Miten jaksaa kateellista kaveria?
Aina kun minulla menee huonommin, on iloinen ja haluaa nähdä ja mielellään kuulee oikein perusteellisesti "miten mulla menee". On oikein mielin kielin.
Sitten kun minulla menee paremmin, hän muuttuu kitkeräksi ja kateelliseksi, kuittailee ilkeillä kommenteilla, yrittää latistaa ja vähätellä. Viimeksi kun nähtiin, olin pudottanut viisi kiloa painoa. Puhui oikein ilkeästi ja yritti kovasti tuputtaa herkkuja. On sittemmin taas pitänyt hiljaiseloa, ilmeisesti on niin käärmeissään asiasta.
En jaksa tätä. Tää ihminen tekee mulle kurjan olon.
Kommentit (87)
Ei jatkoon!! Vaikka koittaisit olla välittämättä, niin meneehän se ihon alle.
Itselläni oli "ystävä", joka lyttäsi minua koko ajan. En saanut kertoa mistään mitään, koska aina tuli tympeää kommentointia. Kun innostuin uudesta urheilulajista ja tämähän näkyi tietysti kropassani, niin totesi- nyt jotain rajaa tuohon liikkumiseen. Eräs toinen ystävämme oli hankkia kauneudenhoitotarvikkeen, jota olin suositellut. Kun hän kyseli käyttöohjeita kerroin, että käytän sitä itse aamun illoin. Ja tämä "ystäväni" hapannaama totesi: "Aina on joku, joka laittaa paremmaksi". Hän halusi ilmeisesti vaientaa minut :)?
Siinä vaiheessa, kun tämä ihminen alkoi tekemään meidän kolmen wa-ryhmässä sitä, että ei kommentoinut koskaan mitään minun viesteihini, niin päätin, että nyt riittää. Samaan aikaan hän vielä haukkui tämän ryhmämme kolmannen jäsenen, kodin, lapset, miehen, sisustuksen, koiran ja vielä ihmisen ominaisuudetkin. Wa:ssa laittoi aina sydäntä tälle parjaamalleen ihmiselle. Uskomattoman kauan katselin tätä touhua. Aivan hirveä "ystävä".
Kannattaako yrittää jatkaa tällaista kaveruutta. Kaverinsa voi aina valita, joten ehkä irtautuminen vain olisi parasta.
Mulla taas Fb-ystävät pitävät hyvin rajallisista asioista. Moni on entisiä työkavereita.
Kuva vauvasta saa tykkäyksiä, harrastukset yleensä eivät. Muutama voi pitää mutta ilmeisesti moni ei ollenkaan siedä tai pidä kiinnostavana jos päivitys itsessään osoittaa lahjoja. Oli asia mikä tahansa, ilmeikäs ja laitettu naamakuva kuittaa asian.
Maraton-juoksu = kuva ihmisestä. Fitness = kuva ihmisestä. Kokkaus = kuva lautasesta. Työonnistuminen = lyhyt teksti ja valokuva ihmisestä tai muusta.
Musiikki = Erika Vikmanin tai muun tähden poseerauskuva tähden sometilillä, josta fani voi tykätä. Joskus harvoin joku jakaa ammattimuusikon Youtube-videon kavereilleen. Muuten lauluharrastus on tietysti yleensä onnistunut naamakuva, jos kertoo asiasta some-tutuilleen.
Erikseen on ryhmiä ja sivuja jotka ovat erikoistuneet johonkin harrastukseen, mutta on se kumma että oman Fb-kaverin jakamana asia kiinnostaa hyvin harvaa.
Ikään kuin "Missä tieto kehuvasta arvostelusta tai alan harrastajien jakamista tykkäyksistä on" tai "Ai, tuossa on hymyilevä naama. Tykkään" koskipa päivitys sitten uutta parisuhdetta tai menestynyttä maratonia.
Voit sanoa, että hänen käyttäytymisensä ei tunnu kivalta.
Koetko että ystäväsi on kilpailija? Voiko hän kokea niin? Omille tavisystävilleen kateelliset harvoin menestyvät kovin hyvin.
Suuremmille vesille suuntaavat voivat saada kritiikkiä ja meno voi olla karua mutta ennen pitkää voi onnistua jossain josta jopa melko hyvät uudet tutut ovat kateellisia. Silloin ei kai väliä, jos eivät ole olleet pitkään tuttuja.
Minulle pitkällä työuralla huonossa määräaikaisessa työssä ollessa tulee joskus tunne että pomokin voi kadehtia tai kokea etten saisi tuntea osaavani ja menestyväni. Miksen saisi matalassa asemassa? Oletettavasti etten mitenkään haastaisi heitä tai heidän valitsemaansa sisäpiiriä. Olo tuntuu usein tuhkimolta ilman hohdokasta iltajuhlaa.
Vierailija kirjoitti:
Koetko että ystäväsi on kilpailija?
En koe millään tavoin. En ole mitenkään kilpailuhenkinen ihminen ja olen aina sydämestäni onnellinen hänen puolestaan, jos hän on esim. saavuttanut tai tehnyt jotain tärkeää. Mutta tämä hänen puolestaan ilmiselvästi tuleva kateellisuus aiheuttaa kaverisuhteemme rakoilua. Olen mm.alkanut vältellä, mitä kerron hänelle asioistani. Eikä sekään kovin kivalta ole tuntunut, että hän on näyttänyt olevan hyvillään, kun minulla menee huonosti ( kun olin työttömänä, kun oli sairautta).
Ap
No annat pitää hiljaiseloa. Etkä ota itse yhteyttä.
Naiset on neuroottisia. Näin se sitten näkyy.
Oletteko tunteneet pitkään? Tämmöiset tyypit usein itse laittavat välit poikki jonkun mitättömän syyn takia ja syyttävät sinua. Palaavat sitten joidenkin kuukausien jälkeen asialle niin kuin ei mitään
Ei mitenkään. Aloittaisin irtioton sellaisesta "ystävästä". Hänestä voi kuoriutua todellinen piru sinä päivänä kun sinulla menee joko erittäin huonosti tai todella hyvin.
Kaveruus ei ole velvollisuus. Jos sen seura on huonoa seuraa, älä ole sen seurassa.
Itsehän valitset tuollaista katsella.
He eivät koskaan muutu. Muut voi vaan vetää rajat.
Voi olla vaikeaa jos ei oikein ole muita kavereita juuri nyt, mutta pitää ymmärtää ettei myrkylliset kaverit koskaan tue hyvään suuntaan. Voivat esittää kivaa jotta pääsee lähelle mutta niiden tavoitteena on vain yllättää pahalla, kun toinen on vähiten varuillaan. Varokaa vartioimattomia hetkiä.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tunteneet pitkään? Tämmöiset tyypit usein itse laittavat välit poikki jonkun mitättömän syyn takia ja syyttävät sinua. Palaavat sitten joidenkin kuukausien jälkeen asialle niin kuin ei mitään
No kyllä ollaan vuosia tunnettu. Ja on sitä ihan mukaviakin aikoja vietetty. Mutta tiedostan, että on aina vähän tällainen ollut ( kateellinemn , äkkiväärä, saattaa yhtäkkiä sanoa jotain ilkeää). Nyt vaan ei enää "aikuisena" jaksaisi tällaista, kun elämässä on muutenkin kaikkea.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tunteneet pitkään? Tämmöiset tyypit usein itse laittavat välit poikki jonkun mitättömän syyn takia ja syyttävät sinua. Palaavat sitten joidenkin kuukausien jälkeen asialle niin kuin ei mitään
No kyllä ollaan vuosia tunnettu. Ja on sitä ihan mukaviakin aikoja vietetty. Mutta tiedostan, että on aina vähän tällainen ollut ( kateellinemn , äkkiväärä, saattaa yhtäkkiä sanoa jotain ilkeää). Nyt vaan ei enää "aikuisena" jaksaisi tällaista, kun elämässä on muutenkin kaikkea.
Ap
Lopeta ruikutus ja jätä se ankeuttaja jo taaksesi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas Fb-ystävät pitävät hyvin rajallisista asioista. Moni on entisiä työkavereita.
Kuva vauvasta saa tykkäyksiä, harrastukset yleensä eivät. Muutama voi pitää mutta ilmeisesti moni ei ollenkaan siedä tai pidä kiinnostavana jos päivitys itsessään osoittaa lahjoja. Oli asia mikä tahansa, ilmeikäs ja laitettu naamakuva kuittaa asian.
Maraton-juoksu = kuva ihmisestä. Fitness = kuva ihmisestä. Kokkaus = kuva lautasesta. Työonnistuminen = lyhyt teksti ja valokuva ihmisestä tai muusta.
Musiikki = Erika Vikmanin tai muun tähden poseerauskuva tähden sometilillä, josta fani voi tykätä. Joskus harvoin joku jakaa ammattimuusikon Youtube-videon kavereilleen. Muuten lauluharrastus on tietysti yleensä onnistunut naamakuva, jos kertoo asiasta some-tutuilleen.
Erikseen on ryhmiä ja sivuja jotka ovat erikoistuneet johonkin harrastukseen, mutta on se kumma että oman Fb-kaverin jakamana asia kiinnostaa hyvin harvaa.
Ihan tiedoksesi, että kukaan ei ymmärrä p:n vertaa tuosta selostuksestasi. Opettele kirjoittamaan selkeää tekstiä, aikuinen ihminen.
Onneksi tuo on vain ystävä. Minulla oli vuosia tuollainen puoliso. Aluksi en tahtonut edes uskoa, että kuinka joku voi todellakin toivoa suhteessa toiselle epäonnea, pahaa ja olla kateellinen. Mutta viimeistään silloin aloin tajuamaan kun olin todella onnellinen päästessäni pitkän työttömyyden jälkeen töihin. Mies oli todella happamana, ei onnitellut, halveksi ja naureskeli ivaillen hommalle. Häntä näytti ottavan suorastaan aivoon, että palkkani oli saman verran kuin hänellä. Yritti aivan naurettavilla syillä saada minut olemaan menemättä. Esim.40 km matka oli hänen mielestään liikaa, bensa maksaisi liikaa ja mun auto hajoaisi ym. Itse kulki 30 km matkaa eikä ikinä puhunut että lopettaisi näiden syiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tuo on vain ystävä. Minulla oli vuosia tuollainen puoliso. Aluksi en tahtonut edes uskoa, että kuinka joku voi todellakin toivoa suhteessa toiselle epäonnea, pahaa ja olla kateellinen. Mutta viimeistään silloin aloin tajuamaan kun olin todella onnellinen päästessäni pitkän työttömyyden jälkeen töihin. Mies oli todella happamana, ei onnitellut, halveksi ja naureskeli ivaillen hommalle. Häntä näytti ottavan suorastaan aivoon, että palkkani oli saman verran kuin hänellä. Yritti aivan naurettavilla syillä saada minut olemaan menemättä. Esim.40 km matka oli hänen mielestään liikaa, bensa maksaisi liikaa ja mun auto hajoaisi ym. Itse kulki 30 km matkaa eikä ikinä puhunut että lopettaisi näiden syiden takia.
Miehestä on ihan yhtä helppo päästä eroon, kuin ystävistä.
Sanot sille hei hei. Ja etsit parempaa seuraa.