Ihan järkyttävää miten murkkuikäiset pojat syövät!
Siis meillä ei käytetä eineksiä lukuunottamatta kalapuikkoja ja hernekeittoa, joita niitäkin harvemmin. Eli teen itse tavallista kotiruokaa. Meillä on kaksi isokokoista kasvavaa poikaa ja saan ihan joka päivä tehdä ruokaa. Näin viikonloppuisin isompi poika syö 3 lämmintä ateriaa päivässä ja vie töihin vielä lämpimän lounaan kotoa, nuorempi poika syö 2 lämmintä ateriaa päivässä, samoin kuin mieheni joka käy myös lounastamassa kotoa tekemääni ruokaa.
Yleensä pitää olla kaksi eri ruokaa valmiina kun lounaalla haluavat syödä eri ruokaa kuin päivällisellä.
Olen tosi hyvä kokki, mutta kesän jälkeen aivan totaalisen kyllästynyt jatkuvaan ruoanlaittoon. Lisäksi nuorin poika jättää usein syömättä kouluruoan koska hänestä se on useimmiten pahaa ja syö sitten myöhäisen lounaan tullessaan kotiin. Lisäksi perheen muut jäsenet siis pojat ja mieheni haluavat että leivon heille jotain kahvin kanssa syötäväksi koska pitävät minun tekemistä piirakoista, kääretortuista, pullista jne koska ovat kuulemma paremmat kuin kaupan vastaavat.
Itse syön yhden lämpimän aterian päivässä ja se riittää. Olen hyvin pieniruokainen itse ja välillä on kausia kun ruoka ei maistu ollenkaan, esim kesähelteillä.
Mutta joo, ihan järkyttäviä määriä syö muu perhe ja päivittäin on tehtävä ruokaa. Olen oihan kyllästynyt tähän! Muita kohtalotovereita?
Kommentit (85)
Opeta tekemään ruokansa. Netti täys helppoja omatoimiohjeita.
AP tässä. Mun mies on 190 cm ja 130 kg, takin koko 62 ja päänympärys 60. Häntä aina luullaan Ex painijaksi tai kuulantyöntäjäksi. Sellainen leveähartiainen härkäpäinen kehotyyppi. Hänkin syö kuin hevonen ja olen ihan loppu tämän ruokahuollon kanssa. Tänään tein riistakäristystä, perunamuussia ja mustikkapiirakan. Poika vei töihin vielä evääksi tekemäni luhaperunasoselaatikon. Lounaaksi oli broileri fajitaksia.
Jos vaativat eri ruokia jokaiselle aterialle ja sinun jaksamisesi ei riitä, miksi eivät kokkaa itse mieleistään ruokaa? Syövätkö mitä noiden varsinaisten aterioiden ulkopuolella? Riittävän, kunnollisen ja täyttävän aamiaisen?
Kuulostaa todella hurjalta. Meillä on kaksi 15-17-vuotiasta, 7-10x viikossa treenaavaa teinipoikaa ja ruoanlaitto ei ole tuollaista vaikka ruokamäärät ovat suunnilleen suurkeittiötasoa. Teemme kahden päivän ruuat kerralla valmiiksi, ei olisi töiden, treenikuskausten ja omien harrastusten ohella mitenkään aikaa kokkailla joka päivä, saati vielä useita kertoja.
Joka aamu syödään tukeva aamiainen, jos aamutreenit, pojat ottavat lisäksi kouluun kakkosaamupalan mukaan. Rahkaa, raejuustoa, pähkinöitä, hedelmiä, kasviksia, karjalanpiirakoita, mistä nyt tykkäävät. Sen jälkeen koululounas, mahdollisesti iltapäivällä vastaavaa välipala kuin aamulla. Illalla päivällinen kotona ja illalla kunnon iltapala. Lomilla ja vapaapäivinä sama rytmi, toki lounas kotona ja se huomioidaan ennalta tehtävän ruuan määrässä. Joskus "välipaloilla" menee myös lämmintä ruokaa, jos on jämiä.
Lopeta hyvä ihminen tuo passaaminen, jos et jaksa. Pidä jääkaapissa terveellisiä ja täyttäviä välipaloja. Kukaan ei tarvitse päivittäin pullaa ja piirakkaa tai 3-4 erilaista lämmintä ateriaa.
Onhan tuo kauheeta, joka päivä joudut ruokaa laittamaan.
Kun luin otsikon, mietin, tarkoitatko teinien ruokailulla ruuan määrää vai pöytätapoja. Olen tehnyt työni teini-ikäisten opettajana ja monesti ihmettelin sitä valtavaa ruokamäärää, jonka pojat lautasilleen kasasivat ja kävivät vielä santsaamassa. Siihen aikaan ainakin meidän koululla oli tosi hyvät ruuat.
Se toinen puoli sitten: suuri osa pojista söi kuin porsaat, muussasivat perunat ja lihapullat ja kauhoivat mössön pelkällä haarukalla. Toinen vaihtoehto oli, että perunoita ei otettu ollenkaan. Keittolan tädit olivat tyytyväisiä, kun pojille ruoka maittoi, ja pojat muistivat käydä kiittämässä. Lakkiaispuheessakin keittolan väki sai usein paljon enemmän kiitosta kuin muu koulun väki!
Noin isot kossit saisivat kyllä opetella leipomaan ja laittamaan ruokiaan ihan itsekin. Vai meinasitko käydä heidän luonaan joka päivä kokkaamassa sittenkin, kun lähtevät jonnekin opiskelemaan?
Vierailija kirjoitti:
AP tässä. Mun mies on 190 cm ja 130 kg, takin koko 62 ja päänympärys 60. Häntä aina luullaan Ex painijaksi tai kuulantyöntäjäksi. Sellainen leveähartiainen härkäpäinen kehotyyppi. Hänkin syö kuin hevonen ja olen ihan loppu tämän ruokahuollon kanssa. Tänään tein riistakäristystä, perunamuussia ja mustikkapiirakan. Poika vei töihin vielä evääksi tekemäni luhaperunasoselaatikon. Lounaaksi oli broileri fajitaksia.
Mikäs vamma sillä miehellä on, jos ei itse kykene ruokaa ostamaan ja laittamaan?
Mun mies on parhaillaan laittamassa meille päivällistä. Tuli kaupan kautta kotiin. Poika grillaa lisäksi kalaa, jonka kävi itse virvelöimässä.
Läskiä keräävät. Tehköön itse ruuat koko perheelle.
Teiltä puuttuu ruuanlaittovuorot.
Miksi olet ainoa joka kokkaa? Pojillakin on jo kotsaa koulussa, joten heidätkin voi jo laittaa hellan ääreen.
Ihan ensin sääntö, että jos ei koulun lounas kelpaa, saa kotona ihan itse laittaa mieluisampaa syötävää.
Täytyy riittää, että kotona on arkisin vain yksi lämmin ateria. Sen valmistamisessa sinä et ole ainoa mahdollisuus. Tehkää vuorot. Murkkuikäisille joko yhteinen kokkausvuoro tai erilliset, ja mieskin opettelemaan ruuanlaittoa ja leipomista.
Vain akka, jolta on pää pehmennyt, pitää jotenkin outona lämpkmän ruoan valmistusta kahdesti tai kolmesti päivässä.
Ruokin lapseni sen ajan kun olivat alle 10v. Sen jälkeen jokainen jo osaa tehdä ruokaa itsekin eli ei ole minulla ruuantekovastuuta kuin pari kertaa viikossa. Mies tekee etätöitä, joten valmistaa ruokaa minua useammin kun on työmatkojen verran enemmän vapaa-aikaa. Lapset kokkaa pari kertaa vkossa ja laittelevat myös iltapaloja pöytään. Aamupalan jokainen syö ennen kouluun/töihin lähtöään omaan tahtiin. Päivällinen ja iltapala syödään yhdessä.
Mikäli ap ei käy töissä tuo teen systeemi on ok. Muuten ei. Olkoon vaikka kuinka härkä se sun mies. Kyllä se silti voi perunat keittää ja paistaa jauhelihaa. Pojat samoin. Jopa toivottavaa, että tekevät. Kukaan ei halua äidin passaamaa poikystävää/miestä vaivoikseen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet ainoa joka kokkaa? Pojillakin on jo kotsaa koulussa, joten heidätkin voi jo laittaa hellan ääreen.
Kyllä sen olisi voinut aloittaa jo paljon, paljon aikaisemminkin...
Eikä se siitä paljoa helpota heidän ollessaan nuoria aikuisia miehiä. Kotoa opiskelujen takia jo pois muuttanut nuori mies oli nyt kesällä täällä "kotikotona" ja yhtenä päivänä esim.1kg lihapullataikinasta tehdyt pallerot hävisivät melkein kerralla 2 nuoren miehen vatsaan. Ja kyllä, lisuketta oli eli perunoiden lisäksi vihersalaatti jossa mm tomaattia/kurkkua/paprikaa/salaattia/narskujuustoa/rypäleitä+kastike ja ruisleipää juustolla jne. Jälkkäriksi hävisi puolikas leipomastani marjapiirakasta ja vaniljakastiketta. Ja esim.loimulohta tmv saa olla pelkästään heille kahdelle sellainen 600-700g pala.
Ja minä äiti nautin, kun näin lasteni nauttivan ruoastaan 😍
S-bonukset kertyy 😁
Vierailija kirjoitti:
Vain akka, jolta on pää pehmennyt, pitää jotenkin outona lämpkmän ruoan valmistusta kahdesti tai kolmesti päivässä.
Vaikka porukka syö lounaan koulussa ja töissä?
En tekisi kaksia ruokia enkä joka päivä. Iso satsi laatikkoo saisi kelvata parille päivälle ja joku 10l kattilallinen keittoa.
Tuonikäiset saisi jo itsekkin tehdä ruokaa. Pidä taukoo välillä ja ole keittiöpäällikkönä vain neuvomassa kun väsäävät itsekkin ruokaan.
Ruuan tarve on tosiaan ihan hirveä. Meillä onneksi kokkaa nuorisoki, jota suosittelen kaikille.
Vierailija kirjoitti:
AP tässä. Mun mies on 190 cm ja 130 kg, takin koko 62 ja päänympärys 60. Häntä aina luullaan Ex painijaksi tai kuulantyöntäjäksi. Sellainen leveähartiainen härkäpäinen kehotyyppi. Hänkin syö kuin hevonen ja olen ihan loppu tämän ruokahuollon kanssa. Tänään tein riistakäristystä, perunamuussia ja mustikkapiirakan. Poika vei töihin vielä evääksi tekemäni luhaperunasoselaatikon. Lounaaksi oli broileri fajitaksia.
Minun mieheni on 198 cm pitkä ja painaa 156 kg. Takin koko on 66 ja päänympärys 75. Häntä luullaan aina ex-sumopainijaksi.
Eilen hän söi aamulla kaksi paistettua kananmunaa, pekonia, ison kinkkupiiraan, kaksi dallaspullaa, kolme banaania ja kaksi kuppia kahvia.
Lounaaksi hän söi alkuun lohikeittoa, sitten pannupihvejä dijon sinappi - kermakastikkeessa. Lisäksi ison kasan paistettuja perunoita sekä runsaasti paistettua sipulia ja tomaattia.
Iltapäiväkahvilla mieheni ei syönyt kuin kolme karjalanpiirakkaa kinkkuviipaleen ja munavoin kera, mutta päivällisellä ruoka taas maistui. Silloin meni iso kasa lihapullia, perunamuussia ja leivitetty porsaanleike. Jälkiruuaksi pannukakkua, kermavaahtoa ja hilloa.
Iltateellä hän söi vielä kolme lämmintä kinkkuvoileipää juustokuorrutuksella ja naposteli tv:tä katsellessaan koko ajan karkkia.
Näin se jatkuu päivästä päivään. Olen ihan kyllästynyt tähän ruuanlaittoon.
Miehen elimistön täytyy kuluttaa enemmän kun naisen. Teen isälleni ruuan ja hän syö 6 kertaa enemmän ruokaa kuin minä. Ensin luulin että siellä käy joku syömässä hänen ruokansa ja jäin seuraamaan. Totta se oli. Ruokaa kului paljon.