Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia miten adhd-lääkitys muutti elämäsi? Hädissäni ystävän puolesta kyselen
31.03.2024 |
Kaipaisin ystävälle positiivisia kokemuksia siitä, miten diagnoosi ja lääkitys on muuttanut elämän paremmaksi. Hän on niin huonovointinen että ei jaksa hakea apua, uskoo että ei mikään voi häntä enää auttaa. Adhd kuitenkin aiheuttaa suuren osan hänen masennuksesta ja ahdistuksesta, ja tuntuu järkyttävältä katsoa vierestä kun hän vaan kuihtuu pois. Todella fiksu ihminen ja kapasiteettia vaikka mihin, mutta hän on päänsä vanki.
Olisi kiva kuulla, minkälaisia haasteita sinulla oli ennen kuin aloitit lääkityksen, ja mikä konkreettisesti muuttui kun aloit lääkkeitä syödä?
Kiitos vastauksista todella paljon jo etukäteen.
Kommentit (96)
Ja vielä, miten nopeasti lääke alkoi vaikuttaa? Onko lääkkeestä ollut sivuvaikutuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkkeisiin jos haksahtaa, voisi samantien tyytyä kehnoon elämään jatkossakin. Koska ei asiat turruttamalla paremmaksi muutu ts. ongelma on olosuhteissa, ei turrutuksen puutteessa. Ne aineet on addiktoivia eikä niistä ole helppo päästä eroon, voi helposti mennä muiden lääkeaineiden käytöksi ja sitten onkin vakavampi ongelma.
Lääke vaikuttaa heti. Ei tee autuaaksi, mutta auttaa arjen tasapainottamisessa.
Vierailija kirjoitti:
How Big Pharma Makes Healthy People Sick | ENDEVR Documentary
Millions of people worldwide are physically dependent on commonly prescribed psychiatric drugs. While these drugs can provide effective short-term relief, pharmaceutical companies have hidden -from both doctors and patients - their dangerous side effects, addictive nature, and long-term harm.
Combining cinema verité and investigative journalism, Medicating Normal follows the stories of those whose lives have been torn apart by the very medications they believed would help them. Expert testimony and undercover footage reveal a systemically corrupt industry. Medicating Normal is the untold story of the disastrous consequences that can occur when profit-driven medicine intersects with human beings in distress.
Googlaa, varmasti löytyy kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkkeet keksitään sitä mukaa kuin diagnoosit😊
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeisiin jos haksahtaa, voisi samantien tyytyä kehnoon elämään jatkossakin. Koska ei asiat turruttamalla paremmaksi muutu ts. ongelma on olosuhteissa, ei turrutuksen puutteessa. Ne aineet on addiktoivia eikä niistä ole helppo päästä eroon, voi helposti mennä muiden lääkeaineiden käytöksi ja sitten onkin vakavampi ongelma.
Älä jauha sontaa. Nimenomaan adhd-lääkitystä on helppo tauottaa. Lääkettä ei tarvitse ottaa joka päivä, toisin kuin mielialalääkkeitä. Sain lääkityksen 12 vuotta sitten, eikä koskaan ole ollut ongelmaa olla ilman lääkettä lomalla esim 2-3 viikkoa tai viikonloppuisin.
Adhd-lääkeen ansiosta pääsin jaloilleni. Sivuvaikutuksia on, kuten verenpaineen nousu, mutta normaalipainoiselle ja -kuntoiselle lääkitys tuskin on ongelma. Jos on mania- tai aggressiivisuustaustaa, silloin voi tulla myös ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
How Big Pharma Makes Healthy People Sick | ENDEVR Documentary
Millions of people worldwide are physically dependent on commonly prescribed psychiatric drugs. While these drugs can provide effective short-term relief, pharmaceutical companies have hidden -from both doctors and patients - their dangerous side effects, addictive nature, and long-term harm.
Combining cinema verité and investigative journalism, Medicating Normal follows the stories of those whose lives have been torn apart by the very medications they believed would help them. Expert testimony and undercover footage reveal a systemically corrupt industry. Medicating Normal is the untold story of the disastrous consequences that can occur when profit-driven medicine intersects with human beings in distress.
Kamalinta on, että näitä mömmöjä syötetään lapsille ja nuorille, sen sijaan että "adhd" korjattaisiin ajoissa eli varhaisessa lapsuudessa. Ei se sitten enää korjaannu, mutta ei kemiallinen vaimennus ole silti useinkaan muuta, kuin suvaitsemattomuutta.
Okei, olisin tullut tänne kertomaan omia, asiallisia kokemuksiani siitä että lääkitys ei toiminut ollenkaan ja sivuoireet oli niin pahat että lopettaminen oli pakollista, ja että lääkityksen hehkuttaminen on mielestäni haitallista, mutta ilmeisesti ketjuun pesiytyi jo jankkaajatrollit. Eli minua ei tulla ottamaan tosissaan jos jaan omia kokemuksiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeisiin jos haksahtaa, voisi samantien tyytyä kehnoon elämään jatkossakin. Koska ei asiat turruttamalla paremmaksi muutu ts. ongelma on olosuhteissa, ei turrutuksen puutteessa. Ne aineet on addiktoivia eikä niistä ole helppo päästä eroon, voi helposti mennä muiden lääkeaineiden käytöksi ja sitten onkin vakavampi ongelma.
Älä jauha sontaa. Nimenomaan adhd-lääkitystä on helppo tauottaa. Lääkettä ei tarvitse ottaa joka päivä, toisin kuin mielialalääkkeitä. Sain lääkityksen 12 vuotta sitten, eikä koskaan ole ollut ongelmaa olla ilman lääkettä lomalla esim 2-3 viikkoa tai viikonloppuisin.
Adhd-lääkeen ansiosta pääsin jaloilleni. Sivuvaikutuksia on, kuten verenpaineen nousu, mutta normaalipainoiselle ja -kuntoiselle lääkitys tuskin on ongelma. Jos on mania- tai aggressiivisuustaustaa, silloin voi tulla myös ongelmia.
Mielestäni lääkkeisiin turvautuminen johdattelee ihmisiä pois adhd:n aiheuttamisesta tai hyväksymisestä - eli asenne LUO ongelman, ja ylläpitää sitä. Se ei ole kokonaisuutta ajatellen ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeisiin jos haksahtaa, voisi samantien tyytyä kehnoon elämään jatkossakin. Koska ei asiat turruttamalla paremmaksi muutu ts. ongelma on olosuhteissa, ei turrutuksen puutteessa. Ne aineet on addiktoivia eikä niistä ole helppo päästä eroon, voi helposti mennä muiden lääkeaineiden käytöksi ja sitten onkin vakavampi ongelma.
ADHD-lääkkeet eivät turruta, vaan parantavat keskittymistä. On totta, että ADHD:n hoitoon käytetään joskus myös lääkkeitä, jotka turruttavat, ja siten vähentävät kehon liikettä. Muu maailma sitten kuvittelee, että tarkkaavaisuushäiriö on parannettu, kun tyyppi ei enää hytky ja heilu koko aikaa. No, voin kertoa, että esim. Triptyl ei auta tarkkaavaisuushäiriöön mitenkään, keskittyminen on ihan yhtä huonoa sen kanssa kuin ilmankin, joten sitä ei kannata käyttää ADHD:n hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeisiin jos haksahtaa, voisi samantien tyytyä kehnoon elämään jatkossakin. Koska ei asiat turruttamalla paremmaksi muutu ts. ongelma on olosuhteissa, ei turrutuksen puutteessa. Ne aineet on addiktoivia eikä niistä ole helppo päästä eroon, voi helposti mennä muiden lääkeaineiden käytöksi ja sitten onkin vakavampi ongelma.
ADHD-lääkkeet eivät turruta, vaan parantavat keskittymistä. On totta, että ADHD:n hoitoon käytetään joskus myös lääkkeitä, jotka turruttavat, ja siten vähentävät kehon liikettä. Muu maailma sitten kuvittelee, että tarkkaavaisuushäiriö on parannettu, kun tyyppi ei enää hytky ja heilu koko aikaa. No, voin kertoa, että esim. Triptyl ei auta tarkkaavaisuushäiriöön mitenkään, keskittyminen on ihan yhtä huonoa sen kanssa kuin ilmankin, joten sitä ei kannata käyttää ADHD:n hoitoon.
Kyllähän ne hillitsevät ajatuksenjuoksua, ja sikäli turruttavat mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lääkkeisiin turvautuminen johdattelee ihmisiä pois adhd:n aiheuttamisesta tai hyväksymisestä - eli asenne LUO ongelman, ja ylläpitää sitä. Se ei ole kokonaisuutta ajatellen ratkaisu.
Ongelmana ei ole mikään asenne, vaan se, että mikään ei onnistu. Yrität ja yrität, vuosikausia, vuosikymmeniä, ja epäonnistut silti lähes joka kerta. Tuntuu kuin sinut olisi upotettu tervaan, jokainen liikahdus vaatii valtavaa ponnistelua. Eikä se ponnistelukaan yleensä johda mihinkään.
Pitäisikö muutkin sairaudet ja vammat vain hyväksyä ja jättää hoidot väliin? Jätätkö verenpainelääkkeetkin syömättä? Entä syöpälääkkeet? Myös ADHD voi johtaa kuolemaan, sillä tuo jatkuva epäonnistuminen masentaa ja voi lopulta johtaa syvään epätoivoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä videossa puhutaan autismista, mielestäni täysin sama pätee adhd-piirteisyyteen (etenkin 8:30 ->)
Autism and Childhood Trauma Exploring a Taboo Topic
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lääkkeisiin turvautuminen johdattelee ihmisiä pois adhd:n aiheuttamisesta tai hyväksymisestä - eli asenne LUO ongelman, ja ylläpitää sitä. Se ei ole kokonaisuutta ajatellen ratkaisu.
Ongelmana ei ole mikään asenne, vaan se, että mikään ei onnistu. Yrität ja yrität, vuosikausia, vuosikymmeniä, ja epäonnistut silti lähes joka kerta. Tuntuu kuin sinut olisi upotettu tervaan, jokainen liikahdus vaatii valtavaa ponnistelua. Eikä se ponnistelukaan yleensä johda mihinkään.
Tarkoitin aikuisten asennetta lapseen.
Vierailija kirjoitti:
Okei, olisin tullut tänne kertomaan omia, asiallisia kokemuksiani siitä että lääkitys ei toiminut ollenkaan ja sivuoireet oli niin pahat että lopettaminen oli pakollista, ja että lääkityksen hehkuttaminen on mielestäni haitallista, mutta ilmeisesti ketjuun pesiytyi jo jankkaajatrollit. Eli minua ei tulla ottamaan tosissaan jos jaan omia kokemuksiani.
Oletat, että muilla on sama asenne kuin sinulla.
12:
Mikä on sinun koulutustausta? Minkälaisella kompetenssilla sanot noin?
On totta, että on paljon ihmisiä joilla on adhd-oireilua ilman varsinaista adhd:ta, ja todellakin nämä ihmiset tarvitsevat avuksi jotain ihan muuta kuin lääkitystä.
Adhd-diagnoosi (julkisella) vaatii neuropsykatriset testit, ja oma tapaukseni oli aivan selvä. Lääkitys on osa hoitoa, mutta ei yksinään. Aloitin lääkityksellä, ja lääkkeen ansiosta opin käyttäytymistapoja, rutiineja ja toimintamalleja, jotka auttoivat eteenpäin. Tästä huolimatta en välttämättä olisi täysin työkykyinen täyspäiväiseen työhön ilman. En tiedä, olenko, mutta en haluaisi ottaa riskiä. Olen ollut töissä ilman lääkettäkin, ja päivä on sujunut kohtalaisen hyvin. Silti, jatkuva skarppaaminen ja itsensä pakottaminen syö todella valtavasti voimavaroja, koska se adhd ei mihinkään tosiasiassa häviä vaikka mitä temppuja kokeilisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lääkkeisiin turvautuminen johdattelee ihmisiä pois adhd:n aiheuttamisesta tai hyväksymisestä - eli asenne LUO ongelman, ja ylläpitää sitä. Se ei ole kokonaisuutta ajatellen ratkaisu.
Ongelmana ei ole mikään asenne, vaan se, että mikään ei onnistu. Yrität ja yrität, vuosikausia, vuosikymmeniä, ja epäonnistut silti lähes joka kerta. Tuntuu kuin sinut olisi upotettu tervaan, jokainen liikahdus vaatii valtavaa ponnistelua. Eikä se ponnistelukaan yleensä johda mihinkään.
Tarkoitin aikuisten asennetta lapseen.
Jos lapsi tarvitsee lääkkeen tai esim. tarkat päivärutiinit suoriutuakseen koulusta tai ylipäätään elämästä, niin silloin hänelle kannattaa ne järjestää. Eihän kukaan tässä väitä, että ADHD-ihminen olisi jotenkin vääränlainen tai huono. Hänellä sattuu olemaan neurologinen kehityshäiriö, jonka takia moni asia on hänelle vaikeampaa kuin muille. Kieltäminen ei poista itse ongelmaa, joka on synnynnäinen ja pysyvä.
Mediassa on aina ne tarinat missä yks pilleri muutti elämän heti, suurimmalla osalla se on vaan yks pikku apukeino selvitä arjesta vähän paremmin.
Onko hänellä siis diagnoosi?