Ahdistaa taas kesälomien suunnittelu yksin.
Parin tutun kanssa just juttelin niin on sitä sun tätä varattuna kumppanin kanssa. Tai aikuisyen lasten.
Itsellä ei ole reissu/mökkiseuraa. Vuositolkulla käynyt yksin. Ei tunnu enää kivalta :/
Miten muut yksinreissaavat, eikö ikinä kyllästytä?
Kommentit (38)
Olen matkustanut ympäri maailmaa yksin.
Olen töissä isossa konsernissa ja meillä voi mm vaihtaa asuntoja. Viimeiset 2 kesää olen mennyt kollegani luo ja hän on tullut minun. Kollegoilla on ollut isommat asunnot, minulla on vain kaksio, olen nukkunut silloin olohuoneessa. Nytkin lähden kesäkuussa reissuun ja kollegani Wienistä tulee elokuuksi mun luo.
Lähde opastetulle kiertomatkalle. Sieltä voi saada seuraa, tai yksinkin voi aikaa viettää, jos ei tee mieli sosialisoida muiden kanssa.
En suunnittele etukäteen, lähden kun siltä tuntuu. Yksin lähden, mutta vain kerran olen ollut viikon reissussa yksin, en nähnyt yhtään ihmistä viikkoon.
Lähe mum kaa reissuun! Oon tällain rauhallinen, keski-ikäinen mamma. Ei tule lähdettyä kun ei ole oikeita kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Lähde opastetulle kiertomatkalle. Sieltä voi saada seuraa, tai yksinkin voi aikaa viettää, jos ei tee mieli sosialisoida muiden kanssa.
Juu sellaisellakin olen ollut. Lähes kaikilla sielläkin seuralainen mukana :( Toissakesänä oli yks yksinäinen nainen myös jonka kanssa vietin yhden päivän.
Ei kyllästytä. Se on ihan parasta, kun saa mennä omaan tahtiin ja omien kiinnostusten mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllästytä, päinvastoin. Kun on tottunut matkustamaan yksin, tuntuu toisen seura tosi vaikealta. Koko ajan pitää puhua ja ottaa toista huomioon, neuvotella joka asiasta.
Mä tykkäisin ettei pitäisi aina itse mennä joka paikkaan. Ja illat menee yksin hotellissa kun en iltaisin uskalla yksin liikkua
Mä tykkään reissata etelän maissa yksin, ja kotimaan mökki- ja vaelluslomilla mulla on seurana 2 koiraa. Ihmisseuraa saa jos haluaa, itse en kaipaa kuin satunnaisia juttukumppaneita jos heitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllästytä, päinvastoin. Kun on tottunut matkustamaan yksin, tuntuu toisen seura tosi vaikealta. Koko ajan pitää puhua ja ottaa toista huomioon, neuvotella joka asiasta.
Mä tykkäisin ettei pitäisi aina itse mennä joka paikkaan. Ja illat menee yksin hotellissa kun en iltaisin uskalla yksin liikkua
Mikset uskalla? Miten uskallat sitten matkustaa yksin ollenkaan ja mikä järki siinä on, jos et iltaisin uskalla liikkua ja kökötät vain hotellilla?
Voi ei, onpa kurjaa. voisitko päästä niiden kavereiden mukaan vaikka heillä onkin puolisot? Oletko kysynyt sitä?
olen joskus samaa harmitellut. Yritän vaan olla keskittymättä yksinäisyyteen. Osaan nykyään jopa nauttia yksin menemisistä eri paikkoihin.
Yksin matkustaminen on parasta, kun voi tehdä juuri niin kuin itse haluaa. Matkustelu on kyllä sellaista, että laittaa koetukselle ihmissuhteet. Kavereiden kanssa matkustaessa heitä ei halua nähdä seuraavaan pariin viikkoon reissun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllästytä, päinvastoin. Kun on tottunut matkustamaan yksin, tuntuu toisen seura tosi vaikealta. Koko ajan pitää puhua ja ottaa toista huomioon, neuvotella joka asiasta.
Mä tykkäisin ettei pitäisi aina itse mennä joka paikkaan. Ja illat menee yksin hotellissa kun en iltaisin uskalla yksin liikkua
Mikset uskalla? Miten uskallat sitten matkustaa yksin ollenkaan ja mikä järki siinä on, jos et iltaisin uskalla liikkua ja kökötät vain hotellilla?
Liikun päivällä. On turvallisempaa
Mä en ole ikinä reissannut yksin. Nyt ajattelin lähteä Skotlantiin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, onpa kurjaa. voisitko päästä niiden kavereiden mukaan vaikka heillä onkin puolisot? Oletko kysynyt sitä?
olen joskus samaa harmitellut. Yritän vaan olla keskittymättä yksinäisyyteen. Osaan nykyään jopa nauttia yksin menemisistä eri paikkoihin.
No en kehtaisi ruikuttaa itseäni kolmanneksi pyöräksi 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllästytä, päinvastoin. Kun on tottunut matkustamaan yksin, tuntuu toisen seura tosi vaikealta. Koko ajan pitää puhua ja ottaa toista huomioon, neuvotella joka asiasta.
Mä tykkäisin ettei pitäisi aina itse mennä joka paikkaan. Ja illat menee yksin hotellissa kun en iltaisin uskalla yksin liikkua
Minä taas kävelen päivän mittaan niin paljon, että kun pääsen hotelliin, käyn suihkussa ja löhöilen sängyssä loppuillan. Ei edes kiinnosta lähteä ulos.
Kyllähän se on niin, että kun on ollut pitkään yksin olisi kiva joskus olla matkaseuraa. Ei se ole enää niin innostavaa kun jatkuvasti lähtee kaikkeen yksin. Täälläkin kyllä järjestetään laivareissuja ja ulkomaanreissuja, mutta niissä on kaikilla kumppani tai joku kaveri mukana. Ei ole kiva olla porukassa ainoa yksinäinen. Myös hytit tai huoneet ovat kahdelle tai useammalle. Ei ole ihan vieraan kanssa mukava majoittua ja onko edes heitä? Yksin maksaa koko hytin tai huoneen hinnan.
Miten te yksin matkustavat olette ratkaisseet tuon monien asioiden kalleuden? Vai onko hinnalla väliä? Minulle on, olen pienituloinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllästytä, päinvastoin. Kun on tottunut matkustamaan yksin, tuntuu toisen seura tosi vaikealta. Koko ajan pitää puhua ja ottaa toista huomioon, neuvotella joka asiasta.
Mä tykkäisin ettei pitäisi aina itse mennä joka paikkaan. Ja illat menee yksin hotellissa kun en iltaisin uskalla yksin liikkua
Mikset uskalla? Miten uskallat sitten matkustaa yksin ollenkaan ja mikä järki siinä on, jos et iltaisin uskalla liikkua ja kökötät vain hotellilla?
Riippuu tietysti kohteesta ja kellonajasta onko järkevää liikkua yksin, mutta toisaalta ennen ne "todella turvalliset" kohteetkin voivat nykyisin olla vähemmän turvallisia varsinkin yksinäiselle naisihmiselle. Olen vuosikausia käynyt talvilomillani muutamassa tutussa kohteessa jossa vielä muutama vuosi sitten ei tarvinnut pelätä edes keskellä yötä kuin satunnaisia taskuvarkaita. Maailma muuttuu ja tänä päivänä siellä ryöstetään ihmisiä ja hotellihuoneita jopa keskellä päivää, eikä iltaisin uskalla enää liikkua kuin taksilla. Itse en kökötä iltoja hotellilla, mutta onneksi tunnen paikat ja paikallisia ihmisiä niin tiedän minne mennä, mitä välttää ja mistä saan apua jos tarvitsen. Silti, olen entistä varovaisempi myös päiväaikaan. Se on viisautta.
Ei kyllästytä,pattayalla aina kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on niin, että kun on ollut pitkään yksin olisi kiva joskus olla matkaseuraa. Ei se ole enää niin innostavaa kun jatkuvasti lähtee kaikkeen yksin. Täälläkin kyllä järjestetään laivareissuja ja ulkomaanreissuja, mutta niissä on kaikilla kumppani tai joku kaveri mukana. Ei ole kiva olla porukassa ainoa yksinäinen. Myös hytit tai huoneet ovat kahdelle tai useammalle. Ei ole ihan vieraan kanssa mukava majoittua ja onko edes heitä? Yksin maksaa koko hytin tai huoneen hinnan.
Miten te yksin matkustavat olette ratkaisseet tuon monien asioiden kalleuden? Vai onko hinnalla väliä? Minulle on, olen pienituloinen.
Katsoin myös yhtä kiertomatkaa, hinta 1200 ja 1hh lisä 350e :(
Ei kyllästytä, päinvastoin. Kun on tottunut matkustamaan yksin, tuntuu toisen seura tosi vaikealta. Koko ajan pitää puhua ja ottaa toista huomioon, neuvotella joka asiasta.