Lapsuuden karkkipäivä ohjaa syömishäirikäyttäytymiseen
Koska kun karkkia saa lauantaina vihdoin syödä, sitä pitää syödä paljon.
Jos rajoitusta ei olisi, lapsi voisi ottaa vaikka kaksi konvehtia ruoan jälkeen maanantaina ja olla tyytyväinen. Lauantaina ei ottaisi ehkä mitään.
Karkkikäyttäytyminenhän seuraa sitten aikuisuuteen ja syömishäiriö on valmis.
Mielipiteitä?
Kommentit (122)
Minulla ei ollut lapsena karkkipäivää, mutta silti olen jollain tavalla syömishäiriöinen, vaikka olenkin koko ikäni ollut normaalipainossa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ollut lapsena karkkipäivää, mutta silti olen jollain tavalla syömishäiriöinen, vaikka olenkin koko ikäni ollut normaalipainossa.
Millä tavalla syömishäiriöinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ollut lapsena karkkipäivää, mutta silti olen jollain tavalla syömishäiriöinen, vaikka olenkin koko ikäni ollut normaalipainossa.
Millä tavalla syömishäiriöinen?
koko elämä pyörinyt siinä, lihonko tai pitäisikö laihduttaa. Kuinka paljon voin jotain syödä. Ei tämä ihan normaalia ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ollut lapsena karkkipäivää, mutta silti olen jollain tavalla syömishäiriöinen, vaikka olenkin koko ikäni ollut normaalipainossa.
Millä tavalla syömishäiriöinen?
koko elämä pyörinyt siinä, lihonko tai pitäisikö laihduttaa. Kuinka paljon voin jotain syödä. Ei tämä ihan normaalia ole.
Mistä se johtuu? Ei ole normaalia.
No olen nähnyt niitä lapsia joilta herkut on kielletty, vihdoin synttäreillä saa kerran vuodessa herkutella kunnolla, vatsa ei kestä ja juhlien jälkeen katsot kun toinen oksentaa joka paikkaan. Ei mun lapsi.
Vierailija kirjoitti:
No olen nähnyt niitä lapsia joilta herkut on kielletty, vihdoin synttäreillä saa kerran vuodessa herkutella kunnolla, vatsa ei kestä ja juhlien jälkeen katsot kun toinen oksentaa joka paikkaan. Ei mun lapsi.
Tämä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ollut lapsena karkkipäivää, mutta silti olen jollain tavalla syömishäiriöinen, vaikka olenkin koko ikäni ollut normaalipainossa.
Millä tavalla syömishäiriöinen?
koko elämä pyörinyt siinä, lihonko tai pitäisikö laihduttaa. Kuinka paljon voin jotain syödä. Ei tämä ihan normaalia ole.Mistä se johtuu? Ei ole normaalia.
Elin nuoruuteni 80-luvulla, se oli aikamoista laihuuden ihannointia. Muistan, kuinka paras kaverini ihannoi andy mccoyn ohueita jalkoja.
Mutta menin nuorena 20 v yhteen eksäni kanssa, ja hän kontrolloi syömisiäni. Sain sanomista, jos söin enemmän kuin yhden rivin suklaata. Muistan, kun katsoimme jotain hiihtokisoja, ja hän totesi rumasti jostain naishiihtäjästä, ettei tuollaisella läskiperseellä voiteta. Yms.
Kasvoin aikuiseksi tällaisen kontrollin alla.
Jotkut aikuiset ahmivat. Se on syömishäiriö.
Meillä eikä lapsillamme ei ollut karkkipäivää. Emme kuitenkaan syöneet karkkia päivittäin. Karkki kuului ennemminkin juhliin tai joihinkin muihin erikoistilanteisiin. Sitä oli tarjolla harvoin, ja ei sitä kaivattu muina aikoina, koska lapset mielsivät sen kuuluvan juhliin tai muuhun erikoistilanteeseen.
Ei meillä kellään ole syömishäiriöitä.
En osaa ottaa kantaa, voisiko karkkipäivä aiheuttaa syömishäiriöitä, mutta karkkipäivä on mielestäni turha tapa. Tietyllä tavalla ihminen ehdollistaa itsensä ja lapsensa karkin syömiseen tiettynä päivänä ja sitten sitä mätetään ihan älyttömästi.
Totaalista karkista kieltämistä en myöskään näe hyvänä, koska sekään ei ole hyväksi. Siitä syntyy helposti salasyöppöyttä.
Olin lapsi, sain makeisia paljon, että vanhemmat sai juopotella rauhassa.
Ihmiset pyrkivät löytämään oman itsensä ulkopuolisen syyn negatiivisille asioille, ja lapsuutta on helppo syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset pyrkivät löytämään oman itsensä ulkopuolisen syyn negatiivisille asioille, ja lapsuutta on helppo syyttää.
eiköhän se oli normaalia syy-seuraussuhteen etsimistä.
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsi, sain makeisia paljon, että vanhemmat sai juopotella rauhassa.
Musta tuli äidin juopottelu kaveri 11-vuotiaana. Sitä ennen oli ne herkut aika vähissä. Varastin esim kouluruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsi, sain makeisia paljon, että vanhemmat sai juopotella rauhassa.
Lisäksi syön nykyään paljon makeisia, joka lihottaa :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsi, sain makeisia paljon, että vanhemmat sai juopotella rauhassa.
Musta tuli äidin juopottelu kaveri 11-vuotiaana. Sitä ennen oli ne herkut aika vähissä. Varastin esim kouluruokaa.
Aika paha. Menee jo koomisuuden puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset pyrkivät löytämään oman itsensä ulkopuolisen syyn negatiivisille asioille, ja lapsuutta on helppo syyttää.
eiköhän se oli normaalia syy-seuraussuhteen etsimistä.
Juu, nimemomaa se on normaali, että syytetään muita sen sijaan että katsottaisiin sinne peiliin.
Vanhemmat voi hiljentää lapset karkeilla, että saavat rauhassa juoda alkoholinsa ??
Eli tuotakaan ei saisi kieltää? Karkkia, limua ja keksiä jokapäivä, mitähän se tekee hampaille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset pyrkivät löytämään oman itsensä ulkopuolisen syyn negatiivisille asioille, ja lapsuutta on helppo syyttää.
eiköhän se oli normaalia syy-seuraussuhteen etsimistä.
Juu, nimemomaa se on normaali, että syytetään muita sen sijaan että katsottaisiin sinne peiliin.
Peili kertoo vain nykyisyydestä, ei menneisyydestä. Syy-seuraussuhde tulee aina menneisyydestä, eli se ei peilistä näy. Miksi sinusta ei saisi selvittää, mistä jotkut asiat juontuvat? Ei se aina tarkoita syyttelyä, vaan sen kertomista, minkä on huomannut.
Eri asia on, että sanoo, ettei asialle voi mitään, koska vanhemmat. Mutta sitä ei ole kukaan tässä ketjussa todennut.
Höpöjuttuja.