Miten saada isänpäivästä taas positiivinen kokemus?
Meillä isänpäivä ei ole ollut mikään erityisen mukava juhla, koska oma isäni kuoli kun olin 14. Lapseni isä taas kuoli lapsen ollessa vauva, joten ei olla vietetty isänpäivää pariin vuoteen. Nyt lapsi kuitenkin on niin iso että on alkanut itse puhua isänpäivästä. Miten saisin järjestettyä lapselle kivan isänpäivän?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Miksette käy haudoilla
Ei kaikki halua.
En tiiä. Minulla on exä vieraannut lapsen, eikä ole pariin isänpäivään näkynyt. No, menen oman isäni luokse, kun vielä voi. Joskus tulee päivä, kun ei voi. -m
Ostat kakun, kysyt mitä lapsi haluaisi tehdä ja etenet sen mukaan.
Onko joku muu ketä juhlia? Biologinen isäni kuoli kun olin 1-2v. Vanhempien sisarusteni isästä tuli tavallaan minunkin isäni.
Miksi haudoilla käymistä ehdotetaan? Ihan kuin se olisi jotain mukavaa isänpäivää.
No miksi sitä isänpäivää pitäisi sitten viettää? Mulla ei ole ollut isää. En tiedä, kuka mun isä on. Äiti ei koskaan suostunut kertomaan, kuka mun isä mahdollisesti olisi. Isoisä kuoli kun olin vielä pieni, joten isänpäivää ei ole vietetty. En ole kärsinyt siitä mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
No miksi sitä isänpäivää pitäisi sitten viettää? Mulla ei ole ollut isää. En tiedä, kuka mun isä on. Äiti ei koskaan suostunut kertomaan, kuka mun isä mahdollisesti olisi. Isoisä kuoli kun olin vielä pieni, joten isänpäivää ei ole vietetty. En ole kärsinyt siitä mitenkään.
No jos lapsi itse haluaa viettää isänpäivää.
Ohitin aluksi otsikon mutta oli pakko tulla kirjoittamaan kun yleensä vain lueskelen näitä kirjoituksia aiheista kuin aiheista.
Voisiko isänpäivistä ja äitienpäivistä vastaisuudessa tehdä itsensä arvostuksen päivän? Juhlisi niitä asioita itsessään jota arvostaa itsessään. Aluksi saattaa olla hankalaa jos päivä ollut vaikea. Mutta ei sen tarvitse olla sen kummempaa kuin tekisi mieluisia juttuja itselleen ja yrittäisi miettiä sitä miten upea ihminen itse on. Tää vois olla jopa kaikille sellainen itsetunnon kohottaja et hei, vaikka elämä on epäreilua ja muut juhlii kyseistä päivää näin niin itseasiassa voin juhlistaa isääni ja itseäni juhlistamalla itseäni: Itseasiassa itsestä on tullut mahtava! Jos haluaa isää muistaa niin kirjoittaa itselleen mutta ikäänkuin isälleen kirjeen että mitä arvostaa itsessään ja mitä toiveita on itselleen. Mitä kiitollisuuden aiheita on ollut kuluneena vuonna. Näitä on vaikka sitten ihana lukea aikuisena, kenties sitten itse vanhempana.
Ajatuksenani pohjalla siis se että isältä ja äidiltä saimme lahjaksi alkuelämän. Elämän, johon kasvamme. Johon ympäristö toki vaikuttaa. Mutta ennen kaikkea elämä vie eteenpäin, josta muovautuu oman näköinen ja joka tekee itsestä juuri itsen.
Toivottavasti joku saa ideasta kiinni. 😊
Itse uskon että isänpäivä ja äitienpäivä on joka päivä. Miksi sitä arvostusta ei voisi osoittaa perusarjessa vaikka niin että siivoisi huoneen tai aikuisena soittaisi kuulumiset? Sen ei pitäisi mielestäni olla sitä että lapset kiitollisuuden velkaisina ottaisi paineita että mitä erityisesti tekee tai antaa. Tai vanhempina odottaa jotakin spesiaalia että nyt voi marttyyrina olla kuninkaallisena. Totuushan on että yhdessä elämme elämää tai jossain vaiheessa vain kohtasimme. Jokainen on täällä vain hetken lainassa. Miksei voi yhdessä vaikka vaan arvostaa sitä että hei, meillä on aika hieno yhteinen elämä tai sitten jos elämässä on vaikeampaa niin miettisi sitä että itsensä ansiosta moni asia on mahdollista.
Lisään ettei tällä itsensä arvostus päivällä oo tarkoitusta väheksyä vanhemmuuteen liittyviä päiviä tai itse vanhempia. Mut eikö vanhempana paras lahja olisi nähdä kuinka oma lapsi on kiitollinen ja ylpeä itsestään? <3
Vierailija kirjoitti:
Miksette käy haudoilla
Kaikki ei halua käydä haudoilla.
Vierailija kirjoitti:
Ohitin aluksi otsikon mutta oli pakko tulla kirjoittamaan kun yleensä vain lueskelen näitä kirjoituksia aiheista kuin aiheista.
Voisiko isänpäivistä ja äitienpäivistä vastaisuudessa tehdä itsensä arvostuksen päivän? Juhlisi niitä asioita itsessään jota arvostaa itsessään. Aluksi saattaa olla hankalaa jos päivä ollut vaikea. Mutta ei sen tarvitse olla sen kummempaa kuin tekisi mieluisia juttuja itselleen ja yrittäisi miettiä sitä miten upea ihminen itse on. Tää vois olla jopa kaikille sellainen itsetunnon kohottaja et hei, vaikka elämä on epäreilua ja muut juhlii kyseistä päivää näin niin itseasiassa voin juhlistaa isääni ja itseäni juhlistamalla itseäni: Itseasiassa itsestä on tullut mahtava! Jos haluaa isää muistaa niin kirjoittaa itselleen mutta ikäänkuin isälleen kirjeen että mitä arvostaa itsessään ja mitä toiveita on itselleen. Mitä kiitollisuuden aiheita on ollut kuluneena vuonna. Näitä on vaik
Lisään vielä että mitä nuorimmasta lapsesta kyse niin tätä voi toteuttaa ikätasoisesti aikuinen mallina vaikka niin että hei, olen mahtava kun osasin tehdä jotain tai että minulla on tällainen omanlaisen piirre jne. Aikuinen voi kertoa miten lapsi on kasvanut kuluneen vuoden aikana ja kuinka ylpeä isäkin olisi tai jos haluaa niin muistuttaako tämä jotenkin mennyttä vanhempaa.. Että mikä lahja lapsi onkaan. Pieniä isoja juttuja :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohitin aluksi otsikon mutta oli pakko tulla kirjoittamaan kun yleensä vain lueskelen näitä kirjoituksia aiheista kuin aiheista.
Voisiko isänpäivistä ja äitienpäivistä vastaisuudessa tehdä itsensä arvostuksen päivän? Juhlisi niitä asioita itsessään jota arvostaa itsessään. Aluksi saattaa olla hankalaa jos päivä ollut vaikea. Mutta ei sen tarvitse olla sen kummempaa kuin tekisi mieluisia juttuja itselleen ja yrittäisi miettiä sitä miten upea ihminen itse on. Tää vois olla jopa kaikille sellainen itsetunnon kohottaja et hei, vaikka elämä on epäreilua ja muut juhlii kyseistä päivää näin niin itseasiassa voin juhlistaa isääni ja itseäni juhlistamalla itseäni: Itseasiassa itsestä on tullut mahtava! Jos haluaa isää muistaa niin kirjoittaa itselleen mutta ikäänkuin isälleen kirjeen että mitä arvostaa itsessään ja mitä toiveita on itselleen. Mitä kiitollisuude
Lisään vielä että mitä nuorimmasta lapsesta kyse niin tätä voi toteuttaa ikätasoisesti aikuinen mallina vaikka niin että hei, olen mahtava kun osasin tehdä jotain tai että minulla on tällainen omanlaisen piirre jne. Aikuinen voi kertoa miten lapsi on kasvanut kuluneen vuoden aikana ja kuinka ylpeä isäkin olisi tai jos haluaa niin muistuttaako tämä jotenkin mennyttä vanhempaa.. Että mikä lahja lapsi onkaan. Pieniä isoja juttuja :)
Sori vaan, mutta kaikille tämä ei välttämättä toimi. Esimerkiksi itse en olisivoinjt olla vähempää kiinnostunut vanhemmasta joka oli kuollut enkä edes muistanut tai tuntenut häntä. Täysin vieras ihminen minulle.
Isäinpäivänä voisitte tehdä vaikka lapsen herkkuruokaa. Viedä kortin jollekkin isälle ajatuksella että yleisestihän isiä silloin muistetaan eli vaikka apn isälle, tai lapsen isänisälle apn veljelle tai vaikka apn miespuoliselle kaverille/kaverin miehelle.
ja sitten vaikka ulkoilua ym kivaa yhdessäoloa lapsen kanssa. Voisitte vaikka katsoa valokuvia suvusta ja kuvia lapsesta pienenä.
Mutta eikö just silloin voisi juhlistaa itseään?Että mistä tykkää itsestään? isäsin tuon kun joku sitten nimenomaan kaipaa tuollaista.. Mutta kaikki ei toimi kaikille. :)
Vierailija kirjoitti:
Isäinpäivänä voisitte tehdä vaikka lapsen herkkuruokaa. Viedä kortin jollekkin isälle ajatuksella että yleisestihän isiä silloin muistetaan eli vaikka apn isälle, tai lapsen isänisälle apn veljelle tai vaikka apn miespuoliselle kaverille/kaverin miehelle.
ja sitten vaikka ulkoilua ym kivaa yhdessäoloa lapsen kanssa. Voisitte vaikka katsoa valokuvia suvusta ja kuvia lapsesta pienenä.
Eikös ap:n isä ole kuollut.
Tehkää jotain kivaa, ihan mitä haluatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksette käy haudoilla
Ei kaikki halua.
Miksi täällä alapeukutetaan sitä että kaikki ei halua käydä haudoilla? Ei siihen kai ole mitään pakkoa tai velvollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
En tiiä. Minulla on exä vieraannut lapsen, eikä ole pariin isänpäivään näkynyt. No, menen oman isäni luokse, kun vielä voi. Joskus tulee päivä, kun ei voi. -m
Voimia sinulle. Kurjaa kuulla, että exäsi käyttää lasta aseena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksette käy haudoilla
Ei kaikki halua.
Miksi täällä alapeukutetaan sitä että kaikki ei halua käydä haudoilla? Ei siihen kai ole mitään pakkoa tai velvollisuutta.
Se kuuluu perinteeseen ja on osa isänpäivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksette käy haudoilla
Kaikki ei halua käydä haudoilla.
Vainajien syrjintää. Muistuta lapselle, että hänestä kuten meistä kaikista tulee vainajia jonain päivänä. Kyllä sitten ruikutetaan, kun kukaan ei tuo kukkia mutta orava paskoo haudalle. Kyllä harmittaa maata mullan alla ruskea kallo irvistäen, eikä sormeaan voi liikauttaa. Ja sukulaiset ei käy.
Miksette käy haudoilla