Luulin teini-ikäisenä, että kaikki nuoret vihaavat vanhempiaan yli kaiken
Nyt kolmen aikuisen lapsen äitinä tajuan olleeni väärässä.
Kommentit (51)
Minua raivostuttaa ihmiset jotka vihaa vanhempiaan eikä ymmärrä olla kiitollisia vanhemmistaan. Itse menetin vanhempani teini-ikäisenä ja oli kauheaa kuunnella miten kaverit valitti vanhemmistaan.
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihmiset jotka vihaa vanhempiaan eikä ymmärrä olla kiitollisia vanhemmistaan. Itse menetin vanhempani teini-ikäisenä ja oli kauheaa kuunnella miten kaverit valitti vanhemmistaan.
Kyynel
Tv on suurimmalle osalle ihmisistä aivan liikaa. Mieli ei pysty käsittämään sitä, että se on valhetta ja fantasiaa. Somesta tai internetistä tulee tai on jo tullut toinen samanlainen. Ei ole hyödyllinen lainkaan. Ennakkoasenteita, kuvitelmia ja valheita
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihmiset jotka vihaa vanhempiaan eikä ymmärrä olla kiitollisia vanhemmistaan. Itse menetin vanhempani teini-ikäisenä ja oli kauheaa kuunnella miten kaverit valitti vanhemmistaan.
Kaikillahan onneksi on yhtä ihana vanhemmat kuin sinulla eiks niin?
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihmiset jotka vihaa vanhempiaan eikä ymmärrä olla kiitollisia vanhemmistaan. Itse menetin vanhempani teini-ikäisenä ja oli kauheaa kuunnella miten kaverit valitti vanhemmistaan.
Olisipa kaikkien maailma yhtä yksinkertainen kuin tämä sinun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihmiset jotka vihaa vanhempiaan eikä ymmärrä olla kiitollisia vanhemmistaan. Itse menetin vanhempani teini-ikäisenä ja oli kauheaa kuunnella miten kaverit valitti vanhemmistaan.
Kaikillahan onneksi on yhtä ihana vanhemmat kuin sinulla eiks niin?
Voisi silti olla kiitollinen että yleensä on ne vanhemmat kun kaikilla ei ole. Sellainen joka ei ole koskaan menettänyt ketään tärkeää ihmistä ei tiedä miltä se tuntuu kun vanhemmat kuolee kun on vielä nuori. Se on maanpäällistä helvettiä, äitirnpäivät, kaverien puheet äidistään ka mitättömiä riidat vanhempien kanssa
Vierailija kirjoitti:
Mitä he tekivät sinulle?
Eivät tukeneet tai kuunnelleet eivätkä edes yrittäneet ymmärtää.
Ap
Kaveriporukassa aikanaan ei oikein kukaan ihonnut vanhempiaan. Parilla oli ihan vain ok välit. Muilla oli kivat vanhemmat. Minun vanhemmista piti kaverit ja kavereiden vanhemmat olivat kivoja. Useat pyytelivät käymään kahvillakin kun osa kavereista muutti toisellepaikkakunnalle. Käydessään terveisiä puolin ja toisin lähetellään myös heille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihmiset jotka vihaa vanhempiaan eikä ymmärrä olla kiitollisia vanhemmistaan. Itse menetin vanhempani teini-ikäisenä ja oli kauheaa kuunnella miten kaverit valitti vanhemmistaan.
Kaikillahan onneksi on yhtä ihana vanhemmat kuin sinulla eiks niin?
Voisi silti olla kiitollinen että yleensä on ne vanhemmat kun kaikilla ei ole. Sellainen joka ei ole koskaan menettänyt ketään tärkeää ihmistä ei tiedä miltä se tuntuu kun vanhemmat kuolee kun on vielä nuori. Se on maanpäällistä helvettiä, äitirnpäivät, kaverien puheet äidistään ka mitättömiä riidat vanhempien kanssa
Eli mielestäsi pitää olla myös kiitollinen vaikka väkivaltaisista alkoholivanhemmista, joilta ei saa mitään tukea elämäänsä? Minusta on pienempi paha menettää hyvät ja rakkaat vanhempansa 15-vuotiaana kuin elää koko elämänsä ilman sellaisia.
Kuulostaa ikävältä. Itse en muista, että kenelläkään kaverilla olisi ollut ongelmaperhe. Kaikkien vanhemmat olivat kivoja niin minulle kuin omille lapsilleen. Omat vanhempani tietysti olivat ja ovat edelleen parhaat.
Inhosin vanhempiani. Pikkuhiljaa joka vuosi tuli lisää tunnetta. Lopulta kun olivat vanhoja toivoin vain että kuolisivat pois.
Omien lasten kanssa on hyvät välit.
Enpä ole moisesta kuullut. Itse en ainakaan vihannut. Välillä eri mieltä tietysti. Omat lapset eivät vaikuta meitä vihaavan.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ikävältä. Itse en muista, että kenelläkään kaverilla olisi ollut ongelmaperhe. Kaikkien vanhemmat olivat kivoja niin minulle kuin omille lapsilleen. Omat vanhempani tietysti olivat ja ovat edelleen parhaat.
Minä olin vanhemmilleni ongelma. Vanhempieni kusipäisyys oli minulle ongelma koska se haittasi oikeasti elämääni kaikilla mahdollisilla tavoilla. Silloinkin kun ne yritti toimia oikein saattoivat minut jatkuvasti noloihin tilanteisiin. Olivat tynnyrissä kasvaneita ja harhaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihmiset jotka vihaa vanhempiaan eikä ymmärrä olla kiitollisia vanhemmistaan. Itse menetin vanhempani teini-ikäisenä ja oli kauheaa kuunnella miten kaverit valitti vanhemmistaan.
Kaikillahan onneksi on yhtä ihana vanhemmat kuin sinulla eiks niin?
Voisi silti olla kiitollinen että yleensä on ne vanhemmat kun kaikilla ei ole. Sellainen joka ei ole koskaan menettänyt ketään tärkeää ihmistä ei tiedä miltä se tuntuu kun vanhemmat kuolee kun on vielä nuori. Se on maanpäällistä helvettiä, äitirnpäivät, kaverien puheet äidistään ka mitättömiä riidat vanhempien kanssa
Eli mielestäsi pitää olla myös kiitollinen vaikka väkivaltaisista alkoholivanhemmista, joilta ei saa mitään tukea elämäänsä? Minusta on pien
Elämästä pitää olla kiitollinen. En minä hyväksy vanhempieni tekoja, mutta hekin olivat oman lapsuuteensa uhreja siinä missä minäkin olin omani. Minun lapsuudessa maailma oli kovin erilainen, kuin omien vanhempieni. Minä olen kiitollinen myös siitä, että ympärilläni oli muita välittäviä aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihmiset jotka vihaa vanhempiaan eikä ymmärrä olla kiitollisia vanhemmistaan. Itse menetin vanhempani teini-ikäisenä ja oli kauheaa kuunnella miten kaverit valitti vanhemmistaan.
Kaikillahan onneksi on yhtä ihana vanhemmat kuin sinulla eiks niin?
Voisi silti olla kiitollinen että yleensä on ne vanhemmat kun kaikilla ei ole. Sellainen joka ei ole koskaan menettänyt ketään tärkeää ihmistä ei tiedä miltä se tuntuu kun vanhemmat kuolee kun on vielä nuori. Se on maanpäällistä helvettiä, äitirnpäivät, kaverien puheet äidistään ka mitättömiä riidat vanhempien kanssa
Eli mielestäsi pitää olla myös kiitollinen vaikka väkivaltaisista alkoholivanhemmista, joilta ei saa mitään tukea elämäänsä? Minusta on pien
Pirihuoraäitini oli mun ainoa äiti. Olin 12-vuotiaana hänen paras ryyppykaveri. Ja nyt mun pitäisi vihata tätä ihmisrauniota?
- 4 vuotiaana ekan kerran huostaan otettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihmiset jotka vihaa vanhempiaan eikä ymmärrä olla kiitollisia vanhemmistaan. Itse menetin vanhempani teini-ikäisenä ja oli kauheaa kuunnella miten kaverit valitti vanhemmistaan.
Kaikillahan onneksi on yhtä ihana vanhemmat kuin sinulla eiks niin?
Voisi silti olla kiitollinen että yleensä on ne vanhemmat kun kaikilla ei ole. Sellainen joka ei ole koskaan menettänyt ketään tärkeää ihmistä ei tiedä miltä se tuntuu kun vanhemmat kuolee kun on vielä nuori. Se on maanpäällistä helvettiä, äitirnpäivät, kaverien puheet äidistään ka mitättömiä riidat vanhempien kanssa
Eli mielestäsi pitää olla myös kiitollinen vaikka väkivaltaisista alkoholivanhemmista, joilta
Pirihuoraäitini oli mun ainoa äiti. Olin 12-vuotiaana hänen paras ryyppykaveri. Ja nyt mun pitäisi vihata tätä ihmisrauniota?
- 4 vuotiaana ekan kerran huostaan otettu.
Mullakin on muuta tekemistä kuin jankata lapsuustraumojani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihmiset jotka vihaa vanhempiaan eikä ymmärrä olla kiitollisia vanhemmistaan. Itse menetin vanhempani teini-ikäisenä ja oli kauheaa kuunnella miten kaverit valitti vanhemmistaan.
Kaikillahan onneksi on yhtä ihana vanhemmat kuin sinulla eiks niin?
Voisi silti olla kiitollinen että yleensä on ne vanhemmat kun kaikilla ei ole. Sellainen joka ei ole koskaan menettänyt ketään tärkeää ihmistä ei tiedä miltä se tuntuu kun vanhemmat kuolee kun on vielä nuori. Se on maanpäällistä helvettiä, äitirnpäivät, kaverien puheet äidistään ka mitättömiä riidat vanhempien kanssa
Eli mielestäsi pitää olla myös kiitollinen vaikka väkivaltaisista alkoholivanhemmista, joilta
Elämästä pitää olla kiitollinen. En minä hyväksy vanhempieni tekoja, mutta hekin olivat oman lapsuuteensa uhreja siinä missä minäkin olin omani. Minun lapsuudessa maailma oli kovin erilainen, kuin omien vanhempieni. Minä olen kiitollinen myös siitä, että ympärilläni oli muita välittäviä aikuisia.
Millä tavalla siitä elämästä pitäisi olla kiitollinen?
Mielestäni kukaan lapsi ei ole kiitollisuudenvelassa vanhemmilleen elämästä. Ihan outo ajatuskin. Ei ne vanhemmat ole sitä elämää lapselle antaneet.
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihmiset jotka vihaa vanhempiaan eikä ymmärrä olla kiitollisia vanhemmistaan. Itse menetin vanhempani teini-ikäisenä ja oli kauheaa kuunnella miten kaverit valitti vanhemmistaan.
Minua huvittaa noin yksioikoisesti ajattelevat ihmiset. Häpesivätkö vanhempasi sinua niin paljon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihmiset jotka vihaa vanhempiaan eikä ymmärrä olla kiitollisia vanhemmistaan. Itse menetin vanhempani teini-ikäisenä ja oli kauheaa kuunnella miten kaverit valitti vanhemmistaan.
Kaikillahan onneksi on yhtä ihana vanhemmat kuin sinulla eiks niin?
Voisi silti olla kiitollinen että yleensä on ne vanhemmat kun kaikilla ei ole. Sellainen joka ei ole koskaan menettänyt ketään tärkeää ihmistä ei tiedä miltä se tuntuu kun vanhemmat kuolee kun on vielä nuori. Se on maanpäällistä helvettiä, äitirnpäivät, kaverien puheet äidistään ka mitättömiä riidat vanhempien kanssa
Eli mielestäsi pitää olla myös kiitollinen vaikka väkivaltaisista alkoholivanhemmista, joilta ei saa mitään tukea elämäänsä? Minusta on pien
Niinpä. Hyvät vanhemmat menettäneen pitäisi olla kiitollinen siitä että hänellä oli hyvät vanhemmat ja lopettaa itsesääli.
Mitä he tekivät sinulle?