Miksi kaveri haluaa muistella asioita joissa olen epäonnistunut?

Eikö kukaan osa sanoa syytä, mikä voisi olla käytöksen takana?

No jos nämä olivat asioita, mistä viimeksi avauduit ja purit hänelle pahaa oloasi kenties viikko/kuukausitolkulla. 

Jotkut nyt vain ovat sellaisia, että haluavat ilkeillä.

Mikset vaan sano, että et halua puhua niistä asioista.? Yksi tuttu sanoi, että hän ei halua ikinä puhua erostaan, enkä sitten kyselekkään. Asia ei minulle kuulu. 

Eivät olleet. Tapahtumista on useampia vuosia tai vuosikymmeniä.

Sanoit, että näitte pitkästä aikaa. Ehkä nämä asiat llivat pinnalla elämässäsi silloin viimeksi. Mistä muusta kaverisi olisi osannut kysellä, kuin niistä mistä viimeksi puhuit. Ehkä hän halusi varmistaa, että oletko päässyt yli näistä asioista.

Kuulostaa narsistilta. Mulla oli joskus yksi tällainen kaveri. "Tiedän että et tykkää kun puhun sulle tästä..." jopa aloitti tuolla tavalla, ja puhui silti, ihmisistä ja asioista jotka ei hänelle kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Mikset vaan sano, että et halua puhua niistä asioista.? Yksi tuttu sanoi, että hän ei halua ikinä puhua erostaan, enkä sitten kyselekkään. Asia ei minulle kuulu. 

Olen sanonut etten jaksa muistella, mutta taas seuraavalla kerralla hän tuo vanhoja asioita esille. Kysymykset tulevat niin yllättäen ettei niihin osaa varautua. Sitten on oma fiilis pilalla kun taas ruoditaan vanhoja.

Hän luultavasti haluaa saada sinut tuntemaan olosi epävarmaksi jostain syystä. Toinen mahdollisuus on se, että hänellä on jotain ongelmia sosiaalisissa taidoissa ja sen ymmärtämisessä, mitkä ovat sopivia rupattelun aiheita. Onko hänellä ollut muutenkin taipumusta möläyttelyyn ja tilannetajuttomuuteen?

Jos hän ei välitä tai osaa lukea sitä, ettet halua puhua näistä aiheista, niin sinun ei auta muu kuin sanoa tästä hänelle suoraan. Ei tarvitse alkaa räyhätä mutta voit vaikka kysäistä, että miksi hän haluaa välttämättä puhua sellaisista aiheista, jotka ovat sinulle kipeitä. Katso sitten, miten kaveri reagoi. Jos tajuaa mokanneensa ja pyytää anteeksi, niin hyvä juttu. Jos alkaa vähätellä, naureskella tai heittäytyy puolustuskannalle malliin "niin mutta kun emmä tarkoittanut sitä niin!", niin sitten on aika selkeää, että kyseessä ei ole mikään kaveri ollenkaan.

Mitäpä jos kysyisit tältä kaverilta itseltään? 

Arvaan kyllä, että kalastelet tällä aloituksellasi sen suuntaisia vastauksia, missä kaverisi haukuttaisiin kiusaajaksi, ilkeäksi, kateelliseksi, narsistiksi tai ties miksi. -Herääkin kysymys millainen kaveri itse olet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikset vaan sano, että et halua puhua niistä asioista.? Yksi tuttu sanoi, että hän ei halua ikinä puhua erostaan, enkä sitten kyselekkään. Asia ei minulle kuulu. 

Olen sanonut etten jaksa muistella, mutta taas seuraavalla kerralla hän tuo vanhoja asioita esille. Kysymykset tulevat niin yllättäen ettei niihin osaa varautua. Sitten on oma fiilis pilalla kun taas ruoditaan vanhoja.

Sit jos se on vaan kaveri, sanot et tää oli tässä. Elämä rullaa raiteillaan ilman sinuakin. Hyvää loppuelämää. 

Meidän näkemisestä oli aikaa, sillä olen tietoisesti ottanut etäisyyttä näiden epäonnistumisieni muisteluiden takia. Ja en enään avaudu hankalista aiheista. Nytkin kerroin normaalisti mitä elämässäni on tapahtunut, niin silti piti palata kymmenen vuoden takaiseen mieskuvioon. Ja hän tietää että en halua muistella sitä parisuhdetta.

Tollasen kaverin löpinöihin voi sitten tarttua ja ottaa saman asenteen, jos on jostain kumman syystä pakko pitää yhteyttä. Käännä aihe vaikka siltä istumalta, miksi hän on vielä ylipainoinen ( tai jotain). Joka kerta aloitat saman latinan: etkö sä vieläkään ole laihtunu?

Seuraavan kerran ku näätte, no vieläkö on vatsaa? Ohhoh.

Jne jne jne jne jne jne

Mullakin ollut samanlainen paras ystävä, kuka tykkäsi puhua mun epäonnistumisista. Aikuisiällä joskus myönsi, että kokenut paljon kateutta siitä, että nuorempana pojat tykkäsi aina minusta eikä hänestä :D Ei olla enää parhaita kavereita, mutta ystäviä. Taisi sitten yrittää helpottaa omaa pahaa oloaan just hakemalla mun epäonnistumisia.

Kysy kaverilta itseltään.

"Miksi sinä haluat aina puhua tästä asiasta yhä uudelleen?"

En hae mitään tietyn tyypistä vastausta vaan haluan aidosti ymmärtää mikä voi olla taustalla. Koska kaverini on sosiaalisesti taitava, pidetty ja viihdyn itsekin hänen seurassaan yleensä. En usko että ilkeilee tietoisesti.

Olisikohan syynä se, että nykyinen minäsi on karannut hänen ulottumattomiin, joten hän pyrkii tuomaa jutuissaan esiin sen henkilön minkä hän tunsi?

"Olen huomannut, että olet kovin kiinnostunut tästä asiasta, saanko kysyä miksi?"

Vierailija kirjoitti:

Mullakin ollut samanlainen paras ystävä, kuka tykkäsi puhua mun epäonnistumisista. Aikuisiällä joskus myönsi, että kokenut paljon kateutta siitä, että nuorempana pojat tykkäsi aina minusta eikä hänestä :D Ei olla enää parhaita kavereita, mutta ystäviä. Taisi sitten yrittää helpottaa omaa pahaa oloaan just hakemalla mun epäonnistumisia.

Juuri toi kateus, kaverisi on kateellinen että sinulla menee nykypäivänä hyvin, niin haluaa jotain negatiivista elämääsi vanhoja epäonnistumisia muistelemalla.

Vierailija kirjoitti:

"Olen huomannut, että olet kovin kiinnostunut tästä asiasta, saanko kysyä miksi?"

Kysymyksellä vastaaminen on hyvä keino saada kysyjä kiemurtelemaan ja puolustelemaan itseään.