Miksi 90-luvulla tehtiin niin paljon hyviä elokuvia?
Ja näyttelijätkin oli karismaattisia, komeita ja kauniita? Nykyään jopa rock-tähdet on pullanaamaisia ja elokuvat typeriä.
Kommentit (119)
Olet oikeassa ap. Ja oletko muuten huomannut, että värimaailmakin oli silloin ihan erilainen? 90 luvulla elokuvat olivat yleensä värikkäitä ja iloisempia, nyt melkein kaikkien elokuvien väritys on tummaa, synkkää, masentavaa... Joku muu huomannut saman?
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa ap. Ja oletko muuten huomannut, että värimaailmakin oli silloin ihan erilainen? 90 luvulla elokuvat olivat yleensä värikkäitä ja iloisempia, nyt melkein kaikkien elokuvien väritys on tummaa, synkkää, masentavaa... Joku muu huomannut saman?
Tähän tosin voi genre vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa ap. Ja oletko muuten huomannut, että värimaailmakin oli silloin ihan erilainen? 90 luvulla elokuvat olivat yleensä värikkäitä ja iloisempia, nyt melkein kaikkien elokuvien väritys on tummaa, synkkää, masentavaa... Joku muu huomannut saman?
Katsoin eilen Vihreän mailin ja siinä en huomannut samaa :D Sen sijaan huomasin sen, että mielenkiinto tai keskittyminen ei herpaantunut sekunniksikaan vaikka olen tuonkin elokuvan nähnyt useita kertoja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Monien mielestä niitä tehtiin silloin kuin itse oli teini-ikäinen. Minä olen syntynyt 1971, joten parhaat elokuvat, kuten vaikka Top Gun, tehtiin 1986. Musiikin kanssa on aivan sama asia. Nytkin telkkarissa on päällä MTV80s.
Meinasin laittaa otsikkoon, että 80- ja 90-luvuilla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa ap. Ja oletko muuten huomannut, että värimaailmakin oli silloin ihan erilainen? 90 luvulla elokuvat olivat yleensä värikkäitä ja iloisempia, nyt melkein kaikkien elokuvien väritys on tummaa, synkkää, masentavaa... Joku muu huomannut saman?
Katsokaapa vaikka Bondeja. 1960-1990 luvun Bondit oli värikkäitä ja huumorintajuisia mm Conneryn, Mooren ja Brosnanin Bondit. Sitten tuli Craig ja leffoista tehtiin tummia ja synkkiä. Sama ilmiö vaikkapa Batmaneissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa ap. Ja oletko muuten huomannut, että värimaailmakin oli silloin ihan erilainen? 90 luvulla elokuvat olivat yleensä värikkäitä ja iloisempia, nyt melkein kaikkien elokuvien väritys on tummaa, synkkää, masentavaa... Joku muu huomannut saman?
Katsokaapa vaikka Bondeja. 1960-1990 luvun Bondit oli värikkäitä ja huumorintajuisia mm Conneryn, Mooren ja Brosnanin Bondit. Sitten tuli Craig ja leffoista tehtiin tummia ja synkkiä. Sama ilmiö vaikkapa Batmaneissa.
Kyllä! Erittäin samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa ap. Ja oletko muuten huomannut, että värimaailmakin oli silloin ihan erilainen? 90 luvulla elokuvat olivat yleensä värikkäitä ja iloisempia, nyt melkein kaikkien elokuvien väritys on tummaa, synkkää, masentavaa... Joku muu huomannut saman?
Katsokaapa vaikka Bondeja. 1960-1990 luvun Bondit oli värikkäitä ja huumorintajuisia mm Conneryn, Mooren ja Brosnanin Bondit. Sitten tuli Craig ja leffoista tehtiin tummia ja synkkiä. Sama ilmiö vaikkapa Batmaneissa.
Ihmiskunnan ei olisi koskaan pitänyt siirtyä 2000-luvulle. Maailma oli valmis vuoteen 1999 mennessä.
Samat ysäri-sitcomit pyörivät illasta toiseen eli Frendit, Miehenpuolikkaat ja Rillit huurussa. Koska uudempia vastaavia ei oikein ole?
Mihin katosi rento tilannekomiikka?
(taidankin katsoa youtubesta pari Benny Hilliä...)
Tom Hanks ja Gary Sinise olivat kumpikin mielettömän komeita tuolloin. (Eilen tuli telkkarista vaihteeks Forrest Gump)
Kyl mäkin kaipaan takaisin entiseen aikaan, vaikka 90-luku oli osin ankeaa. Ajatelkaa jos olisi aikakone tai jos vaan joku aamu heräis uudesta/entisestä aikakaudesta/ulottuvuudesta. Haluaisin niin... oikeastaan haluaisin olla taas lapsi näin vanhuuden kynnyksellä. Vanhemmat olivat silloin parhaassa kunnossa, kaikki oli aika hyvin. Nyt jälkeenpäin tietäisin, miten elää sen ajan paremmin.
90 luvulla tehtiin myös aika synkkiä elokuvia. Esim Fight Club ja Se7en tulee mieleen. Ja Bruce Williksen viimeinen partiopoika.
Nykyelokuviin verrattuna tietokone-efektejä oli paljon vähemmän ja ote jotenkin realistisempi.
Kyllä niitä hyviä ja laadukkaita elokuvia on tehty joka vuosikymmenellä.
Tehtiinkö ysärillä oikein mitään hyviä elokuvia? Ring, Leijonakuningas ja Matrix, mutta ei nämäkään mitään mestariteoksia ole.
Olen yrittänyt katsoa uusia elokuvia mutta ei pysty. Yleensä mikä sen pysäyttää on ne päähenkilöt eli "sankarit". Alkaa heti yököttämään kun huomaa minkälaista sankarifantasiaa elokuva yrittää rakentaa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyelokuviin verrattuna tietokone-efektejä oli paljon vähemmän ja ote jotenkin realistisempi.
Mitä nyt renkaat vinkuivat ajettiin sitten asvaltilla, hiekalla tai lumella.
Nykynäyttelijät on tylsiä. Kasvojen ja kuvankäsittely tekee ihmisistä robotteja. Ensin tämä psykopaattimuoti vei meiltä naiset (liikaa ryppyjä!), rooleihin haettiin vain tyttöjä ja tytöt ostivat lisäaikaa uralleen laitattamalla langat naamaan. Siihen vielä botoxit niin halvaus on valmis. Tämä on tavallista Suomessakin ja sama boomi on pilannut myös miesten naamat. Mikä näyttelijä se on, joka ei pysty tekemään edes ihmisen ilmeitä? Ei näihin voi samaistua. Nuoret tulee samaistumaan, mutta me vanhat on tiputtu pysyvästi kelkasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyelokuviin verrattuna tietokone-efektejä oli paljon vähemmän ja ote jotenkin realistisempi.
Mitä nyt renkaat vinkuivat ajettiin sitten asvaltilla, hiekalla tai lumella.
Siihen aikaan riitti että oli takaa-ajokohtaus. Nykyään elokuvien toimintakohtaukset on kuin jostain japanilaisesta sarjakuvasta revittyjä.
Monien mielestä niitä tehtiin silloin kuin itse oli teini-ikäinen. Minä olen syntynyt 1971, joten parhaat elokuvat, kuten vaikka Top Gun, tehtiin 1986. Musiikin kanssa on aivan sama asia. Nytkin telkkarissa on päällä MTV80s.