Mikä vialla nuoressa joka ei saa mitään tehtyä, ei edes mitään positiivista, itseään hyöydyttävää?

Ja toisaalta mistä voi kyse, autismi? En tiedä ketään toista yhtä saamatonta nuorta.

Onko masentunut?

Vierailija kirjoitti:

Ja toisaalta mistä voi kyse, autismi? En tiedä ketään toista yhtä saamatonta nuorta.

Juurikin jotain kirjoon kuuluvaa. Esim. tuottamishäiriö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja toisaalta mistä voi kyse, autismi? En tiedä ketään toista yhtä saamatonta nuorta.

Juurikin jotain kirjoon kuuluvaa. Esim. tuottamishäiriö.

Mikä se on?

Onko vaadittu koskaan aikaisemmin mitään? Jos hänelle on kaikki tarjottu valmiina niin ei osaa aikuisenakaan mitään tehdä. 

Miksi hänelle ei ole verkkopankkitunnuksia alaikäisena hoidettu? 

Masennus, add, tai sitten vaan kasvatettu niin että kaikki tulee valmiina.

Vierailija kirjoitti:

Onko vaadittu koskaan aikaisemmin mitään? Jos hänelle on kaikki tarjottu valmiina niin ei osaa aikuisenakaan mitään tehdä. 

Miksi hänelle ei ole verkkopankkitunnuksia alaikäisena hoidettu? 

Kaikki on taidettu passata, siinä olet oikeassa. Eli peiliin saamme katsoa.

Vierailija kirjoitti:

Masennus, add, tai sitten vaan kasvatettu niin että kaikki tulee valmiina.

Ja kun itseluottamus ei ole päässyt rakentumaan, niin sekin voi sitten aiheuttaa masennusta.

Vierailija kirjoitti:

Ja toisaalta mistä voi kyse, autismi? En tiedä ketään toista yhtä saamatonta nuorta.

Nyt teidän pitää vaan arpoa hänelle sopiva nepsydiagnoosi. Autismi, adhd ja add ovat ne päävaihtoehdot.

Kannattaa aloittaa kotoa, tehkää yhdessä vaikka ahkeruus.fi kotitreenejä, saavutuksen tunne on suuri joka treenin jälkeen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja toisaalta mistä voi kyse, autismi? En tiedä ketään toista yhtä saamatonta nuorta.

Juurikin jotain kirjoon kuuluvaa. Esim. tuottamishäiriö.

Voi myös olla uhmakkuushäiriö tai tourette.

Vierailija kirjoitti:

Onko masentunut?

Entä jos veisit nuoren syömään jonnekin, ja ottaisit asian puheeksi? Kertoisit, että olet huolestunut hänen voinnistaan, koska..... ja ehdottaisit, että menette käymään lääkärissä. Siitähän tuon asian selvittely lähtisi. Voi olla masennusta tai jotain muuta, mutta ei kai tuota nyt kannata liian kauan katsella?

Laiskuus. Kaikki on tullut eteen helposti, miksi siis vaivautua. 

Viettääkö paljon aikaa ruudulla? Yli 14 tuntia päivässä vai alle?

Syrjäytyminen on ihan normaali elämänura nykyään. Raha elämiseen tulee Kelalta ja kuntouttava työtoiminta tarjoaa aktiviteetteja.

Miksi tehdä mitään voi istua kotona pelaamaasa huppu korvilla, tilata Woltilta ruokaa.

Yhteiskunta auttaa, tukee, tekohengittää

Antaa valjaat, kuolaimet ja vielä kengittää

Minun kuopukseni oli ihan samanlainen aikoinaan. Lukio meni läpi, kun potkittiin persuksille, tuettiin, kannustettiin, ohjattiin ja neuvottiin. Ei siitä hommasta olisi tullut muuten mitään. Ei vaivautunut edes ylös sängystä, jos ei tultu kauniisti herättelemään. Jos liian ankarasti huuteli, kaivautui vuoteeseen kuin bunkkeriin ja sinne jäi. Hän vielä viihtyi lukiossa hyvin. Sluibaili minkä kerkesi ja otti koulun lähinnä mahdollisuutensa olla kavereiden kanssa. Hänen kanssaan ei kannattanut ruveta riitelemään asioista. Hän oli niin itsepäinen, että istui vaikka mieluummin alasti tyhjässä huoneessa vuoden, kuin myönsi, että tarvitsisi jotain tai olisi väärässä. Onneksi minulla ja isällään oli tuossa vaiheessa jo aika pitkä pinna, kun ei ollut ensimmäinen tenava kyseessä. Hän valmistui jopa ylioppilaaksi, vaikka ei tainnut kirjoja juuri avata. Sitten potkimme hänet läpi amkin ja vielä ammattikoulunkin. Hänellä oli lopulta kaksi tutkintoa, kunnes hän itse päätti lukea insinööriksi ja opiskelee nyt ihan omasta halustaan. Enää ei tarvitse potkia. Nyt hän asuu yksin, hoitaa asiansa ja kaikki on ihan ok. Pitkä ja kivinen tie on takana. Moni sanoisi varmaan, että hänelle ei pidetty kuria, eikä vaadittu tarpeeksi. Itse olen eri mieltä. Olemme vanhempina olleet aika tiukkoja ja sillä vaatimisella saimme hänet läpi noista muista opinnoista ja hän pysyi jotenkin yhteiskunnan rattaissa mukana, kunnes oli riittävän kypsä ottamaan itse ohjat ja heräsi asettamaan tavoitteita elämälleen. Jos olisimme antaneet hänen pudota, hän tuskin olisi osannut kammeta itseään ylös moneen vuoteen, ehkä ei koskaan.

Aloittajalle toivotan onnea ja sisua. Ei saa antaa periksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja toisaalta mistä voi kyse, autismi? En tiedä ketään toista yhtä saamatonta nuorta.

Nyt teidän pitää vaan arpoa hänelle sopiva nepsydiagnoosi. Autismi, adhd ja add ovat ne päävaihtoehdot.

Äitinä olen epäillyt piirteitä olleen jo lapsena,  kuten on itsellänikin (levoton, saamaton, toisaalta häilyvä ADD:stä), mutta myös autismin toisenlaisista piirteistä: stressiherkkyys, keskittymisvaikeus, häiriöherkkyys, takertumistaipumus, toistot, itseluottamuksen puute lahjakkuudesta huolimatta, arkuus, ujous). Lapseni on erilainen.

Lahjakas, mutta vaikea, hidastempoinen, ei vauhtia. Itse olen vaihtelevasti vauhdikas - flegmaattinen. Ei helppoa.

Parin viime vuoden aikana lapseni tosin hienosti muuttunut ja saanut onnistumisen kokemuksia merkittävästi:

opiskelee, käy osapäivätyössä, rakkaussuhteessa pari vuotta, käyttäytyy aikuisen tavoin, on tavoitteellinen, suunnitelmallinen eikä jänistä joka asiaa enää

Someriiippuvuus, nepsyongelmat ja masennus.

Kaikki erikseen, jotkin näistä tai kaikki yhdessä.

Lisäksi pilallepassaus.

Vierailija kirjoitti:

Hän oli niin itsepäinen, että istui vaikka mieluummin alasti tyhjässä huoneessa vuoden, kuin myönsi, että tarvitsisi jotain tai olisi väärässä.

Tuskin olisi oikeasti istunut.