Lue keskustelun säännöt.
Kuinka tiiviisti antaisit puolison pitää yhteyttä kollegaan?
13.01.2024 |
Hei, meille on kehittynyt kriisi siitä, etten pääse eroon ystävyyssuhteesta vastakkaista sukupuolta olevaan kollegaan.
Puoliso kokee, ettei voi jatkaa kymmeniä vuosia pitkää suhdettamme, jos en lopeta kirjoittelua kollegalle tai vähintään kerro hänelle joka kerta, jos on ollut yhteyttä ja yleisellä tasolla viestin tarkoituksesta/sisällöstä.
Saattaa kuulostaa tässä kohtaa järjettömältä, ja puolisoni ei yleisesti ottaen ole mustasukkainen luonne, joskus jopa olisin toivonut, että vähän olisikin. Minulla on täysi vapaus matkustaa vaikka työmatkoille toisten miesten kanssa, harrastaa paritanssia toisten miesten kanssa, jne.
Tässä on taustalla se, että vuosia sitten kirjoittelusta syntyi seksuaalisia rajoja ylittänyt suhde yhden yhteisen ystävämme kanssa. Ja se, että olen tunnustanut, että tietyllä tavalla tykkään tästä kollegasta, jonka kanssa nyt olen pitänyt yhteyttä vuosia.
Puolisoni siis pelkkää, että tästäkin kehkeytyy jotakin, eikä auta, että sekä se ystävä, että minä olemme vakuutelleet, että hommassa ei ole mitään kyseenalaista, kumpikaan ei yritä mitään, hänkin rakastaa puolisoaan eikä aikeissa mitään vehkeillä jne jne . Puolisoni ei kuitenkaan pääse yli pelostaan siitä, voiko minuun luottaa ja siitä, mitä voisi tapahtua jatkossa.
Toistaiseksi kaikki neuvot, joita olemme saaneet ovat sen tyyppisiä että minun pitäisi katkaista kaikki yhteydet, jotka ei liity ammatillisiin juttuihin ja niitäkin lähinnä hoitaa työajalla kasvotusten.
Ymmärrän tietyllä tavalla puolisoani taustamme ja virheideni takia ja etenkin jossakin vaiheessa yhteydenpito siihen kollegaa oli päivittäistä, ei missään vaihessa ole ylittänyt mitään ns. vääränlaisia rajoja eikä edes ollut lähellä eikä sellaista edes haluttaisi,
Aina välillä olen onnistunut pitämään taukoa koska en halua, että avioliitto kariutuu lopulta siihen, vaikka pohjimiltaan onkin kyse siitä, ettei täysi luottamus ole koskaan voinut palautua ja saan siitä syyttää vain itseäni.
Kuitenkin meillä on hyvä elämä, kymmenien vuosien avioliitto, lapset jne. ja itsekin ihmettelen itseäni, miksi en saa sitä kirjoittelua kollegaan katki. Olen hänelle sanonutkin että älä enää vastaa, koska se rikkoo puolisoni, mutta aina jatkan ja saan hänet lopulta taas puhumaan.
Olen ihan umpikujassa, olen jutellut terapeuteille, vaikka kelle. Välillä jo suostuin siihen, että kerron miehelle, jos ns .lankean ja olen taas yhteydessä, mutta aloin pelätä sitä, että kun lankean ja kerron, hän on hapan koko päivän ja suree ja jos oli tilanne, etten voinut kun tulossa vieraita tai pelkäsin että tulee riita en sitä aina tehnyt, että kerroin. Ja sitten taas helvetti irti. TIedän, että minulla on huono itsekuri, mutta pelkään että avioliitto kariutuu lopulta näin pieneen asiaan.
Mikähän tässä olisi ratkaisu...
Kommentit (67)
Mieti kumpi on sinulle tärkeämpää viestittely vai puolisosi. Simppeliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt pitäisi valita kumpaa rakastat enenmän.
Kyllä ystävään pitää voida pitää yhteyttä, mutta jos kyseessä on enemmän kuin ystävä, on sinun valittava heidän välillään.
Siis liittyykö tämä yhteydenpito vapaa-aikaan ja täysin työstä erillisiin juttuihin vai mihin? Olisi todella ahdistavaa olla työssä, jossa vaikka ei työmatkalla voisi yhdessä käydä syömässä tms.
Se, ettet pysty lopettamaan vaikka olet yrittänyt on huolestuttavaa. Tuo on jo addiktio. Normaalia se ei ole. Vähintäänkin henkisen pettämisen puolella tuo jo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnostaisi kuulla että miksi koet tarvetta pitää yhteyttä kollegaan vielä vapaa-ajalla? Omalla kohdalla tuntuisi hassulta vielä töiden jälkeenkin jatkaa jutustelua kollegoiden kanssa, joita yleensä näkee päivässä enemmän kuin esim. sitä omaa puolisoa. Monesti vapaa-ajan haluaa käyttää itselleen tärkeimpiin ihmisiin. Voisiko kyse kuitenkin olla jostain syvemmästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kumpi on sulle tärkeämpi, puoliso vai kollega?
Kyseessä onkin tietynlainen addiktio, jonka kanssa taistelen, enkä vain pääse irti.
Ja kyseessä onkin ainakin minun puolesta muutakin kuin kolleegius, tosin niin on ison osan muitakin työkavereita kanssa. Paljon näemme, kyläilemme ym. myös vapaalla.
Ja totta kai jos johonkin haluaa pitää yhteyttä siinä on jotakin spesiaalia, nauttii toisen huumorista, jutuista jne.
Voi kun voisin pitää molemmat, sekä miehen onnellisena että sen ettei tarttisi katkaista kaikkia yhteyksiä. Se on vaikeaakin käytännön syistä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettekö ole kuullut polyamoriasta? Sehän on nykyään kuuminta hottia!
Jätä sika kollega tai laita ukko terapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ihastunut tähän toiseen mieheen?
Vierailija kirjoitti:
Ettekö ole kuullut polyamoriasta? Sehän on nykyään kuuminta hottia!
Sorry kun en oikein osaa näemmä vastata niin, että menisi oikeisiin paikkoihin.
Polyamoria: ei ikinä lähdettäisi sellaiseen ja on varmaan 99% ihmisille tuhoon tuomittu yritys , josta tulee lopulta paljon kipua monille.
Ja tähän tilanteeseen ei auta siksikään, ettei kaveruudessa kollegan kanssa ole mitään romanttista tai eroottista.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävyyssuhteet on useimmitenkin jonkinlaista ihastumista, halutaan olla sellaisen ihmisen ystävä joka meitä miellyttää ulkoisesti ja sisäisesti. Näissä miesten ja naisten välisissä ystävyyksissä on aina pieni kipinä molemminpuolin. En minäkään haluaisi että puolisoni tapailisi tai viestittelesi jonkun exhoidon kanssa..etkö kertonut että teillä on ollut jotain fyysistä aiemmin tämän kollegan kanssa? Rakkaussuhteet alkaa aika usein juuri ystävyydestä joten kun joku sanoo että*olemme vain ystäviä* niin se on red flag.
Taidat olla huomionhakuinen. Etkö saa tarpeeksi huomiota puolisoltasi?
Onko tämä kollega jonka kanssa viestittelet, niin kiinnostunut sinusta? Tietääkö hänen vaimonsa?
Eikö teille riitä yhteydenpito työpäivien aikana, skypetys tai riippuu nyt missä työssä olette, kahvitauot yms? Ettei tarvisi iltaisin enää viestejä laitella...
En nyt ymmärtänyt oikein tekstistäsi että oliko se jokin muu mies jonka kanssa sinulla oli jotain seksuaalista viestittelyä joskus vai tämä sama kollega?
Kollega on sinulle tärkeämpi kuin oman miehesi ja perheesi. Työkavereihin ei ole mikään pakko pitää yhteyttä vapaa-aikana ja olet rikkonut miehesi luottamuksen. En lainkaan ihmettele miehesi reaktiota, itse olisin ottanut jo eron.
En ymmärrä miksi sabotoit elämääsi, jos rakastat miestäsi, koska vaikuttaa siltä, että et rakasta, oikeasti. Haluat satuttaa miestäsi, miksi? Lähde menemään, jos on niin vaikeaa elää normaalisti puolisoa kunnioittaen.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä onkin tietynlainen addiktio, jonka kanssa taistelen, enkä vain pääse irti.
Ja kyseessä onkin ainakin minun puolesta muutakin kuin kolleegius, tosin niin on ison osan muitakin työkavereita kanssa. Paljon näemme, kyläilemme ym. myös vapaalla.
Ja totta kai jos johonkin haluaa pitää yhteyttä siinä on jotakin spesiaalia, nauttii toisen huumorista, jutuista jne.
Voi kun voisin pitää molemmat, sekä miehen onnellisena että sen ettei tarttisi katkaista kaikkia yhteyksiä. Se on vaikeaakin käytännön syistä.
AP
Kyllä mä sinuna ottaisin sen kollegan kun noin on jo pää pyörällä. Mene sänkyyn niin tiedät onko pää vielä tyypistä sekaisin vai ei.
Ok, luin uusiksi. Se oli siis joku muu mies kenen kanssa juttelut meni vähän pidemmälle... no ei se ihme ole jos miehesi stressaa että tämä suhde lähtee kanssa seksuaalissävytteisiin juttuihin.
Ihan mahdoton vastata/tietää. Riippuu niin monesta asiasta.156