Lue keskustelun säännöt.
Ukrainasta sotaa paennut Olena Dovhan opetteli suomen kahdessa vuodessa.
01.04.2024 |
Dovhan, 45, on tehnyt kovasti töitä oppiakseen suomen: hän on osallistunut kielikursseille, käynyt kielikahvilassa ja hankkinut ystäviä, joiden kanssa voi puhua suomea. Dovhan puhuu myös hyvää englantia, mutta hän yrittää välttää siihen vaihtamista viimeiseen asti.
Kieliopinnoissa Dovhania on motivoinut usko siihen, että hän saa töitä, kun vain oppii kielen.
Töitä ei ole kuitenkaan löytynyt. Se turhauttaa.
Töiden saaminen Suomesta on ulkomaalaiselle tosi vaikeaa. Joistakin paikoista, joihin olen hakenut, ei ole edes vastattu minulle mitään, Dovhan sanoo ja huokaa.
Olena Dovhan on koulutukseltaan insinööri, mutta hän olisi valmis tekemään Suomessa minkä tahansa alan töitä.
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työllistyminen on Suomessa vaikeaa jopa ihan suomalaisille.
Niin, Suomessa on kauhea työvoimapula. Vai miten se nyt oli....?
Tuo on aivan normaalia monille maahanmuutajille. Minunkin japanilainen vaimoni meni heti ensin kansanopiston suomenkielen kurssille. Kun sai oleskeluvan, niin kaupungin maksamille kursseille. Meni noin vuosi, kun aloimme puhumaan kotona enemmän suomea kuin englantia.
Parin vuoden päästä hän pääsi kaverinsa ansiosta kokiksi. Koulutusta vastaavat opettajantyöt ovat tiukassa, koska suurin työpaikoista on peruskoulussa ja siellä toimivalta opettajalta vaaditaan täydellistä suomenkielentaitoa.
Suomessa on edelleen syvä ulkomaalaisten pelko. Kielen taakse on helppo piiloutua, mutta kumma kyllä kielitaito ei helpota ulkomaalaisten työllistymistä vaativiin tehtäviin. Yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja useammassa maassa tiiviisti toimivat yritykset yms. ovat tietysti poikkeuksia säännöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on töissä ulkomaalaisia, on lähi-idästä, Aasiasta, Virosta. Ei vedä vertoja suomalaiselle. Aina saa katsoa perään ja olla korjaamassa virheitä. Terveydenhuollon alalla toimin joten virheillä voi olla vakavia seurauksia.
UKRAINALAISTEN työllistyminen ei ole ollut helppoa Suomessa, kertoo Arseniy Svynarenko.
Etenkin koulutettujen ammattilaisten on ollut vaikeaa löytää osaamistaan vastaavia töitä.
Sisäministeriön tuoreen selvityksen mukaan Suomeen paenneet ukrainalaiset ovat koulutettua väkeä. Yli 60 prosentilla kyselyyn vastanneista oli vähintäänkin ylioppilastutkinto, ja reilulla 30 prosentilla heistä vähintäänkin maisterintutkinto. Pelkkä perusteen koulutus oli vain noin 6 prosentilla vastaajista.
Vastaajista yli 80 prosenttia kertoi olleensa työelämässä Ukrainassa, ja heistä noin 10 prosenttia oli toiminut yrittäjinä.
Kyselyyn vastanneista kuitenkin vain hieman alle 30 prosenttia kertoi olevansa Suomessa töissä. Kieltä, joko suomea tai ruotsia, opiskeli 36 prosenttia.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n mukaan tilapäistä suojelua Suomesta saavista ukrainalaisista noin 7800 henkilöä oli palkansaajia joulukuussa 2023.
Palkansaajista suurin yksittäinen ammattiryhmä oli koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat.
Monet koulutetut ammattilaiset ovat päätyneet tekemään Suomessa koulutustaan alempaa työtä, Svynarenko kertoo.