Lue keskustelun säännöt.
MIKSI ongelmamies pitäisi aina heivata menemään? Miksi ei voi yhdessä yrittää päästä ongelmista eroon?
30.11.2024 |
Jos mieskin haluaa apua ongelmiinsa, kuten henkinen väkivalta tai muu ikävä käytös, ja on valmis menemään terapiaan. Miksi sitä ei pitäisi kunnioittaa ja tukea häntä siinä?
Kyse kuitenkin rakkaasta ihmisestä ja myös omien lasten isästä. Onhan se kaikkien etu että häntä tukee yli ongelmistaan, ei vähiten lasten.
Palstalla tunnutaan olevan sitä mieltä että aina täytyy vaan jättää, erota heti eikä takaisin saa katsoa. En ymmärrä tätä silloin jos/kun oikeasti toinen haluaa muuttua ja on valmis tekemään töitä sen eteen. Ja meidän tapauksessa on myös onnistunut, nykyään täysin eri mies.
Kommentit (114)
Good for you. Yleensä ne miehet eivät ole halukkaita tekemään mitään ongelmiensa eteen, sillä omasta mielestään heillä ei ongelmia ole. Tai sitten itkevät, että nainen ei rakasta sellaisena kuin hän on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä oli ongelma naisessa miehessä tai molemmissa. Liian helposti erotaan ja luovutetaan. Ikävä jää. Surullista.
Niin pahoina kuin hyvinä päivinä rakkaus on pitkämielinen.
Ap on väärässä: eroavilla on monia vuosia kestämistä, pyytämistä, pelkoa, surua takanaan. Suomalainen mieshän ei mihinkään terapiaan lähde!
Koska meillä on vain yksi elämä, ja yleensä siinä kohdalla kun erotaan on ongelmia kestetty jo liian kauan. Ei suomalaiset eroa mitenkään liian helposti. Se on sellaisten ihmisten mielipide, jotka eivät ole itse eronneet. Kärsikää ihan just niin paljon kuin haluatte mutta koska ette tiedä millaista se elämä joillakin on, niin ei kannata kertoa onko se ero liian helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä oli ongelma naisessa miehessä tai molemmissa. Liian helposti erotaan ja luovutetaan. Ikävä jää. Surullista.
Niin pahoina kuin hyvinä päivinä rakkaus on pitkämielinen.
Naisenkin kestävyydellä on rajansa. Omaa elämää ei kannata pilata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapia, mahdollisen diagnoosin haku ja oikea lääkitys. Sitten seurataan muuttuuko käytös rauhallisemmaksi ja katoaako haitalliset addiktiot esim. pornoon ja seksin hakuun, tai päihteisiin tai peleihin.
Pitkä tie. Monet eivät varmasti vahigoittavien vuosien jälkeen jaksa jäädä odottamaan mahdollista muutosta ja ovat epäuskoisia tuleeko sitä edes.
Ihmisen ydin syntyy lapsuudessa. Kun itsetunto ja tunnetaidot eivät pääse kehittymään niitä on vaikea korjata myöhemmin. Ja persoonallisuushäiriöt ovst kroonisia, eikä niistä parannuta.
En haluaisi parisuhdetta, joka muistuttaa lähinnä toista päivätyötä, kuin tasa-arvoista kahden aikuisen välistä suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi miehenä kukaan edes haluaisi vapaaehtoisesti suhteeseen jossa tarkoitus on muuttaa toista ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Ap on väärässä: eroavilla on monia vuosia kestämistä, pyytämistä, pelkoa, surua takanaan. Suomalainen mieshän ei mihinkään terapiaan lähde!
Minä lähdin vaimon pyynnöstä. Vaimo kävi kerran, minä jatkoin yksin ja nyt on ero- ja huoltajuusprosessi kesken. Sain väliaikaisesti lapsen asumaan luokseni.
- mulkku, joka vei naiselta lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehenä kukaan edes haluaisi vapaaehtoisesti suhteeseen jossa tarkoitus on muuttaa toista ihmistä.
Mies! Älä edes luule, että kelpaat tuollaisena. Sinä olet vain vajavainen nainen. Jos opettelisit käyttäytymään kuin nainen, voisit viimein nousta tuosta selkärangattomasta surkeudestasi.
Koska suhde on silloin alunperinkin solmittu väärän ihmisen kanssa. Ei saisi olla liian kiire siihen rakkauteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies voi muuttaa harjoittelemaan jonkun itseään isompikokoisemman, aggressiivisemman siittäjäkarjun kanssa
Yritä jos haluat, mikäs sen estää. On pariterapeutteja. Osa päätyy eroon silti jos toinen aiheuttaa jatkuvia ongelmia tai toteaa että olipas väärä mies. Nainen voi asua yksinkin ihan hyvin ja voi paremmin, parantuu. Harva tyyppi vaan on yrittämisen arvoinen, jos ei muutu ja miksi naisen pitäisi muuttaa mies, eikä mies itse tajua asioita. Ei voi kuin lasta opettaa johonkin. Ja ehkä nainen saattaa myös sitten sanoa jotain minkä mies tulkitsee väärin ja mies kontrolloi naista. Sadistien kanssa on turha yrittää tai kroonisten pelimiesten, saati nalkuttajien. Rajansa kaikella. Turhaa ravaamista jollain pariterapeutilla, jos mies on väkivaltainen. Pitää harkita mikä on järkevää. Jos kummallakin on halua sitten ehkä sen saa joku toimimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terapia, mahdollisen diagnoosin haku ja oikea lääkitys. Sitten seurataan muuttuuko käytös rauhallisemmaksi ja katoaako haitalliset addiktiot esim. pornoon ja seksin hakuun, tai päihteisiin tai peleihin.
Pitkä tie. Monet eivät varmasti vahigoittavien vuosien jälkeen jaksa jäädä odottamaan mahdollista muutosta ja ovat epäuskoisia tuleeko sitä edes.
Jep. Nainen ei ole mikään rehibilitation center vaan naisen biologinen rooli on hoivata lapsia ja elää omaa elämäänsä. Väkivaltainen miesvauva on hengenvaarallinen terveysriski, eikä ole pienintäkään syytä, miksi naisen tulisi ikinä hyväksyä tällaista seuraa itselleen tai lapsilleen. Jos ja kun laki pakottaa lapset altistumaan tällaiselle, naisen kannattaa miettiä, tulisiko hänen suojella itseään lapsiltakin. Varsinkin poikalapset kasvavat usein isänsä kaltaisiksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on väärässä: eroavilla on monia vuosia kestämistä, pyytämistä, pelkoa, surua takanaan. Suomalainen mieshän ei mihinkään terapiaan lähde!
Minä lähdin vaimon pyynnöstä. Vaimo kävi kerran, minä jatkoin yksin ja nyt on ero- ja huoltajuusprosessi kesken. Sain väliaikaisesti lapsen asumaan luokseni.
- mulkku, joka vei naiselta lapsen.
Ihan oikein sille.
Jos tyyppi on väkivaltainen niin pitää tapahtua ihme että se muuttuu. Tavalliset tervejärkiset ihmiset ei ole väkivaltaisia.
Vierailija kirjoitti:
Koska suhde on silloin alunperinkin solmittu väärän ihmisen kanssa. Ei saisi olla liian kiire siihen rakkauteen.
Ja iloisesti unohtuu se, että parisuhde on kahden kauppa. Jossa tulisikin aina mietittiä pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan olisikohan kummassakin vikaa.
Ei se aluksi niin ihana ja ystävällinen mies yksin muutu. Huono suhde ajaa ne kummankin huonot puolet esille.
Niin, aikani kuuntelin juominen lupauksia, että kaikki muuttuu. Kai se joka kerta oli ihan tosissaan sen hetken.
Liian monta mahdollisuutta sai. Itki vielä, että minä rikoin perheemme, vaikka minä vaan keräsin kasaan sen, mikä oli vielä pelastettavissa.
En uskalla ajatellakaan, mitä lapsista olisi tullut jos olisivat yhtään pidempään joutuneet elämään siinä ilmapiirissä, missä huolehdittiin vain ja ainoastaan siitä, ettei iskä vaan saisi syytä juoda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska suhde on silloin alunperinkin solmittu väärän ihmisen kanssa. Ei saisi olla liian kiire siihen rakkauteen.
Ja iloisesti unohtuu se, että parisuhde on kahden kauppa. Jossa tulisikin aina mietittiä pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan olisikohan kummassakin vikaa.
Ei se aluksi niin ihana ja ystävällinen mies yksin muutu. Huono suhde ajaa ne kummankin huonot puolet esille.
Feminismin edellisissä aalloissa yritettiin saada maailma ymmärtämään, että naiset ovat yhtä hyviä kuin miehet. Seuraavaksi pitäisi saada se vakuutettua siitä, että he voivat olla myös yhtä perseestä kuin miehet.
Kun on kymmenen vuotta ymmärtänyt ja tukenut ja auttanut ja mikään ei ole muuttunut, paitsi oma mielenterveys alkanut hajota, pitää ajatella myös itseään. Onko mies ainoa jolla on väliä, vai onko väliä myös itsellä?