Lue keskustelun säännöt.
Mitä oikeastaan on autismi?
29.11.2023 |
Voisiko joku oikeasti asiasta tietävä vääntää rautalangasta, mitä autismi tarkoittaa? Kun on olemassa kehitysvammaisia autisteja ja on olemassa huippuälykkäitä autisteja ja kaikkea siltä väliltä. Eli se ei liity älykkyyteen. Toisista sen näkee jo päältä ja toisista ei mitenkään arvaisi. Niin mitä se oikein on? Onko sille olemassa jotkut selkeät ja yksiselitteiset kriteerit?
Voiko sosiaalisesti taitava ja silmiin katsova ihminen olla autisti? Voiko joustava ihminen olla autisti? Olen lukenut useita artikkeleita, mutta en saa mitään otetta siitä, mikä sen määrittää, kuka on autisti ja kuka ei. Mistä siinä on kyse? Mikä on yhdistävä tekijä tai tekijät vai onko sellaisia edes?
Kuinka paljon korkea äo tai adhd sekoittaa kuviota?
Kommentit (98)
Se tarkoittaa neuroepätyypillistä. Aivot toimii hitusen eri tavalla kuin suurimalla osalla ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autismikirjon häiriö (autism spectrum disorder, ASD) on keskushermoston kehityksellinen häiriö, jonka ydinoireita ovat toimintakykyä haittaavat, laaja-alaiset ja pysyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erityispiirteet sekä rajoittuneet, toistavat ja joustamattomat käytösmallit, kiinnostuksen kohteet tai aktiviteetit.
Käypähoidosta löytyy lisää.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa yhdenlaista autismia. Kyseessä on vain termi, jolla kuvataan erilaisuutta. Massasta poikkeavuutta. Puhutaan autismin kirjosta, johon mahtuu monenlaista.
Olet väärässä. Autismille on tarkat diagnostiset kriteerit.
Vierailija kirjoitti:
Se tarkoittaa neuroepätyypillistä. Aivot toimii hitusen eri tavalla kuin suurimalla osalla ihmisistä.
Ei tarkoita. Autismille on tarkat kriteerit. Mikä tahansa "neuroepätyypillisyys" EI OLE AUTISMIA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
A. Poikkeava tai viivästynyt kehitys ennen kolmen vuoden ikää vähintään yhdellä alueista1) puheen ymmärtäminen tai tuottaminen sosiaalisessa viestinnässä
2) valikoivien sosiaalisten kiintymyssuhteiden ja molemminpuolisen sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittyminen
3) toiminnallinen tai vertauskuvallinen leikki
B. Vähintään kuusi oiretta ryhmistä 1, 2 ja 3 siten, että vähintään kaksi oiretta ryhmästä 1 ja vähintään yksi oire kummastakin ryhmästä 2 ja 31) Laadullisia poikkeavuuksia molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vähintään kahdella seuraavista alueista:
a) ei pysty tarkoituksenmukaisesti käyttämään katsekontaktia, kasvojen ilmeitä, vartalon asentoa ja liikettä säädelläkseen sosiaalista vuorovaikutusta
b) ei pysty luomaan samanikäisiin kehitystasoaan vastaavia kaveruussuhteita, joissa molemminpuolista harrastusten, toimintojen ja tunteiden jakamista (huolimatta mahdollisuuksista)
c) sosioemotionaalisen vastavuoroisuuden puute näkyen heikentyneenä tai poikkeavana reaktiona toisten tunteille, tai puute käytöksen soveltamisessa sosiaalisen ympäristön mukaan, tai heikko sosiaalisen, emotionaalisen ja kommunikatiivisen käyttäytymisen integraatio
d) ei spontaanisti etsi mahdollisuuksia jakaa iloa, harrastuksia tai saavutuksia toisten kanssa (omien kiinnostusten kohteiden esittely toisille puuttuu)
2) Laadullisia poikkeavuuksia kommunikaatiossa vähintään yhdellä seuraavista alueista:
a) puhutun kielen kehityksen viivästymä tai puheen täydellinen puuttuminen ilman yritystä korvata puute vaihtoehtoisilla viestintätavoilla kuten eleillä tai matkimisella (usein edeltävästi puuttunut kommunikatiivinen jokeltelu)
b) merkittävä heikkeneminen kyvyssä aloittaa tai ylläpitää vastavuoroista keskustelua toisten kanssa (kielelliset taidot voivat olla riittävät)
c) kaavamainen ja toistava kielenkäyttö tai omintakeinen sanojen ja sanamuotojen käyttö
d) kehitystasoon nähden sopivien spontaanien kuvitteluleikkien ja sosiaalisten jäljittelyleikkien puuttuminen
3) Rajoittuneet, toistavat ja kaavamaiset käytöstavat, kiinnostuksen kohteet ja toiminnat vähintään yhdellä seuraavista alueista:
a) kaiken kattava syventyminen yhteen tai useampaan sisällöltään poikkeavaan kaavamaiseen ja rajoittuneeseen mielenkiinnon kohteeseen tai yhteen tai useampaan sisällöltään tavalliseen, mutta voimakkuudeltaan ja seikkaperäiseltä luonteeltaan poikkeavaan mielenkiinnon kohteeseen
b) pakonomainen tarve noudattaa erityisiä ei-tarkoituksenmukaisia päivittäisiä tottumuksia ja rituaaleja
c) kaavamaisia ja toistavia motorisia maneereja, esim. käden tai sormen heiluttamista tai vääntelyä tai koko vartalon monimutkaisia liikkeitä
d) alituinen syventyminen lelujen osatekijöihin jättäen huomiotta lelun käyttötarkoituksen kokonaisuutena (kuten lelujen tuoksuun, pintamateriaaliin, ääneen tai värinään)
Vierailija kirjoitti:
Autismi ei ole kehitysvamma.
Alkuperäisesti autismi on kehityshäiriö joka on katsottu kehitysvammaksi. Minulla on sukulainen joka on autisti. Diagnosoitu varhaislapsuudessa. Se on eri asia kuin aikuiset joilla alkaa ilmetä autismin kirjoon sopivia oireita sekä piirteitä. Tässä sen sitten näkee kun esitätte lääkäreitä täällä. Syytä autismiin on yritetty etsiä tutkimalla mutta syytä ei ole löydetty. Autismin kirjo on laaja ja sinne mahtuu monenlaista, myös kehitysvammaisia. Autistinen sukulaiseni on siis kehitysvammaiseksi luokiteltu koska on autistinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Autismi ei ole kehitysvamma.
Mutta noin kolmasosa autisteista on kehitysvammaisia. Autisti voi olla mitä vaan syvästi kehitysvammaisesta huippuälykkääseen.
Voi olla vähän sellanen lasittunut katse ja ei katso silmiin. Tietenkin voi olla myös, että lasittunut katse johtuu silmävammasta tai sairaudesta ja silmiin katsomattomuus tai outo katse myöskin siitä silmävammasta. Esim. voi häiköistä voimakkaasti katsoessaan ylöspäin. Tällöin on pakko pitää katse vähän alaspäin. Ujoudesta ei tällöin kyse. Voitte kokeilla itse millaista on jos häikäisee normi olosuhteissa esim. tv:n valo tai kaupan valaistus, samoin kun katsoisi kirkkaaseen aurinkoon.
Oikea autismi ilmenee niin, että henkilö on käytytymisessään ja puhumiisissaan vähän ding dong eli huomattavan poikkeava. Valitettava eoämukava totuus. Ja sen kyllä huomaa, eli ei tarvitse ihmetellä, onko jotain häikkää vai ei.
Siitä vaan puhumaan henkilön kanssa face to face. Sillä selviää jo paljon. Jos omaat normaalin havainnointikyvyn, etkä ole niin dillet, että uskot että, tämä tai tuo, joku yksittäinen asia on merkki autismista tai aspergerista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta autismin kirjoa tai neurokirjoa kuitenkin on
Autismin kirjon häiriöt on sellainen sateenvarjodiagnoosi, jonka alle mahtuu monenlaista. Niinkuin todettu, osalla autisteista on myös kehitysvamma. Entinen asperger taas on autismin kirjon häiriö ilman kielellisen kehityksen viivästystä tai älyllistä "vajavaisuutta", aspergereilla on normaali tai normaalia korkeampi äo.
Ei lääketiede vielä tiedä näistä oikeasti paljonkaan. Diagnostiset kriteeritkin on vähän niin ja näin, koska nehän on muodostettu vain neurotyypillisten tarkkailijoiden havaintojen perusteella, ei sen perusteella, mikä meidän autismin kirjolaisten sisäinen kokemusmaailma on.
Se tiedetään kuitenkin, että autismin kirjolaisten keskinäiset eroavuudet ovat suurempia, kuin neurotyypillisten ihmisten keskinäiset eroavuudet. Se varmasti aiheuttaa hämmennystä ja vaikeuttaa määrittelyä. Myöskin naisten oirekuva on usein erilainen kuin miesten, ja siksi autismin kirjolla olevia naisia ei joskus uskottu olevan ollenkaan.
Minun itseni näin autismin kirjolaisena on taas mahdotonta tietää, mitä neurotyypillisyys tarkoittaa, ja miten neurotyypilliset ihmiset kokee maailman. Ilmeisesti heillä ei ole samanlaisia aistiyliherkkyyksiä kuin minulla - mutta enhän minä osaa mieltää aistimistani yliherkkänä, ja ihmettelen vaan, että miten neurotyypilliset sitten aistii, jos kerran aistivat heikommin kuin minä. En pysty kuvittelemaan, miltä sellainen tuntuu, että ei pystyisi aistimaan puristavaa sukkaa tai paidan pesulappua tms. Tai että talven kylmyys ei tuntuisi sietämättömältä kivulta. Ilmeisesti neurotyypilliset ihmiset voivat kokea jotain positiivista ryhmähenkeä ja yhteenkuuluvuutta tms., josta ei oikein tiedä mitään, ja on kaikkia sosiaalisia rituaaleja, joilla sitä tunnetta vahvistetaan.
Vähän sellainen olo on, kuin olisi tullut vaikka joltain toiselta planeetalta opiskelemaan ihmiskuntaa niin, että pitäisi itse yrittää esittää samalla ihmistä niin, että muut ei tajuaisi ettet oikeasti olekaan yksi niistä. Lapsena ja nuorena siitä on ihan pihalla, mut pikkuhiljaa tälleen keski-ikäisenä on jo oppinut suht uskottavasti esittämään ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lääketiedekään vielä kunnolla tiedä. Siksi on vaikea vääntää rautalangasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa yhdenlaista autismia. Kyseessä on vain termi, jolla kuvataan erilaisuutta. Massasta poikkeavuutta. Puhutaan autismin kirjosta, johon mahtuu monenlaista.
Olet väärässä. Autismille on tarkat diagnostiset kriteerit.
Eihän se ole yhtään väärin todettu, että ei ole olemassa yhdenlaista autismia, vaan autismin kirjon häiriö -diagnoosin alle tosiaan mahtuu monenlaista.
Kannattaa myös muistaa, ettei diagnostiset kriteerit määritä tätä ominaisuutta, vaan ne diagnostiset kriteerit on kömpelö yritys määrittää tää ominaisuus jotenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole luultavasti pelkkää yhtä autistigeeniä vaan nimi annettu häiriölle jossa monilla ihmisillä on saman tyyppisiä vaikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tarkoittaa neuroepätyypillistä. Aivot toimii hitusen eri tavalla kuin suurimalla osalla ihmisistä.
Ei tarkoita. Autismille on tarkat kriteerit. Mikä tahansa "neuroepätyypillisyys" EI OLE AUTISMIA!
Eihän tuossa väitettykään, että kaikki neuroepätyypillisyys olisi autismia, vaan että autismi on aina neuroepätyypillisyyttä.
Ne tarkat kriteerithän on muuten alunperin muodostettu tarkkailemalla vain poikien ja miesten oirekuvaa, ja siksi tyttöjen ja naisten autismia ei ole tunnistettu (eikä tietysti niiden miestenkään, joiden oirekuva muistuttaa enemmän sitä naisten oirekuvaa.
Juuri tämän takia vihaan sitä, että Asperger ei ole enää oma diagnoosinsa.
Tämä sotkee ihan älyttömästi vain asioita, kun kaikki ovat autisteja.
Oli kyseessä sitten oikea autisti, syvästi autistinen (myös kehitysvammainen) ihminen ja entiset Aspergerin ehdot täyttävä ihminen..
Kaikki ovat nykyään autismin kirjon alla, mutta ihan erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole luultavasti pelkkää yhtä autistigeeniä vaan nimi annettu häiriölle jossa monilla ihmisillä on saman tyyppisiä vaikeuksia.
Niin kai esim. tällä hetkellä oletetaan, että entisellä aspergerillä olisi sama geneettinen pohja muun autismin kanssa, samoin kuin PDAlla, mutta ei kai tätä tiedetä varmaksi. Kuitenkin ne kaikki on nyt sen autismin kirjon häiriö -määritteen alla.
Aspergerin oireyhtymä ilmenee sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation haasteina, voimakkaina kiinnostuksenkohteina ja toistuvana kaavamaisena käyttäytymisenä. Asperger-lapsilla on usein vaikeuksia oppimisessa, tarkkaavaisuudessa ja aistitiedon käsittelyssä. Heillä voi esiintyä myös pakko-oireita tai tic-oireita.
Määritelmät. Autismikirjon häiriö on keskushermoston kehityksellinen häiriö, jolle on ominaista laaja-alaiset ja pysyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erityispiirteet sekä rajoittuneet, toistavat ja joustamattomat käytösmallit, kiinnostuksen kohteet tai aktiviteetit.
Eli mun mielestä autismi ja Asperger on hyvin paljon saman kaltaisia ja ei ole mitään epäselvyyttä miksi nykyään annetaan vain tuota autismia diagnoosiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi ei ole kehitysvamma.
Mutta noin kolmasosa autisteista on kehitysvammaisia. Autisti voi olla mitä vaan syvästi kehitysvammaisesta huippuälykkääseen.
Noin on. Kirjo on laaja. Autisteista löytyy vain ne savanttikyvykkäät, joita ei löydy taviksilta.
Googlaa tai hae kirjastosta kirja!