Olen hirveän yksinäinen töissä
Työtä saa tehdä etänä ja pääosin kaikki tekevätkin. Tiimin jäsenet istuvat eri puolilla Suomea ja Eurooppaa. Koko päivä saattaa mennä niin, etten edes chatissa juttele kenenkään kanssa. Naputan yksitoikkoisia asioita systeemiin ja laittelen muutaman sähköpostin. Kaikilla on lisäksi aina kova kiire (ainakin sana toistuu jos jonkun kanssa puheisiin pääsee) ettei senkään takia ole mitään vuorovaikutusta. Palkka tietysti juoksee mutta on minua alkanut tämä ahdistaa. Sitten kysellään henkilöstökyselyissä, miten parantaa vuorovaikutusta jne mutta en keksi mitään ratkaisua. Kiire nyt varmasti suurin syy etteivät ihmiset yhtään kommunikoi keskenään, hyvä jos työasioihin saa vastauksen.
Kommentit (28)
Ala juopottelemaan ja pyörittämään samalla omaa sivubisnestä.
Sama. Ja se on mahtavaa. Netflixiä ja nettiä sohvalla pötkötellen mielin määrin.
-yökkö
Etätöiden paras puoli on se ettei tarvitse olla sosiaalinen ja nähdä työkavereita livenä kuin harvoin. Olen töissä palkan takia, en saadakseni ystäviä tai rupattelukavereita.
Vierailija kirjoitti:
Etätöiden paras puoli on se ettei tarvitse olla sosiaalinen ja nähdä työkavereita livenä kuin harvoin. Olen töissä palkan takia, en saadakseni ystäviä tai rupattelukavereita.
En mäkään täältä ystäviä hae. Yleisesti jonkinlainen kommunikaatio olisi mielestäni ihan hyväksi jopa työssä kehittymiselle jne. Ja ehkä olemme erilaisia persoonia. Olen yksinäinen ihminen niin sitä sitten töissä kaipaisi jotain seuraa hitusen.
Mikään näistä kommenteista ei oikein auta... Olen samaa mieltä että etänä työn teko olisi kivempaa koska ei tarvitsisi kuunnella tai nähdä rasittavaa porukkaa mutta annan kuitenkin ideaa koska apua tässä kaivattiin eikä mielipiteitä.
Voit ehdottaa tyky-päivää eli tekisitte tiiminä jotain missä pääsee tutustumaan/viettämään aikaa muiden tiimiläisten kanssa. Näitä asioita voi olla vaikka kävelyretki, kanooteilla soutamista, mökki reissu missä grillata ja saunoa yms. Tai käydä jossain ravintolassa, vaihtoehtoja on monia. Voit myös rohkeasti ehdottaa jollekkin työkaverille olisiko halukas tutustumaan työn ulkopuolella. Ihan simppeli "Moikka! Olisitko halukas menee kahville?", jos pystyt niin vaikka vielä itse tarjoat sen
Rohkeutta vaan, ei kaikki aina ole sosiaalisia mutta aina kannattaa kokeilla onneaan.
Sitä suuremmalla syyllä järjestät tapaamisia sitten vapaa-ajalla ja kotonasi tai tapaamisia muiden ihmisten kanssa kahvilassa tai lenkkipolulla jne. Se hyöty tästä on ,ettet vielä odota niin paljon työkavereilta, ennenkuin keksit tai keksitte uusia tapoja tutustua.
"Sitten kysellään henkilöstökyselyissä, miten parantaa vuorovaikutusta jne mutta en keksi mitään ratkaisua. Kiire nyt varmasti suurin syy etteivät ihmiset yhtään kommunikoi keskenään, hyvä jos työasioihin saa vastauksen."
Vastaus. Paluu työpaikalle normaaleihin töihin, sen pitäisi olla mahdollista niille edes niille, jotka haluavat.
Ymmärrän sua hyvin, oln joskus työssä, jossa olin käytännössä koko ajan yksin, se sairastutti minut. Älä odota liian kauan, vaan jos ei tilanne muutu, yritä etsiä työtä, joka sopii sinulle.
Sellaisestakin olen lukenut artikkelista, että työpaikoilla käytettäisiin punaisia merkkejä "älä sano minulle sanaakaan". Jotenkin, oikeasti... Mitäh? Mitä sairaita sosiopaatteja siellä on, kun pitää käyttää jotain autistimerkkejä ilmoittamann, että tänään jokainen sana on liikaa? Voiko sellainen ihminen olla töissä? Onko työkykyinen lainkaan? Ymmärrän kyllä, että koko päivää ei tarvitse juosta kyselemässä, mutta tuossa on kysymys siitä, että kaikki kommunikaatio on punaisena päivänä kiellettyä. Varokaa vihaista koiraa :D
Jos kaikki ovat eri puolilla maata/maanosaa, niin ei tuohon varmaan hirveästi ratkaisuja ole. Panosta enemmän vapaa-aikaan ja muihin ihmissuhteisiin, tai etsi itsellesi sopivampi työympäristö. Ei etätöitä ole pakko kotona tehdä. Itse teen paljon urheiluhallin katsomossa -sattuneesta syystä.
Meillä on pieni firma, mutta pari työntekijää asuu talvet Espanjassa. Muutenkin porukkaa on eri paikkakunnilta eli ei me lähityössäkään kaikki oltaisi samassa paikassa. Vuosia sitten meillä otettiin käyttöön päiväpalaverit (Daily Scrum) eli tiettyyn aikaan kaikki (joilla ei siis silloin ole jotain muuta kiireellisempää kuten joku asiakastapaaminen tms) liittyvät Teamsin kautta palaveriin ja kukin vuorollaan kertoo, mitä on saanut aikaan edellisen päiväpalaverin jälkeen ja mitä on tekemässä ennen seuraavaa päiväpalaveria. Samassa yhteydessä voidaan sopia, jos vaikka tarvitsee apua työkaverilta tai jos on vaikka joku uusi homma, niin jaetaan vastuut siitä. Myös tuon palaverin ulkopuolella voi laittaa chattiin työkaverille kysymyksen, ehtiskö hetkeksi auttamaan. Jos just silloin ei ehdi, sovitaan ajankohta, joka sopii molemmille. Perjantaisin päiväpalaverissa voidaan jutella muutakin kuin työasiaa, mutta siltikään se ei saa venähtää tuntia pidemmäksi. Meille nämä palaverit ovat tärkeitä, koska vaikka jokaisella onkin omat hommansa, ne kuitenkin nivoutuu yhteen toisten kanssa. Joskus kollegan pitää saada oma osuutensa ensin valmiiksi ennenkuin voin jatkaa omaa osuuttani. Jos kollegalla on kiire, voin jättää sen oman osuuteni odottelemaan ja teen sillä aikaa jotain muuta hommaa.
En tiedä, millaista sinun työsi on, mutta tuli vaan mieleen, että kun henkilöstöhallinto kyselee asiasta, oisko tuollaiset päiväpalaverit tai edes kerran viikossa palaverit sopiva juttu teidän tiimillenne?
Vierailija kirjoitti:
Sellaisestakin olen lukenut artikkelista, että työpaikoilla käytettäisiin punaisia merkkejä "älä sano minulle sanaakaan". Jotenkin, oikeasti... Mitäh? Mitä sairaita sosiopaatteja siellä on, kun pitää käyttää jotain autistimerkkejä ilmoittamann, että tänään jokainen sana on liikaa? Voiko sellainen ihminen olla töissä? Onko työkykyinen lainkaan? Ymmärrän kyllä, että koko päivää ei tarvitse juosta kyselemässä, mutta tuossa on kysymys siitä, että kaikki kommunikaatio on punaisena päivänä kiellettyä. Varokaa vihaista koiraa :D
Kasarilla oli työhuoneen oven ulkopuolella "liikennevalot". Vihreä tarkoitti, että voi tulla huoneeseen. Keltainen "odota hetki" ja punainen "älä häiritse".
Itsellä sama asia on syy, miksi viihdyn niin hyvin nykyisessä työssä. Voi mennä koko viikko niin, ettei kenellekään ole tarvinnut puhua. Varmaan karmivaa jos kaipaa sosiaalisuutta, mutta itselle ihan täydellistä. Mielenterveys kiittää.
Vierailija kirjoitti:
Sitä suuremmalla syyllä järjestät tapaamisia sitten vapaa-ajalla ja kotonasi tai tapaamisia muiden ihmisten kanssa kahvilassa tai lenkkipolulla jne. Se hyöty tästä on ,ettet vielä odota niin paljon työkavereilta, ennenkuin keksit tai keksitte uusia tapoja tutustua.
Tämä on totta. Toisaalta en halua ihmisten kanssa kauhean läheisiin väleihin. Työpaikan kontaktit ovat tähän asti riittäneet. Juttelut kahvitauolla jne. Ap
Sulla on ihan väärä käsitys työstä, ei sinulle seurustelusta makseta olit sitten etänä tai toimistolla, miten tämä voi olla epäselvää????Elämää eletään työn ulkopuolella!!!
Vierailija kirjoitti:
Hommaa joku päiväpano mies.
Oletat mun olevan valmiiksi jotain sukupuolta?
Itse en kaipaakaan töissä jutustelua ja sosialisointia. Olen siellä tekemässä töitä, en kaveeraamassa muiden kanssa.
Eihän työkavereita ole tarkoitettu sun yksinäisyyttä poistamaan. On oikeastaan epäammattimaista kaveerata työkavereiden kanssa, se ei tarkoita kuitenkaan etteikö olisi ystävällisiä ja lämpimiä välejä, mutta työkaveri ei ole kaveri vaan kollega.
Kavereiden kanssa kaveeraat vapaa-ajalla.
Mielestäni olet onnekas, tilanteessasi, koska monille aika paljon rajankäyntiä kuinka pitää rajat työkavereiden kanssa.
Olisin ilmoinen, jos ei tarvitsisi nähdä "työkavereita" jatkuvasti, ovat puuduttavat tylsiä tyyppejä.