Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä ikinä ollut "pysyviä" ihastuksia?
29.01.2025 |
Otsikko on ehkä vähän huono, koska tiedän kyllä, että joskus ihastusepisodi voi kestää kauankin. Mutta tarkoitan kysyä, että onko ihastuminen teillä aina ollut sellaista huumaa, joka menee lopulta ohi, vai onko teillä koskaan ollut sellaisia pitkäaikaisia, "hiljaisempia" ihastuksia, joka ei ehkä saa sukkia pyörimään hulluna jalassa kuten teini-ikäisenä konsanaan, vaan tuntuu jotenkin "vakavammalta"?
Minulla on nyt jotain 10 vuotta ollut sellainen ihastus, joka on välillä unohtunutkin, mutta jostain syystä se on nykyään syventynyt omituisesti sellaiseksi surumieliseksi syväksi tunteeksi, että meidän välillämme olisi jossain toisessa elämässä voinut olla jotain erityistä. Voiko ihastuminen jäädä pysyväksi tilaksi?
Kommentit (13)
Sulla on vaan päässä vikaa, ei pahalla. Pakkomielle jostain ihmisestä ja täysin yksipuolinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi. 25 vuotta sitten sain pakit ja vieläkin muistelen haikeudella häntä. Oli ihana ihminen mutta minä hänelle väärä ihminen. Tai sitten en, sitähän ei voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on vaan päässä vikaa, ei pahalla. Pakkomielle jostain ihmisestä ja täysin yksipuolinen.
Mutta kun siis tämä ei ole mitenkään pakkomielteistä, se siinä onkin. Minulla on joskus nuorempana ollut tosi pakkomielteinen ihastus, joka kesti about vuoden. Siis en mikään stalkkeri ollut, mutta se olisi sellaista selkeää limerenssiä, joka itketti epätoivoisena sen jälkeen kun selvisi, ettei ollut vastakaikua.
Tämä ihastus sen sijaan tulee vain joskus mieleen, en vietä päiviäni hänestä haaveillen. Enkä itke vaikka tiedän ettei tästä tule ikinä mitään (ihastuksen kohde on naimisissa ollut melkein koko tämän ajan).
On, mietin aikoinaan paljon tätä ihmistä, olin vain liian ujo edetäkseni, kohdattiin useasti vielä myöhemminkin, mutta ujouteni aina pilasi kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuin vuonna 1980 ihmiseen, jota en ole tavannut sen koommin. Vieläkin muistelen.
No tuo on jo kova! Ihastuksesi on jo keski-ikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun aikuiset ihastukset on tuon tyyppisiä suurimmaksi osaksi.
Ihhastun harvoin mutta kaikki ihastumiseni ovat jollain erityisellä tavalla jääneet mieleeni ja pysyvät siellä loppuelämäni varmaankin :D Hyvällä muistelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihastuin Saniin, jo 1978-1984. Edelleen olen ihastunut, mutta en ikinä missään tilanteessa enää haluaisi suhdetta.
Totta kai elämässä vastaan tulee ihmisiä, joita ei koskaan unohda. Ihan normaalia tämä lienee.
Jos ei ikinä ole kokenut pysyvää ihastusta, ei kai silloin voi sitoutuakaan. Vaan viskaatko puolison menemään, kun ihastus laantuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä nämä ihastukset ovat niitä, joita ei voi saada. Kun et pääse koskaan kääntämään sitä korttia, se jää kaihertamaan mieltä. Normaalisti ihastus menee ohi, kun tutustut ihmiseen. Tai sitten se muuttuu rakkaudeksi. Nämä saavuttamattomat jäävät ikuisiksi kysymysmerkeiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on montakin ihastusta, joita vielä vuosikymmenten jälkeen kaiholla muistelen. Johtuu varmaan osin siitä, etten lopulta ketään saanut.
Ihastuin vuonna 1980 ihmiseen, jota en ole tavannut sen koommin. Vieläkin muistelen.