Vanhemmat eivät osaa matikkaa

Linkki uutiseen https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010920481.html

ap

15x9=9x15.

Kun omat lapseni aloittivat koulun käyntiä viime vuosisadan lopussa, oli sama ongelma. Kyse ei ollut siitä, että vanhemmat eivät olisi osanneet vaan siitä, että niiden tehtävien ideaa ei oikein ymmärretty. Kyllä ne siinä sitten kirkastuivat, kun aikanaan joukko-oppia opiskellut insinööri selvitti asiaa. Lieneekö nyt sama vika?

Kun viimeksi alakoulun matematiikan kirjoja katselin opettajan pöydän takana, ne olivat minusta erittäin tavallista vanhanaikaista laskemista.

Vierailija kirjoitti:

15x9=9x15.

= 9x10 + 9x5

Joo. Olen itse tajunnut nyt noin viisikymppisenä humanistina, joka aikoinaan kirjoitti 6 laudaturia, myös pitkästä matematiikasta, että oikeasti olisi kannattanut lintsata kaikki muut oppitunnit paitsi matematiikan ja mennä vapautuneella ajalla jonnekin pörssikeinottelukoulutukseen. Rahan osalta ammattiurani on ollut lähtökohdat huomioiden fiasko. 

Vierailija kirjoitti:

15x9=9x15.

Yleensä lopputulos laskennassa on sama, mutta on kuitenkin tiedettävä, kummin päin merkitään esimerkiksi käsityöohjeessa. On aivan eri muotoinen kappale, jos on kavennettu 5x2 kuin jos olisi kavennettu 2x5 silmukkaa.

Et tainnut ymmärtää, ap.

Minä joskus katsoin alakoulun matematiikan kirjaa ja en tajunnut yhtään mitään.. En ymmärtänyt millään tehtävänantoja.

Yläkoululla alkoi tehdä jotain järkeä ja lukio matematiikka oli sitten helppoja. Ne kysymykset on vain järjettömiä.

Tämä sama teema nousee otsikoihin vähän väliä. Muistan, kuinka asiasta kohkattiin omassa perheessänikin, kun lapsille opetettiin koulussa, että vain yksi järjestys on sallittu ja me kotona opetettiin, että vaikka nyt yksinkertaisuuden vuoksi opetetaan noin, niin muista kuitenkin, että lukujen järjestystä oikeasti saa muuttaa ja usein kannattaa muuttaa. Esim. Päässä laskien on huomattavasti vaikeampaa laskea 5 x 187 x 2 kuin 2 x5 x 187.

Ala-asteella oli aina niitä kauheita päättelytehtäviä. Opetettiin sitten lapselle, että kannattaa laskea nuo yhtälöllä ja sittennvastauksen saatuaan "päätellä" vastaus. Ei tullut valitusta tuosta toimintatavasta koulusta, jätti siis yhtälöt vihkoon näkyviin. Ymmärsi kyllä se päättelyvaiheenkin, tuli vaan vähemmän kokeiltavaa.

Muistan kuinka 70-luvulla opetettiin meille koulussa joukko-oppia ja vanhemmille sitä samaa iltaisin kansalaisopiston puolella.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15x9=9x15.

Yleensä lopputulos laskennassa on sama, mutta on kuitenkin tiedettävä, kummin päin merkitään esimerkiksi käsityöohjeessa. On aivan eri muotoinen kappale, jos on kavennettu 5x2 kuin jos olisi kavennettu 2x5 silmukkaa.

Tämä toki koskee vaon tilannetta jossa tehdään käsityöohjeita, ei tilannetta jossa kerrotaan hintaa määrällä tai määrää hinnalla. Sekin on taito, että tietää milloin mikä on olennaista ja on surkeaa, jos lapsille ei tätä huomattavan tärkeää asiaa haluta opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä sama teema nousee otsikoihin vähän väliä. Muistan, kuinka asiasta kohkattiin omassa perheessänikin, kun lapsille opetettiin koulussa, että vain yksi järjestys on sallittu ja me kotona opetettiin, että vaikka nyt yksinkertaisuuden vuoksi opetetaan noin, niin muista kuitenkin, että lukujen järjestystä oikeasti saa muuttaa ja usein kannattaa muuttaa. Esim. Päässä laskien on huomattavasti vaikeampaa laskea 5 x 187 x 2 kuin 2 x5 x 187.

Ala-asteella oli aina niitä kauheita päättelytehtäviä. Opetettiin sitten lapselle, että kannattaa laskea nuo yhtälöllä ja sittennvastauksen saatuaan "päätellä" vastaus. Ei tullut valitusta tuosta toimintatavasta koulusta, jätti siis yhtälöt vihkoon näkyviin. Ymmärsi kyllä se päättelyvaiheenkin, tuli vaan vähemmän kokeiltavaa.

Mä jouduin sanomaan suoraan opettajalle, että valitettavasti lapseni ei ole niin tyhmä, ettei osaisi jo yhtälöitä, joten hänen on aiheellista lopettaa päättelysekoilunsa, ennen kuin lapsi alkaa vihata matematiikkaa.

Minusta matematiikkaa opettavat eivät itsekään ole oikein samaa mieltä siitä, opetetaanko matematiikkaa peruslaskutoimituksineen vai tehdäänkö eroja sen mukaan, miten oppilas on lopputuloksen päätellyt. Minun lapsuudessani laskutoimituksia vielä laskettiin, nykyisin se ei ole enää sallittua, nyt on muodissa päättely ja matemaattisen ajattelun avaaminen. Tästä valitettavasti seuraa se, että esimerkiksi kertotaulun osaaminen ei ole enää tärkeää, olennaisempaa on osata kirjoittaa paperille laskuprosessi kuin tulos.

Kauan sitten minulle opetettiin, että markat, litrat, metrit jne. pitää merkitä laskutoimitukseen, jos sanallisessa tehtävässä sellaisia on ja että kertolaskussa ensimmäisenä lukuna on aina se, montako kertaa jokin asia tapahtuu. Nykyisin eurot ja litrat eivät enää laskutoimituksissa näy.

se joukko-oppi oli kyllä aikanaan kieltämättä kummallista. sitä olikin niin paljon. monet sanalliset tehtävät tekivät epävarmaksi, koska teksti oli muotoiltu väärin. jotkut onnekkaat sattumalta ymmärsivät kerrasta, mitä kirjantekijät ajoivat takaa, monet kompuroivat epäselvän tekstin kanssa ja oppivat välttelemään sanallisia tehtäviä.