Miten ihmeessä te jaksatte kun pitää laskea jokainen euro, että pärjää kuukauden kerrallaan? Tätä vuosia luvassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kaikessa on ilmeisesti kyse sinusta? :D :D :D

Ei tietenkään ole. Sinä keksit tuon ihan omasta päästäsi. Arvostan toki, että olen sinulle niin rakas, että edes yhdessä viestissä uskalsit poistua oman napasi ympäriltä ja kommentoida jotain muuta kuin omaa surkeuttasi ja mukamas ainutlaatuisen kurjaa elämässi. 

 

 

Tuntuu siltä, että et ole sinut oman elämäsi kanssa. Kannattaa käsitellä vaikeuksiaan. Sinulla taitaa olla melkoisia defenssejä.

PYLLYPERSEPYLLYPERSEPIPPELIPIMPPIPIMPUKKA

Et taida voida hyvin. Ongelmiaan voi alkaa käsitellä missä vaiheessa elämää tahansa. Ja itseasiassa et todellakaan pura vihaasi miten itse haluat, sillä laki koskee sinuakin.

---

PYLLYPERSEPYLLYPERSEPIPPELIPIMPPIPIMPUKKA

Etkä sinä tiedä minun elämästäni, Mutta aggressiivuutesi, vihasi ja ylimielisyytesi minua kohtaan, vierasta ihmistä, kertoo, että sinulla on käsittelemeättömiä ongelmia. Siihen ei psykologia tarvita, ongelmasi paistavat ihan suoraan kaikille. Defenssejä voi alkaa purkamaan myös myöhemmeäällä iällä.

---

PYLLYPERSEPYLLYPERSEPIPPELIPIMPPIPIMPUKKA

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et taida voida hyvin. Ongelmiaan voi alkaa käsitellä missä vaiheessa elämää tahansa. Ja itseasiassa et todellakaan pura vihaasi miten itse haluat, sillä laki koskee sinuakin.

Miksi et sitten käsittele ongelmiasi, vaan lässytät aivonta paskaa vauvapalstalla`?

P.S. Sinä et edelleenkään voi estää minua purkamasta tunteitani niin kuin itse haluan. Etkä voi päättää puolestani, miten ne haluan purkaa. Laki ei kiellä esim. räyhäämistä keskustlupalstalla. Sori siitä, pikkuinen. 

 

Ymmärrän kyllä, että haluat purkaa turhautumistasi omaan elämääsi, mutta on rakentavampiakin tapoja. En ole syyllinen siihen, että elämäsi on huonoa.

 

PYLLYPERSEPYLLYPERSEPIPPELIPIMPPIPIMPUKKA

Ihan normisettiä. Kyllä siihen tottuu. Mulla ollut suurimman osan elämää noin. Koetan keskittyä hetkeen. Eikä täällä kukaan nälkään kuole, jos ei itse halua. Ja jos kuolee, niin ei oo sekään niin paha, koska jokainen kuolee joka tapauksessa.

Eri asia, jos on lapsi huolehdittavana, ni sit kyllä ymmärtää stressin.

Vierailija kirjoitti:

Parisen vuotta olen elänyt toimeentulotuen ja asumistuen varassa, en todellakaan ole ylpeä tilanteestani.. Kyllä, kuntoutustukea olen hakenut lukemattomia kertoja ja Kela joka kerta hylkää ne, työkykyinen en ole. Juuri olin kuntouttavassa työtoiminnassa ja pääsin 3kk:n ajaksi työttömyystuelle ja ai että mitä luksusta se oli ja.. nyt olen pudonnut takaisin toimeentulotuelle. Opiskeluakin mietin, mutta kappas perkele kun aikuiskoulutustuki poistetaan. 

Tämä on kuluttavaa, ei todellakaan ole kauhean kuntouttavaa kun joka kuukausi pitää hakemukset laitella tiliotteineen mikä on kieltämättä nöyryyttävää. Elän kädestä suuhun ja kiitos hallituksen perseilyn, mielenterveyteni on päivä päivältä lähempänä hajoamista.

Sinulla on ollut vuosia aikaa hakeutua opiskelemaan aikuiskoulutustuella.

Juttele työkkärissä työvoimakoulutuksesta, pystyt opiskelemaan ammatin työttömyystuella. Mitä tahansa alaa ei voi opiskella, vaan alan pitää olla sellainen, joka työllistää, esim. sote-ala. Vuodessa hoiva-avustajaksi tai 2 v lähihoitajaksi. 

Elämä on valintoja. Sinulla ne on ilmeisesti menneet hieman pieleen.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on se yksi syy miksi köyhä välillä tekee huonoja valintoja, kun ei jaksa..on ihan järkyttävää syödä sitä halpaa makaroonia viikosta toiseen, vaikka se on järkevää ja sitten sortuu ostamaan pizzat mikä kaataa budjetin. Ei sitä ymmärrä ennen kun ite joutuu siihen kituutukseen..

Ja ei vain välillä, vaan siinä vaiheessa kun saa enemmän rahaa jostain tai edes osa-aikaisen työn niin se kuluttaminen lähtee lapasesta, koska ei voi olla varma milloin voi enää ostaa ne lenkkarit, talvitakin, mikroaaltouunin, imurin jne.

Vierailija kirjoitti:

Ihan normisettiä. Kyllä siihen tottuu. Mulla ollut suurimman osan elämää noin. Koetan keskittyä hetkeen. Eikä täällä kukaan nälkään kuole, jos ei itse halua. Ja jos kuolee, niin ei oo sekään niin paha, koska jokainen kuolee joka tapauksessa.

Eri asia, jos on lapsi huolehdittavana, ni sit kyllä ymmärtää stressin.

Miksi siihen pitäisi tottua että elämä on selviytymistä vuodesta toiseen eikä oikeaa elämistä?

Köyhä joutuu jatkuvasti tekemään sellaisia päätöksiä, jotka eivät tule normaalituloiselle edes mieleen. Kehtaanko lähteä treffeille jos treffikumppani on normaalituloinen töissäkäyvä, pitääkö kieltäytyä yo-juhlakutsusta kokonaan koska ei ole varaa antaa edes sitä parikymppistä, jos isä yhtäkkiä sairastuu niin miten maksan junamatkan toiselle puolelle suomea...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normisettiä. Kyllä siihen tottuu. Mulla ollut suurimman osan elämää noin. Koetan keskittyä hetkeen. Eikä täällä kukaan nälkään kuole, jos ei itse halua. Ja jos kuolee, niin ei oo sekään niin paha, koska jokainen kuolee joka tapauksessa.

Eri asia, jos on lapsi huolehdittavana, ni sit kyllä ymmärtää stressin.

Miksi siihen pitäisi tottua että elämä on selviytymistä vuodesta toiseen eikä oikeaa elämistä?

Köyhä joutuu jatkuvasti tekemään sellaisia päätöksiä, jotka eivät tule normaalituloiselle edes mieleen. Kehtaanko lähteä treffeille jos treffikumppani on normaalituloinen töissäkäyvä, pitääkö kieltäytyä yo-juhlakutsusta kokonaan koska ei ole varaa antaa edes sitä parikymppistä, jos isä yhtäkkiä sairastuu niin miten maksan junamatkan toiselle puolelle suomea...

Ei pidä jos ei halua. Arvokysymys, mihin elämänsä käyttää. Noi kehtaamiset on omassa päässä. Ite oon tapaillu normituloisia. Kyllä sitä erikoisjuttuihin aina saa lisärahaa puljattua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kieltämättä joskus ärsyttää, kun olen kuitenkin ihan keskituloinen, mutta mies on työtön ja kustannukset nousevat koko ajan.

Nytkin olisi tehnyt viikonlopuksi mieli ostaa ihana kukkakimppu, minkä näin (5 euroa) tai pullo viiniä tai jotain herkkua. Mutta ei, lasken rahoja, jotta riittää makaronipusseihin ja jauhelihaan palkkapäivään saakka. Tämän siitä jokapäiväisestä töissä raatamisesta sitten saa.

Minäkin olen keskituloinen, mutta minulla ei ole elätettäviä, sen paremmin miestä kuin enää lapsiakaan kotona. Ei velkoja maksettavana, oma asunto ja riittävästi rahaa käytössä. En minä siltikään ostanut kaupasta viiden euron, tai edes kolmen euron kukkakimppua. Sen sijaan eilen illalla hain metsästä muutaman kielokimpun, olkkariin ja työhuoneeseen. Niissä tulee kauniin ulkonäön lisäksi ihana tuoksu. Vii

Höpö höpö,kyllä se viini säilyy ihan hyvänä kuukauden tai vähän yli. Minulla suunnilleen samanlainen tahti viinin kulutuksessa kuin edellisellä,ja kertaakaan kierre korkki viini ei ole ollut pilalla. Jos on korkki pullo niin tiukasti elmukelmulla pullo kiinni. Nopeammin maito pilaantuu kuin viini,noin kieli poskessa sanottuna.