siitä syystä, että hän ei joutunut maksamaan tilasta juuri mitään. Myöskään vanhemmille ei jäänyt omaisuutta. Käytännössä koko omaisuus luovutettiin yhdelle lapselle, eikä vanhemmat edes ymmärrä kohdelleensa lapsiaan eriarvoisesti. Eikä kaikki maanviljelijät kärsi talousongelmista ja raada itse raskaissa töissä, joukossa on paljon näitä, joille omaisuutta on kerätty ja keskitetty sukupolvien ajan ja työt tilalla tekee palkkatyön tekijät.
Meillä on vähän yli 40 000 maatilaa ja lahjaksi niistä on viimeisen 25 vuoden aikana annettu muutama sata, nämäkin siten, että tuo on ollut jatkajalle ainoa mahdollisuus jatkaa.
Sinulla on outo käsitys siitä, miten verottaja suhtautuu liian halpoihin tilakauppoihin. Jos ei joudu maksamaan tilasta juuri mitään, maksaa mellevät perintöverot. Tai - kuten nykyisin liian usein on - tila on halpa, mutta sen mukana tulee miljoonavelat.
Jos tilalla on peltoa vain 100 ha, se ei elätä mitään palkkatyöläisiä ellei siellä ole erikoistuttu kasvihuoneviljelyyn tai jalosteta itse elintarvikkeita. Kerroit, että peltoa on yli 100 ha eli oletettavasti noin 200-300, muuten se ei yksinkertaisesti kannata. Tuo hehtaarimäärä edellyttää melkoisen määrän koneita ja hirveän määrän työtä. Kuitenkin maata on vielä niin vähän, ettei siinä omistaja voi raskaita töitä karttaa ellei itse ole hyväpalkkaisissa töissä tilan ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Perinnönjaossa voi kyllä hakea osuuttaan, vähintään sen lakiosan.
Perinnönjaossa jaetaan vainajan omaisuus, ei vainajan lasten omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko nyt muka tosiaan niin että vanhemmat voi myydä (eli lahjoittaa) vaikka euron hinnalla koko omaisuuden yhdelle lapselle, muille ei mitään ja se siitä.
En vaan nyt usko että näin voi tehdä. Tuon omaisuuden käypä arvo on se perintö ja kun vanhemmista sika jättää, siitä kuuluu vähintään lakiosa jokaiselle lapselle.
Lakimiehiä linjoilla?
Sika jättää😅
*aika
Vierailija kirjoitti:
Siis onko nyt muka tosiaan niin että vanhemmat voi myydä (eli lahjoittaa) vaikka euron hinnalla koko omaisuuden yhdelle lapselle, muille ei mitään ja se siitä.
En vaan nyt usko että näin voi tehdä. Tuon omaisuuden käypä arvo on se perintö ja kun vanhemmista sika jättää, siitä kuuluu vähintään lakiosa jokaiselle lapselle.
Lakimiehiä linjoilla?
Miksi ei voisi tehdä noin? Voihan ne lahjoittaa koko omaisuutensa kodittomille kissoillekin jopa ilman sitä euron nimellistä hintaa eikä lapset voi sille mitään.
Elävää ei voi periä, vasta kuolleen jälkeen syntyy perintö. Vaikka vainajalla olisi 20 vuotta sitten eläissään ollut kokonainen kerrostalo, eivät lapset voi mennä kerrostalon nykyiseltä omistajalta vaatimaan euroakaan sillä perusteella, että se olisi ollut meidän perintö, jos sitä ei olisi myyty pois.
Mielestäni minulla on paljon helpompaa kuin sisaruksellani, joka jäi tilan jatkajaksi. Tulen taloudellisesti paljon paremmin toimeen kuin tilaa jatkava. Maatalouden kannattavuus on heikkoa. Jos siinä olisi päällä vielä isot velat, niin tilanne olisi mahdoton.