Voisitko alkaa parisuhteeseen ihmisen kanssa, jonka äidinkieli on eri kuin omasi?
Kommentit (77)
Voisin. Jos ei ymmärtäis toisen puhetta ollenkaan, ei haittais jos paneminen sujuu.
Tottakai, musta se ois jopa omalla tavallaan seksikästä ja myös erilaista ja hauskaa
25 vuotta oltu nyt parisuhteessa, joten aikamoisella varmuudella uskallan sanoa "kyllä".
Olen sellaisessa suhteessa. Käytämme suomea yhteisenä kielenämme.
Olen ollut. Minä puhuin suomea ja hän englantia. Välillä kai puhuin englantia. Hän osasi huonosti suomea ja silloin vielä nuorena minä osasin huonosti englantia. Minä ymmärsin englantia ja ymmärsi Suomea. Ei meillä ollut mitään toimivaa yhteistä kieltä, mutta ymmärrettiin toisen puhetta. Kirjoitin hänelle englanniksi ja hän kirjoitti englanniksi myös, jos jotain viestiä laittoi. Vaikea sanoa, mikä oli yhteinen kieli.
Kyllä. Mutta arvostaisin sitä, jos kumppanini edes hiukan yrittäisi opiskella kieltäni ja kulttuuriani. Englanti sujuu hyvin ja yksi hieman harvinaisempi kieli.
Mulle on tärkeetä että kumppani ymmärtää puheen vivahteita. Kielitaitoni ei ole tarpeeksi vahva muunkielisen kanssa seurusteluun.
Kyllä ja olen ollutkin. Puhuimme englantia, joka ei kummankaan äidinkieli.
Tuntuu että englanniksi oli paljon helpompaa puhua kevyitä positiivisia kehuja ja tykkäysjuttuja. Suomeksi samat asiat tuntuisivat haudanvakavilta ja/tai typeriltä.
Työkielenäkin ollut englanti n. 20v niin ilmaisu on ihan yhtä helppoa kuin suomeksikin.
Voisin, mutta pitäisi olla joku yhteinen kieli kuitenkin.
Joo, mutta olis paljon vaikeampaa, jos molemmat ei osattais toistemme kieliä hyvin. Haluan pystyä puhumaan omaa äidinkieltä kumppanille, ja haluan ymmärtää, kun kumppani puhuu äidinkieltään. Koska ainakin itse koen, että oon kumppanini äidinkielellä vähän eri ihminen kuin omalla äidinkielellä. Huumorintajuttomampi, tosikompi, en tajua nyansseja. Välillä haetaan sanakirjaa tai wikipedia-artikkelia sit avuksi puolin ja toisin, kun tulee vastaan joku "närhikki" tai "tädyke" -tyyppinen sana, eikä kumpikaan osaa sitä toisen kielellä ja juuri ja juuri omallaan.
Voi hyvänen aika. Eipä täällä Suomessakaan ole yhtään sellaista, jolla on ulkomaalainen puoliso.
Mun mies on britti, asutaan ei-kummankaan-kotimaassa ja puhutaan englantia.
En, en voisi. Kommunikointi on niin tärkeä osa parisuhdetta, että haluan yhteisen kielen. Minulla on vielä todella huono englanti sekä lukihäiriö, mikä vaikeuttaa kielten oppimista. Eli uuden kielen opettelu hyvin olisi todella vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Ji, kya naheen? ;)
Bilkul.
En osaa alkeellisesti edes englantia, joten tuskin onnistuisi.
Olen ollut raskalaisen kanssa parisuhteessa, asuimme Ranskassa. Kotikielenä ranska ja englanti. En tietenkään osannut ranskaa natiivitasolla ja se kyllä harmitti välillä, tuntui kuin osa persoonastani olisi puuttunut. Tykkään esim tilannekomiikasta ja sanaleikeistä, niihin ei läheskään aina kielitaito riittänyt.
Olen jo alkanut. Miehen äidinkieli on englanti, minun suomi. Tosin englanti on toinen äidinkieleni, koska se on myös isäni äidinkieli. Puhumme tietysti englantia.