Masennus lamaannuttaa
Ei jaksa kuin nukkua ja loppuajat maata sängyssä. Ruoka ei maistu, suihkuun ei kykene, lenkille ei pysty. Hävettää kuin aikuinen kotona asuva lapsi näkee miten olen taantunut enkä tee mitään järkevää. Isoin osa ajasta menee menneisyydessä vellomiseen. Se ei auta yhtään mitään mutta eipä tulevaisuuskaan hyvältä näytä.
Kommentit (6)
Elämää ei voi pidentää, mutta sitä voi aina lyhentää.
Vaikea usko että tässä hyvinvointimaassa joku olisi masentunut. Kellään ei voi huonommin mennä kun minulla ja en ole masentunut. Töissä en ole ollut 10 vuoteen, kavereita ei ole, tyttöystävää ei ole eikä vanhempia minulla ole ollut yli 30 vuoteen. Sitä monet kuvittelee että kun opiskelee ammattiin niin saa helposti töitä ja elämässä menee kaikki hyvin. Minulla ei ole koskaan mennyt hyvin mikään.
T. kiltti mies
Minä olen ollut koko ikäni masentunut. Koulun lopetin peruskouluun. 18-vuotiaana hommasin itselleni 10 vuotta vanhemman rakastajan, kun mistään ei tullut mitään.
Lyhyitä koulutuksia eri puolella Suomea. Solussa asuin kolmikymppiseksi asti. Yritin erilaisia töitä, ei onnistunut.
En ole koskaan seurustellut pidempään. Täytän 50 vuotta ensi vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut koko ikäni masentunut. Koulun lopetin peruskouluun. 18-vuotiaana hommasin itselleni 10 vuotta vanhemman rakastajan, kun mistään ei tullut mitään.
Lyhyitä koulutuksia eri puolella Suomea. Solussa asuin kolmikymppiseksi asti. Yritin erilaisia töitä, ei onnistunut.
En ole koskaan seurustellut pidempään. Täytän 50 vuotta ensi vuonna.Opiskelin kristillisissä opistoissa vuosikausia. Sain asunnon ja ruuat. Ja tekemistä. Lopulta kyllästyin.
Soluun muutan taas kohta asumaan. Ei ole rahaa muuhun. Mitäpä väliä millään on.
ok