Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
6v. hankala ja oma hermostuminen
03.06.2011 |
Miten usein hermostutte lapsillenne? Pystyttekö olemaan aina tyyniä ja rauhallisia, vaikka lapsi kiukuttelisi tyhjästä ja käyttäytyisi huonosti?
Meillä 6v on välillä kotona ihan mahdoton. Haluaisi kaikessa apua (asioissa, jotka osaa hyvin itse) ja yrittää pompottaa ja ei saa aikaiseksi mitään. Välillä sitten räjähdän ja käytän rumia sanoja, kun pitäisi päästä lähtemään johonkin ja mitään ei tapahdu vaikka sanona asiasta sata kertaa. Tuon ikäistä ei voi enää palvellakaan ihan kaikessa, muutenhan siitä tulee ihan pilalle passattu olio. Miten saatte tuon ikäisiin vauhtia?
Yritän lohduttautua sillä, että hän käyttäytyy kyllä hyvin kaikkialla muualla kuin kotona. On saanut erikoismainintoja hyvästä käytöksestään, mutta kotona on välillä ihan mahdoton. huoh!
Kommentit (5)
poika kyseessä ja tuntuu olevan älyttömän laiska eikä oikein mikään tunnu kiinnostavan (muu kuin Wiin pelaaminen tai telkkarin katselu)...mä olen jo nyt hermoraunioa ja tätä pitäis katsella koko pitkä kesä :( en tajua mikä tota lasta vaivaa ihan kuin olisi masentunut tai muuten vaan älyttömän laiska. Ei kavereidenkaan kanssa viihdy kuin pienen hetken. Tosin parhaat kaverit asuvat kauempana ja tässä naapurissa vain sellaisia joiden kanssa leikkii satunnaisesti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olkaa siitä tyytyväisiä.
Mutta totta, hermoja meina menettää itsekin kovin helposti, mutta pitää vain yrittää pysyä tyynenä, sillä silloin tulee parempaa tulostakin kuin mesoamalla.
Kerro jos haluat, haluan tietää miten muut menettävät hermonsa... :/
Lapsille tulee tutkitustikin noin kuusivuotiaana uudelleen uhmaikä. Vanhempien auktoriteettia testataan taas... minkä päälle osa lapsista on perusluonteeltaankin haastavampia kuin toiset (jos tuosta temperamenttierosta olet kiinnostunut, kannattaa lukea vaikkapa Liisa Keltinkangas-Järvisen kirjoja, hänellä on useampikin opus, jossa pohditaan tuota temperamenttieroa ja sen merkitystä kasvatuskeinojen valinnalle).
Minusta on aivan ok, että ääritilanteessa huudetaan. Jos kuitenkin jatkuvasti koet huutavasi, kannattaa yrittää poistaa tuleentumisen syyt. Kukaan - sinäkään - ei jaksa pitkään sellaista negatiivista kohtelua. Oletko väsynyt, onko siirtymätilanteissa jotakin lapselle erityisen vaikeaa tms. - kannattaa miettiä, voiko toisella toimintatavalla poistaa joitain ristiriitatilanteita.
MUTTA koskaan, vaikka kuinka suututtaisi, et saa haukkua lasta. Sanot käyttäväsi rumia sanoja - toivottavasti et sentään hauku lasta. Lapsella ei ole keinoja suhteuttaa tai ohittaa oman äidin latistavaa ja mitätöivää kritiikkiä. Eli saat suuttua ja kiroillakin, mutta älä littaa lastasi...
Muistathan sopia ja käydä läpi ne tilanteet jälkeenpäin.
Lohduttautua voi silläkin, että lapsihan koettelee niitä, joita uskaltaa koetella. Tarhassa ei lapsi kehtaa ja uskalla uhmailla, mutta äidin rakkaus kestää uhmankin...
Alue: Aihe vapaa
pysty olemaan tyyni :/
t. samanlaisen 6-vuotiaan äiti