Miten ihmeessä te jaksatte kun pitää laskea jokainen euro, että pärjää kuukauden kerrallaan? Tätä vuosia luvassa
Olen aika maassa kun asiani ovat nyt näin.
Täytyy laskea, että varmasti riittää rahat ruokaan ja elämiseen. Nytkin 6€ tilillä ja ensi viikko vielä täytyy elää. Sitten taas yritetään jotenkin pärjätä seuraava kuukausi yhtä ahdistavissa merkeissä.
Kiva lukea ja katsella kun niin monet tekee ihanaa ruokaa ja saa vielä salaattia kylkeen. Sekä ottavat matkakuvia tai sitten ruoka/kahvilakuvia.
Voi olla että näin egoistisena ihmisenä en kestä tätä jos tämä jatkuu vuosia tai edes vuottakaan.
Mistä te anmennatte voimaa?
Kommentit (291)
No kieltämättä joskus ärsyttää, kun olen kuitenkin ihan keskituloinen, mutta mies on työtön ja kustannukset nousevat koko ajan.
Nytkin olisi tehnyt viikonlopuksi mieli ostaa ihana kukkakimppu, minkä näin (5 euroa) tai pullo viiniä tai jotain herkkua. Mutta ei, lasken rahoja, jotta riittää makaronipusseihin ja jauhelihaan palkkapäivään saakka. Tämän siitä jokapäiväisestä töissä raatamisesta sitten saa.
Joko saat toimeentulotukea ja käyt kirkon diakoniassa? Käytkö ruokajakelussa ja ilmaisissa ruokatarjoiluissa, joita useat
seurakunnat ainakin isommilla paikkakunnilla järjestävät?
Pitäisikö vaihtaa harrastuksia, ettei tarvitsisi katsella toisten ruoka-ja matkakuvia?
Muista, että sinulla on paljon kohtalotovereita, jos se yhtään lohduttaa. Ei kai siinä voi kuin kuukausi ja päivä kerrallaan
mennä, pitää tiukkaa budjettia ja miettiä illalla, että tästäkin päivästä selvisin.
Myönnän, että minun ei tarvitse joka senttiä laskea nykyään. Oli aika, kun laskin jokaisen pennin. Nykyään riittää, kun olen tietoinen jokaisesta viisieurosesta. Rahan venyttäminen on raskasta. Minun keinojani on se, että käyn usein kaupassa. Tarkastan tarjoukset, eilisen tähdet, alelaarit jne. Näistä teen ostoja myös varastoon. Syömiseni suunnittelen ruokakomeron mukaan.
Se oma luksus täytyy myös löytää: kun muut postaavat pihviaterioita, niin postaa sinä kuvia itseleivotuista sämpylöistä tms.
Ymmärrän sinua. On niin luksusta kun nykyään voin ostaa kaupasta ihan mitä mieli tekee ja tilata jonkin vaatteen tai huonekalun jos siltä tuntuu. Kitkuttelin itse myös vuosikausia opiskellessa ja sen jälkeen työttömänä.
Tämä on se yksi syy miksi köyhä välillä tekee huonoja valintoja, kun ei jaksa..on ihan järkyttävää syödä sitä halpaa makaroonia viikosta toiseen, vaikka se on järkevää ja sitten sortuu ostamaan pizzat mikä kaataa budjetin. Ei sitä ymmärrä ennen kun ite joutuu siihen kituutukseen..
Emmä laske euroja. Jokaista varsinkaan. Ostan sen mitä tarvitsen kuten tähänkin asti.
En tajua teitä, jotka valitatte. Ei kai se elämä nyt muutamasta eurosta voi olla kiinni.
Älä muuta virka.
Mul on lusittavaa tasan 40 vuotta.
Olen eläkkeellä.
Naurattaa. Mun suku.
Vierailija kirjoitti:
No kieltämättä joskus ärsyttää, kun olen kuitenkin ihan keskituloinen, mutta mies on työtön ja kustannukset nousevat koko ajan.
Nytkin olisi tehnyt viikonlopuksi mieli ostaa ihana kukkakimppu, minkä näin (5 euroa) tai pullo viiniä tai jotain herkkua. Mutta ei, lasken rahoja, jotta riittää makaronipusseihin ja jauhelihaan palkkapäivään saakka. Tämän siitä jokapäiväisestä töissä raatamisesta sitten saa.
Jaa, kukkakimppu vitosen, voit ihan yhtä hyvin repiä sen vitosen wessassa kun istut siellä juotuasi viiniä!
Ne ovat turhaa ylellisyyttä, johon sulla ei ole nyt varaa!
Punakynällä käyt nyt sitä elämää läpi.
Niin mä tein töissä ollessa ja laitoin rahaa säästöön.
Nyt kun olen pikku eläkkeellä, voin ostaa joskus jotain ylimääräistä!
Vierailija kirjoitti:
Tämä on se yksi syy miksi köyhä välillä tekee huonoja valintoja, kun ei jaksa..on ihan järkyttävää syödä sitä halpaa makaroonia viikosta toiseen, vaikka se on järkevää ja sitten sortuu ostamaan pizzat mikä kaataa budjetin. Ei sitä ymmärrä ennen kun ite joutuu siihen kituutukseen..
Miettikää...pizza on pahaa pizza on pahaa pizza on pahaa
ja ostatte jotain kunnollista tilalle
Siihen tottuu, tavallaan. Kyllähän se aina mielessä hiertää, mutta yritän ajatella että ihan sama kunhan jotain ruokaa saa ja tilanne joskus tulee paranemaan. On kyllä ärsyttävää, kun mitä vähemmän on rahaa, sitä enemmän haaveilee kaikista ihanista ruuista, juomista ja herkuista. Sitten elämä on vain sen odottamista että tulee rahaa ja voi ostaa sen himoitsemansa suklaalevyn tai minkä vaan vihdoin kolmen viikon odotuksen päästä.
Elämässä pitää oppia arvostamaan sitä mitä on eikä jatkuvasti ruikuttaa siitä mitä ei ole. Vertailu muihin on typerää. Sinun elämäsi kuitenkin kyseessä. Lisäksi on hyvin todennäköistä, että pystyt tekemään rahatilanteelllesi jotain, joten kyseessä ei ole pysyvä olotila. Elämässä on isompiakin ongelmia kuin se, ettei pääse matkustelmaan tai ei saa salaattia kylkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kieltämättä joskus ärsyttää, kun olen kuitenkin ihan keskituloinen, mutta mies on työtön ja kustannukset nousevat koko ajan.
Nytkin olisi tehnyt viikonlopuksi mieli ostaa ihana kukkakimppu, minkä näin (5 euroa) tai pullo viiniä tai jotain herkkua. Mutta ei, lasken rahoja, jotta riittää makaronipusseihin ja jauhelihaan palkkapäivään saakka. Tämän siitä jokapäiväisestä töissä raatamisesta sitten saa.
Jaa, kukkakimppu vitosen, voit ihan yhtä hyvin repiä sen vitosen wessassa kun istut siellä juotuasi viiniä!
Ne ovat turhaa ylellisyyttä, johon sulla ei ole nyt varaa!
Punakynällä käyt nyt sitä elämää läpi.
Niin mä tein töissä ollessa ja laitoin rahaa säästöön.
Nyt kun olen pikku eläkkeellä, voin ostaa joskus jotain ylimääräistä!
Juu kyllä tiedän, että vitosen kukkakimppu on ylellisyyttä, mutta ei se poista sitä ärsytystä, että sitä ei voi koskaan ostaa. Töitä olen kuitenkin tehnyt jo yli 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Emmä laske euroja. Jokaista varsinkaan. Ostan sen mitä tarvitsen kuten tähänkin asti.
En tajua teitä, jotka valitatte. Ei kai se elämä nyt muutamasta eurosta voi olla kiinni.
No kyllä se nyt voi olla kiinni muutamasta eurosta tai vaikka senteistä. Ei ihme ettet ymmärrä jos et ole kokenut asiaa.
En pysty yhtään samaistumaan.
Tileillä on 98000€ rahaa ja muuta omaisuutta yli miljoonalla.
Sulla on useamman satasen puhelin, pääsy nettiin, lämmin ja turvallinen koti ja saat joka päivä ruokaa. Sulla on myös vaatteita, huonekaluja, astioita jne. Eli sulla on merkittävästi parempi tilanne kuin sadoilla tuhansilla muilla. Vähän perspektiiviä elämään ja rahahuolista motivaatiota työnhakuun.
Itsekin harrastan köyhäilyä ja mielestäni se on ihan kivaa, kun joutuu suunnittelemaan kaikki viimeisen päälle.
Vaikea samaistua näihin "enää 6e tilillä" ulinoihin. Olen elänyt reilun vuoden asumistuella ja tt-tuella. Joka kuukausi jää vähintään muutama kymppi säästöön (luonnollisesti käteisenä). Ei mitään ongelmaa. Päinvastoin. Olen kiitollinen, että saan apua, kun sitä tarvitsen. Tuilla eläessä ei kuulukaan elää luksuselämää, mutta kyllä ne perusasioihin riittävät oikin hyvin.
Käytkö töissä? Itse käyn kokoaika töissä mut ei rahat silti enää oikein riitä.
Vierailija kirjoitti:
Käytkö töissä? Itse käyn kokoaika töissä mut ei rahat silti enää oikein riitä.
Jos kokoaikatyösi ei ole tyyliin puhelinmyyntiä provikkapalkalla, kyse on taloudenhallinnan ongelmista. Budjetointi käyttöön niin alkaa rahat riittää.
Kauaa en oo täällä jaksamassa, nettotulot 800 e per kuukausi.