Lue keskustelun säännöt.
Miksi taas vauva perheeseen, jossa jo aika- ja resurssipulaa?
05.02.2024 |
Ihan fiksuja, koulutettuja, työssäkäyviä ihmisiä.
Lapsia ennestään kolme ja nyt tuli neljäs.
Jo ennen nuorinta ainaista valitusta, ei ehdi sitä, ei tätä, ei tuota, tää elämä on tällasta hulabaloota, voi kun joskus ehtisi hetken olla rauhassa, jne jne. Kolme vanhinta lasta vieläpä jonkin verran vanhempia kuin nyt tämä nuorin, eli pian olisi helpottanut hiukan.
Selittäkää? Jotenkin vaikea oli suhtautua jo aiemmin, saati nyt. Ihan toivottu oli kuulemma tämäkin lapsi. Mistään uskonnollisesta tms. ei kyse.
Kommentit (130)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sinua häiritsee asia? Omapahan on elämänsä ja lapsensa.
Minulla on viisi lasta, emme ole lestoja, kaikki lapset suunniteltuja ja toivottuja. Mikä siinä ihmetyttää? Lapset ovat ihania.
Jotkut nyt vaan tykkää lapsista ja kokee et jaksaa silti huolehtia isommasta määrästä.
Meillä 3 pienellä ikäerolla. Neljäs "tehtiin" sitten vähän myöhemmin kun jaksoi taas paremmin.
Jos oikeasti haluat tietää, sinun on parasta kysyä heiltä itseltään.
Sitten jos haluat vain kauhistella, tämä on oikea paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinua häiritsee asia? Omapahan on elämänsä ja lapsensa.
Vaikea suhtautua valitukseen ja siihen että mitään ei saada ikinä sovittua (ollaan kuitenkin ihan suhteellisen läheisiä). Siis valittaa tai tuo esiin asiaa aina. Mitä voin sanoa? Kannattiko tehdä vielä yksi lapsi lisää?
Eihän siinä muuten mitään, totta kai jokainen tekee omat ratkaisunsa. En vain oikein ymmärrä ja haluaisin osata suhtautua paremmin
Ja ovat kyllä hyviä vanhempia ja varmasti rakastavat lapsiaan, siitä ei kyse. Jotenkin vaan tuo kokonaisuus, kun tuntui olevan jo tosiaan ennen tätä uusinta lasta ihan hulabaloota kaikki. Miksi sellaiseen tilanteeseen haluaa lisää lapsia?
Toivottavasti saitte selvää
Ap
Meillä on kolme ja kyllä tämä on keskituloiselle ihmiselle maksimimäärä, jonka voi kunnialla hoitaa aikuisiksi ja tukea vielä senkin jälkeen opinnoissa, sekä mahdollisten lastenlasten kanssa. En tajua, miten jollain riittää aikaa ja rahaa suurperheelle niin, että jokaisen lapsen tarpeet tulevat yksilöllisesti kohdatuksi. Että ehtii jutella jokaisen lapsen kanssa joka päivä, tietää mitä hänelle kuuluu, millaisia kavereita on, kuulustella läksyt ja kuunnella murheet ym. Jo kolmen kanssa tekee välillä tiukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluavat leveillä lapsimäärällään ja suurperheen tittelillä? Hätä lapsiperhevuosien loppumisesta, omasta vanhenemisesta tai puolison muuttumisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinua häiritsee asia? Omapahan on elämänsä ja lapsensa.
Vaikea suhtautua valitukseen ja siihen että mitään ei saada ikinä sovittua (ollaan kuitenkin ihan suhteellisen läheisiä). Siis valittaa tai tuo esiin asiaa aina. Mitä voin sanoa? Kannattiko tehdä vielä yksi lapsi lisää?Eihän siinä muuten mitään, totta kai jokainen tekee omat ratkaisunsa. En vain oikein ymmärrä ja haluaisin osata suhtautua paremmin
Ja ovat kyllä hyviä vanhempia ja varmasti rakastavat lapsiaan, siitä ei kyse. Jotenkin vaan tuo kokonaisuus, kun tuntui olevan jo tosiaan ennen tätä uusinta lasta ihan hulabaloota kaikki. Miksi sellaiseen tilanteeseen haluaa lisää lapsia?
Toivottavasti saitte selvää
Ap
Ulkopuoliset näkee isot perheet kaaoksena. Vanhemmat on siihen tottunut ja oikeasti se paketti on ihan kasassa. Kiirettä tietysti on useamman lapsen kanssa, mutta ei ne kaikki enää ole samaan aikaan pieniä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis totta kai ymmärrän miksi ihmiset yleisesti voivat haluta lapsia.
Mutta miksi haluta niitä silloin, jos niitä on jo kolme ja tosiaan kuten sanoin, jaksaminen, resurssit ym. ovat nyt jo äärirajoilla? Tavallaan vaan hankaloittaa tilannetta entisestään koko perheelle?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Nainen ei käytä pillereitä eikä halua aborttia.
Seksi kuuluu suhteeseen.
Tuollaisessa tapauksessa mies voi käyttää kondomia. Ihme oletus taas, että naisen pitää huolehtia kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista, jatketaan huomenna
Ja tosiaan painotan asioita aika- ja resurssipula ja jatkuva valitus aiemmin jo niistä
En ihmettele lasten hankkimista sinänsä, vaan lisää tässä tilanteessa
Hyvää yötä
Ap
Ihmettelen kyllä samaa.
Yksi kaveri myös taannoin valitteli rahaongelmistaan, kämppä jo suunnilleen oli menossa alta. Heillä neljä lasta. Seuraavan kerran kun nähtiin, kertoi iloisena että viides tulossa.. No juu, onnittelin kyllä mutta itsekseni mietin, miksi näin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on viisi lasta, emme ole lestoja, kaikki lapset suunniteltuja ja toivottuja. Mikä siinä ihmetyttää? Lapset ovat ihania.
Miksi sitten pitää vinkua kun on "hulabaloota"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on viisi lasta, emme ole lestoja, kaikki lapset suunniteltuja ja toivottuja. Mikä siinä ihmetyttää? Lapset ovat ihania.
Miksi sitten pitää vinkua kun on "hulabaloota"?
Tämä vinkuminen juuri. Tai siis ei edes tyhjän vinkuminen vaan ilmeisesti ihan aiheesta, eli se tilanne siellä taustalla. Ja tottakai jokainen joskus jostain valittaa, minäkin, ja se kuuluu elämään, ja tottakai läheisille ihmisille saakin vähän purkaa höyryjä. Mutta juuri se, kun ns. vinkuminen on ainaista. Suunnilleen ensimmäiseksi se tulee joka kerta, kun jutellaan mitä kuuluu, miten heidän perheellä menee, jne. Niin siksi juuri en ymmärrä.
Jotenkin en meinaa osata sanoa enää mitään, mutta en halua olla tympeäkään. Siksi varmaan tämän aloituksen tein. Toisaalta haluan itsekin nyt vain päästää höyryjä ja voivotella. Toisaalta taas toivon saavani jonkun ahaa-elämyksen tai uutta oppia, miten voisin jatkossa suhtautua paremmin näihin tilanteisiin kun ne eivät nyt varmasti ole ainakaan vähenemään päin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kolme ja kyllä tämä on keskituloiselle ihmiselle maksimimäärä, jonka voi kunnialla hoitaa aikuisiksi ja tukea vielä senkin jälkeen opinnoissa, sekä mahdollisten lastenlasten kanssa. En tajua, miten jollain riittää aikaa ja rahaa suurperheelle niin, että jokaisen lapsen tarpeet tulevat yksilöllisesti kohdatuksi. Että ehtii jutella jokaisen lapsen kanssa joka päivä, tietää mitä hänelle kuuluu, millaisia kavereita on, kuulustella läksyt ja kuunnella murheet ym. Jo kolmen kanssa tekee välillä tiukkaa.
Tämä näyttääkin olevan suurin haaste. Lapsilla voi aineellisesti olla kyllä kaikki, mutta sitten kouluikään tullessa alkaa oireilu kun ei kertakaikkiaan saa aikuiselta aikaa, kasvaa vain osana laumaa. Ja pienet ikäerot, niin ei ole isompia sisaruksiakaan "kuuntelevana korvana", vaan kaikki yhtä tarvitsevia, yhtä pieniä, osana sitä laumaa. Eikä kukaan tule kohdatuksi yksilönä. Ei kahdesta aikuisesta vaan riitä. Varsinkin kun käyvät töissä, ja lapset on hoidatettu päiväkodissa heti kun oppivat kävelemään. Päiväkodissakaan ei lapsi tule kohdatuksi, sen tietää kaikki. Ja silti ne tenavat on hoidatettu päiväkodissa, myös silloin kun äiti oli aina vauvan kanssa kotona. Niin, vauvana saivat yksilöllistä aikaa, mutta siinä se.
Jotkut rakastaa vauvoja ja tekee monta peräperää, mutta lapsi tarvitsee äitiä ja isää kyllä paljon pidempäänkin. Ihan siis koululaisenakin. Se vaan on väärin sanoa ääneen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinua häiritsee asia? Omapahan on elämänsä ja lapsensa.
Vaikea suhtautua valitukseen ja siihen että mitään ei saada ikinä sovittua (ollaan kuitenkin ihan suhteellisen läheisiä). Siis valittaa tai tuo esiin asiaa aina. Mitä voin sanoa? Kannattiko tehdä vielä yksi lapsi lisää?Eihän siinä muuten mitään, totta kai jokainen tekee omat ratkaisunsa. En vain oikein ymmärrä ja haluaisin osata suhtautua paremmin
Ja ovat kyllä hyviä vanhempia ja varmasti rakastavat lapsiaan, siitä ei kyse. Jotenkin vaan tuo kokonaisuus, kun tuntui olevan jo tosiaan ennen tätä uusinta lasta ihan hulabaloota kaikki. Miksi sellaiseen tilanteeseen haluaa lisää lapsia?
Toivottavasti saitte selvää
Ap
Ulkopuoliset näkee isot perheet kaaoksena. Vanhemmat on siihen tottunut ja
En ole ap, mutta jostain syystä nimenomaan kiireestä, väsymyksestä, uupumuksesta, rahahuolista ja oman ajan puutteesta valittavat vanhemmat hankkivat kolmannen ja neljännen lapsen, mutta lapsensa lapsuusajan ihanana näkevät, ehtivät ja elämästä nauttivat tyytyvät yhteen tai kahteen lapseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinua häiritsee asia? Omapahan on elämänsä ja lapsensa.
Vaikea suhtautua valitukseen ja siihen että mitään ei saada ikinä sovittua (ollaan kuitenkin ihan suhteellisen läheisiä). Siis valittaa tai tuo esiin asiaa aina. Mitä voin sanoa? Kannattiko tehdä vielä yksi lapsi lisää?
Niin siis että kannattiko valita vielä yksi lapsi vai tapaamiset sinun kanssasi?
Hänellä on nyt kiire. Ehkä aikaa sinulle joskus myöhemmin. Voihan se tietysti tuntua katkeralta, etteivät välinne ole kuin ennen. Pidätkö hänen lapsistaan? Voisitko vain mennä käymään hänen luokseen ja siellä saisi olla ihan sellaista kuin on, sellainen hullunmylly kuin lapsiperheessä voi olla?
Nainen ei käytä pillereitä eikä halua aborttia.
Seksi kuuluu suhteeseen.