Voisitko alkaa parisuhteeseen ihmisen kanssa, jonka äidinkieli on eri kuin omasi?
Kommentit (77)
Joo. Haluaisin kuitenki osata sitä kumppanin äidinkieltä niin, että hän voisi puhua sitä. Ja olisi kiva, että minä voisin puhua suomea ja hän ymmärtäisi sitä.
En, kyllä se pohojalaane pitää olla 😍
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika. Eipä täällä Suomessakaan ole yhtään sellaista, jolla on ulkomaalainen puoliso.
Otsikossa tai itse aloituksessa ei kysytty mitään siitä onko Suomessa parisuhteita joissa toisen äidinkieli ei ole suomi. Kysyttiin jokaisen vastaajan henkilökohtaista mielipidettä siitä voisiko itse alkaa tällaiseen suhteeseen.
Hyvin huomaa, että suomenkieli tuottaa haasteita (oletettavasti) natiiveillekin.
No jos äidinkieleksi katsotaan vanhemmilta opittu kieli, en ole kertaakaan ollut parisuhteessa samaa äidinkieltä puhuvan henkilön kanssa. Suomi on kuitenkin vahvin kieleni sekä tunnekieleni. Yhteinen kielemme puolisoni kanssa on englanti.
Kyllä voisin, jos kuitenkin asuisimme Suomessa. Ja tässä tilanteessa minulle olisi tärkeää, että kumppani opettelisi myös suomea. Minusta ei voi olettaa, että vieraassa maassa pärjää ilman sen maan kielitaitoa. Haluan olla tyttöystävä/vaimo, en tulkki ja avustaja.
Itsekin pyrkisin opettelemaan ainakin jonkin verran tämän kumppanin äidinkieltä. Osaan valmiiksi eritasoisesti jo englantia, ruotsia, hollantia ja ranskaa.
Itselleni suomen kieli on tärkeä asia, mutta täällä suomenkielisessä ympäristössä ei ole pakko puhua jokaisessa ihmissuhteessa koko ajan suomea.
Kyllä! Olinkin lähes 50 v kunnes kuolema meidät erotti. Osasimme kumpikin toistemme kieltä, kotona puhuimme enimmäkseen mieheni äidinkieltä, mutta toisinaan tilanteen mukaan minun. Lapsemme kasvatimme kaksikielisiksi.
Toisinaan totesimme, että olisi varmaan paljon tylsempää olla yksikielisessä avioliitossa, kaksikielisessä pystyimme vitsailemaan molemmilla kielillä sekä niitä yhdistäen.
Jos toinen osaa englantia niin miksei, ihan hyvin voisin kun itsekin käytän englantia päivittäin
Kyllä. Puhumme englantia ja suomea. Alussa keskustelu oli pelkkää englantia, mutta nykyään keskustelut alkaa olemaan enimmäkseen Suomen kieltä. Joitain hyvin pieniä asioita pitää joskus harvoin kertoa englannin kielellä. Ei pitäisi olla kenellekään mikään ylitse pääsemätön ongelma jos on edes alussa joku yhteinen kieli mitä kumpikin ymmärtää ja puhui lähes täysin. Jos ne henkilökemiat natsaa, niin loppu menee jo ihan omalla painollaan siitä eteenpäin. Kieliä oppii nopeasti kun sitä käytetään, ja on myöskin tahtoa oppia. Parissa vuodessa oppii kielen jo tosi hyvin kun sitä käyttää päivittäin. Tämä on nyt käytännössä nähty ja koettu.
M50
En todellakaan voisi. Ex oli suomenruotsalainen ja äidinkielensä ruotsi, puhui myös täydellistä suomea. Muu ei tulisi kysymykseenkään. Sönkätä nyt joka v i t u n päivä ja aamu englantia omassa kotimaassaan, kodissaan ja koko elämässään, toimia tulkkina toiselle. Järki lähtisi tarhaikäisten tasoisessa kommunikoinnissa.
Joo. Olen ollut nyt about 30v suhteessa suomenruotsalaisen kanssa. Puhutaan suomea.
En voisi. Täällä onkin jo kuvattu niitä haasteita, joiden vuoksi olen tätä mieltä.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan voisi. Ex oli suomenruotsalainen ja äidinkielensä ruotsi, puhui myös täydellistä suomea. Muu ei tulisi kysymykseenkään. Sönkätä nyt joka v i t u n päivä ja aamu englantia omassa kotimaassaan, kodissaan ja koko elämässään, toimia tulkkina toiselle. Järki lähtisi tarhaikäisten tasoisessa kommunikoinnissa.
Niin, eiköhän se riipu ennen kaikkea henkilön omasta kielitaidosta. Esim. itse puhun englantia niin sujuvasti, etten edes huomaa puhuvani jotain toista kieltä. Käytän englantia enemmän kuin suomea muutenkin, koska työskentelen englanniksi kansainvälisissä tehtävissä. Ja tosiaan siis olen suhteessa, jossa puhumme englantia. Mitään tarhaikäisten tasoa se ei ole, vaan ihan sujuvasti puhumme.
Huvipuistohullu kirjoitti:
En, kyllä se pohojalaane pitää olla
😍
Samaa mieltä.
Itse olen savolainen, ja ukko on pohojalaane, ja välillä meilläkin on kielimuuri. 😅
Kyllähän joku hoikka ranskatar voisi olla ihan jees kun kuiskuttelisi ranskaa korvaan samalla kun tuo aamukahvin sänkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika. Eipä täällä Suomessakaan ole yhtään sellaista, jolla on ulkomaalainen puoliso.
Sitähän tässä kysyttiinkin. Vai?
Olin 15 vuotta tällaisessa suhteessa ja englantia puhuttiin.
Eli miehiä ei nuo puheen nyanssit tai kielitaidon taso haittaa, kuhan on hoikka ja palvelut pelaa.
Joo olen suuntaamassakin kansainvälisille vesille tässä kun ehdin ja viitsin perehtyä ilmoituksen laatimiseen, kuvien keruu menossa
Olen jo sellaisessa suhteessa. Englantia puhutaan, eli miehen äidinkieltä. Minä puhun muutenkin sujuvasti ja paljon englantia töissä, ulkomaisten ystävieni kanssa jne., ettei ole ongelmaa asian kanssa.
Sellaisessa suhteessa en näkisi itseni olevan, jossa yhteistä kieltä ei olisi ollenkaan, tai toisella tai molemmilla olisi vain heikko kielitaito yhteisessä kielessä. Kyllä parisuhteessa kommunikaation on onnistuttava vaivattomasti ja on kyettävä käymään syvällisiä keskusteluja.