Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lapsuuden karkkipäivä ohjaa syömishäirikäyttäytymiseen
11.12.2023 |
Koska kun karkkia saa lauantaina vihdoin syödä, sitä pitää syödä paljon.
Jos rajoitusta ei olisi, lapsi voisi ottaa vaikka kaksi konvehtia ruoan jälkeen maanantaina ja olla tyytyväinen. Lauantaina ei ottaisi ehkä mitään.
Karkkikäyttäytyminenhän seuraa sitten aikuisuuteen ja syömishäiriö on valmis.
Mielipiteitä?
Kommentit (122)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä eikä lapsillamme ei ollut karkkipäivää. Emme kuitenkaan syöneet karkkia päivittäin. Karkki kuului ennemminkin juhliin tai joihinkin muihin erikoistilanteisiin. Sitä oli tarjolla harvoin, ja ei sitä kaivattu muina aikoina, koska lapset mielsivät sen kuuluvan juhliin tai muuhun erikoistilanteeseen.
Ei meillä kellään ole syömishäiriöitä.
En osaa ottaa kantaa, voisiko karkkipäivä aiheuttaa syömishäiriöitä, mutta karkkipäivä on mielestäni turha tapa. Tietyllä tavalla ihminen ehdollistaa itsensä ja lapsensa karkin syömiseen tiettynä päivänä ja sitten sitä mätetään ihan älyttömästi.
Totaalista karkista kieltämistä en myöskään näe hyvänä, koska sekään ei ole hyväksi. Siitä syntyy helposti salasyöppöyttä.
Miksi ja miten niin karkkipäivänä mätetään älyttömästi?
Karkkipäivänä on kohtuullinen määrä karkkia.
Meillä ei ole karkkipäivää ja olen aina ihmetellyt sitä, miten lapset seisovat kaupassa karkkihyllyjen luona miettien, mitä karkkia ja paljonko otetaan (joku euro- tai grammaraja) ja sitten ne pitää syödä melkein samantien maistamatta makua. Miksi? Miksi lauantaina pitää itkettää ipanoita karkkihyllyn luona selittämällä, että koska maananaina olit tuhma, niin nyt et saa kuin yhden karkin - mikä järki?
Meillä karkit ja herkut ovat vapaasti syötävillä tiistaisinkin. Ehkä juuri siksi ne eivät ole mikään superjuttu, jota mietitään joka päivä ja jonka poisnappaamisella vanhemmat hekumoisivat. Lapset tai vanhemmat ei ole läskejä, koska kohtuus on paljon helpompi ylläpitää tällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset pyrkivät löytämään oman itsensä ulkopuolisen syyn negatiivisille asioille, ja lapsuutta on helppo syyttää.
eiköhän se oli normaalia syy-seuraussuhteen etsimistä.
Juu, nimemomaa se on normaali, että syytetään muita sen sijaan että katsottaisiin sinne peiliin.
Peili kertoo vain nykyisyydestä, ei menneisyydestä. Syy-seuraussuhde tulee aina menneisyydestä, eli se ei peilistä näy. Miksi sinusta ei saisi selvittää, mistä jotkut asiat juontuvat? Ei se aina tarkoita syyttelyä, vaan sen kertomista, minkä on huomannut.Eri asia on, että sanoo, ettei asialle voi mitään, koska vanhemmat. Mutta sitä ei ole kukaan tässä ketjussa todennut.
lässyn lässyn
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset pyrkivät löytämään oman itsensä ulkopuolisen syyn negatiivisille asioille, ja lapsuutta on helppo syyttää.
eiköhän se oli normaalia syy-seuraussuhteen etsimistä.
Juu, nimemomaa se on normaali, että syytetään muita sen sijaan että katsottaisiin sinne peiliin.
Peili kertoo vain nykyisyydestä, ei menneisyydestä. Syy-seuraussuhde tulee aina menneisyydestä, eli se ei peilistä näy. Miksi sinusta ei saisi selvittää, mistä jotkut asiat juontuvat? Ei se aina tarkoita syyttelyä, vaan sen kertomista, minkä on huomannut.Eri asia on, että sanoo, ettei asialle voi mitään, koska vanhemmat. Mutta sitä ei ole kukaan tässä ketjussa todennut.
Lapsuuteen ei voi enää vaikuttaa. Se vaan pitää antaa anteeksi ja keskittyä asioihin, joihin voi vaikuttaa eikä jäädä vellomaan menneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä karkit ja suklaa rinnastetaan leikkeleisiin ja juustoon. Ei syödä kaikkia kerralla vaan niiden pitää riittää monta päivää.
Totaalikielto toki aiheuttaa ongelmia. Mutta silti pitäisi tuon karkkipäivän, sallien poikkeukset esim. juhlat. Meillä on karkkipäivä lauantaisin. Poikkeukset sallittu ja nyt on 6 vuotiaalla ekaa kertaa suklaa kalenteri, joten syö jokapäivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole karkkipäivää ja olen aina ihmetellyt sitä, miten lapset seisovat kaupassa karkkihyllyjen luona miettien, mitä karkkia ja paljonko otetaan (joku euro- tai grammaraja) ja sitten ne pitää syödä melkein samantien maistamatta makua. Miksi? Miksi lauantaina pitää itkettää ipanoita karkkihyllyn luona selittämällä, että koska maananaina olit tuhma, niin nyt et saa kuin yhden karkin - mikä järki?
Meillä karkit ja herkut ovat vapaasti syötävillä tiistaisinkin. Ehkä juuri siksi ne eivät ole mikään superjuttu, jota mietitään joka päivä ja jonka poisnappaamisella vanhemmat hekumoisivat. Lapset tai vanhemmat ei ole läskejä, koska kohtuus on paljon helpompi ylläpitää tällä tavalla.
Sokeri ei pelkästään lihota. Hammaslääkäri joskus sanoi lapsen tarkastuksessa että teillä taitaa olla karkkipäivä käytössä. Hampaat säilyy kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole karkkipäivää ja olen aina ihmetellyt sitä, miten lapset seisovat kaupassa karkkihyllyjen luona miettien, mitä karkkia ja paljonko otetaan (joku euro- tai grammaraja) ja sitten ne pitää syödä melkein samantien maistamatta makua. Miksi? Miksi lauantaina pitää itkettää ipanoita karkkihyllyn luona selittämällä, että koska maananaina olit tuhma, niin nyt et saa kuin yhden karkin - mikä järki?
Meillä karkit ja herkut ovat vapaasti syötävillä tiistaisinkin. Ehkä juuri siksi ne eivät ole mikään superjuttu, jota mietitään joka päivä ja jonka poisnappaamisella vanhemmat hekumoisivat. Lapset tai vanhemmat ei ole läskejä, koska kohtuus on paljon helpompi ylläpitää tällä tavalla.
Sokeri ei pelkästään lihota. Hammaslääkäri joskus sanoi lapsen tarkastuksessa että teillä taitaa olla karkkipäivä käytössä. Hampaat säilyy kunnossa.
Meillä hammaslääkäri totesi, että teillä ei kaiketi napostella, koska hampaat on kunnossa. Ei se sokeri vaan se, miten tiheästi ruokaa suuhun mätetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä otettiin karkkipäivä käyttöön, koska karkkien syöminen lähti käsistä. Karkkipäivä toimi meillä todella hyvin. Meillä oli karkkilaatikko, johon karkit ostettiin odottamaan karkkipäivää. Lapset oppivat vaivattomasti odottamaan karkkipäivää ja he tarkistavat aina välillä mitä hyvää oli ostettu karkkipäiväksi. Mielestäni tähän ei liittynyt mitään negatiivista. Lapsetkin tykkäsivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset pyrkivät löytämään oman itsensä ulkopuolisen syyn negatiivisille asioille, ja lapsuutta on helppo syyttää.
eiköhän se oli normaalia syy-seuraussuhteen etsimistä.
Juu, nimemomaa se on normaali, että syytetään muita sen sijaan että katsottaisiin sinne peiliin.
Peili kertoo vain nykyisyydestä, ei menneisyydestä. Syy-seuraussuhde tulee aina menneisyydestä, eli se ei peilistä näy. Miksi sinusta ei saisi selvittää, mistä jotkut asiat juontuvat? Ei se aina tarkoita syyttelyä, vaan sen kertomista, minkä on huomannut.Eri asia on, että sanoo, ettei asialle voi mitään, koska vanhemmat. Mutta sitä ei ole kukaan
Lapsuuteen ei voi enää vaikuttaa. Se vaan pitää antaa anteeksi ja keskittyä asioihin, joihin voi vaikuttaa eikä jäädä vellomaan menneeseen.
siitä olemme samaa mieltä.
sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä huomannut. Omat lapset saivat lauantaina ensin 1 pienen karkkiaskin ja myöhemmin lauantaipussin (koko 1/2 nykyisestä) ja juhlissa mitä halusivat.
Kaikki hoikkia/normaalipainoisia myt 20-40v. Syövät hyvin kaikkea mahdollista, tekevät kaikki ruuat itse. Lastenlapsilla sama, lauantain namipussi minkä usein syövät puoliksi. Ikää 5-8v.
Limua ja muita herkkuja vain juhlissa
Mulla on ollut ja ei ole ollut karkkipäivä. Se ei liity mitenkään siihen, että ahmin, tunnesyön ja bulimikoin yhä keski-iässä tunteisiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää varmaan jotenkin paikkansa. Riippuu varmaan suhtautumisesta. Onko herkut kielletty paha, johon suhtaudutaan tosi ehdottomasti. Itselläni ei ollut lapsena karkkipäivää, syötiin silloin kuin huvitti ja olin pyöreä lapsi. Ei syömishäiriöitä ja olen hoikka urheileva aikuinen, jolla säännöllinen ateriarytmi. Omilla lapsilla on karkkipäivä ja siihen kuuluu 100g ihan karkkeja, mutta arkena saa kyllä jälkkäriksi pullaa tai keksiä tilanteen mukaan. Hoikkia ja liikunnallisia ovat eikä pakkomiellettä tai ahmimisen tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole karkkipäivää ja olen aina ihmetellyt sitä, miten lapset seisovat kaupassa karkkihyllyjen luona miettien, mitä karkkia ja paljonko otetaan (joku euro- tai grammaraja) ja sitten ne pitää syödä melkein samantien maistamatta makua. Miksi? Miksi lauantaina pitää itkettää ipanoita karkkihyllyn luona selittämällä, että koska maananaina olit tuhma, niin nyt et saa kuin yhden karkin - mikä järki?
Meillä karkit ja herkut ovat vapaasti syötävillä tiistaisinkin. Ehkä juuri siksi ne eivät ole mikään superjuttu, jota mietitään joka päivä ja jonka poisnappaamisella vanhemmat hekumoisivat. Lapset tai vanhemmat ei ole läskejä, koska kohtuus on paljon helpompi ylläpitää tällä tavalla.
Sokeri ei pelkästään lihota. Hammaslääkäri joskus sanoi lapsen tarkastuksessa että teillä taitaa olla karkkipäivä käytössä. Hampaat säilyy kunnossa.
Meillä ei ollut karkkipäivää, eikä se silti tarkoita että karkkia olisi syöty joka päivä. Lapset aikuisia ja kellään ei koskaan ole ollut yhtään reikää ja hampaat loistavassa kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ollut lapsena karkkipäivää, mutta silti olen jollain tavalla syömishäiriöinen, vaikka olenkin koko ikäni ollut normaalipainossa.
Millä tavalla syömishäiriöinen?
koko elämä pyörinyt siinä, lihonko tai pitäisikö laihduttaa. Kuinka paljon voin jotain syödä. Ei tämä ihan normaalia ole.
Tämä voisi olla myös minun kynästäni. T. Toinen normaalipainoinen syömishäiriöinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole karkkipäivää ja olen aina ihmetellyt sitä, miten lapset seisovat kaupassa karkkihyllyjen luona miettien, mitä karkkia ja paljonko otetaan (joku euro- tai grammaraja) ja sitten ne pitää syödä melkein samantien maistamatta makua. Miksi? Miksi lauantaina pitää itkettää ipanoita karkkihyllyn luona selittämällä, että koska maananaina olit tuhma, niin nyt et saa kuin yhden karkin - mikä järki?
Meillä karkit ja herkut ovat vapaasti syötävillä tiistaisinkin. Ehkä juuri siksi ne eivät ole mikään superjuttu, jota mietitään joka päivä ja jonka poisnappaamisella vanhemmat hekumoisivat. Lapset tai vanhemmat ei ole läskejä, koska kohtuus on paljon helpompi ylläpitää tällä tavalla.
Sokeri ei pelkästään lihota. Hammaslääkäri joskus sanoi lapsen tarkastuksessa että teillä taitaa olla karkkipäivä käytössä. Hampaat säilyy kunnossa.
Mihin perustuu ajatus, että jos ei ole karkkipäivää, sitä syödään jatkuvasti ja hampaat reikiintyvät?
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset pyrkivät löytämään oman itsensä ulkopuolisen syyn negatiivisille asioille, ja lapsuutta on helppo syyttää.
En syytä vanhempia karkin ahmimisesta, ja meillä vanhemmat myös 70-luvulta alkaen tupakoivat sisällä, ja minäkin aloitin 12v tupakan polton. Ethän viitsisi enempää päteä täällä, en ole syyttänyt näistä heitä. Vai kirjoitinko niin että syytän ?? kyllä mä tupakasta vähän NYT SYYTÄN HEITÄ. OLETKO TYYTYVÄINEN ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ollut lapsena karkkipäivää, mutta silti olen jollain tavalla syömishäiriöinen, vaikka olenkin koko ikäni ollut normaalipainossa.
Millä tavalla syömishäiriöinen?
koko elämä pyörinyt siinä, lihonko tai pitäisikö laihduttaa. Kuinka paljon voin jotain syödä. Ei tämä ihan normaalia ole.Tämä voisi olla myös minun kynästäni. T. Toinen normaalipainoinen syömishäiriöinen
NIIN; puhutteko vain makeisista ?
Alue: Aihe vapaa
Ja meillä on karkkipäivä, eikä lapsilla ole ongelma säädellä herkkuja silloin kun niitä on.
Tutkimuksia on siitäkin, että toisten elimistö on huonompi rajoittamaan itseään, hormonit ja hermot ei toimi tehokkaasti. Nämäkö sitten joutuisivat aina itse ohjaamaan itseään? Kun vanhempi voi vaan auttaa ja kertoa että herkut kuuluu juhliin.