Stressaako ketään muuta myyjäis- ym. touhu?
Olen ihan tumpelo kaikissa käytännön asioissa. Nyt pitäisi olla mukana järjestämässä kaiken maailman koulun myyjäisiä jne. Siis olen oikeasti TUMPELO. Ja kun olen vältellyt kaikkea tuonkaltaista puuhaa aina, ei ole kokemustakaan kertynyt hommasta, joten tumpelona olen pysynyt. Enkä osaa leipoa.
t. avuton 35v. mamma jonka lapsi aloitti juuri koulun
Kommentit (8)
Mun mielestä nämä koulun myyjäiset on tosi syvältä enkä siksi osallistu niihin.
Joskus olen antanut lapsille vähän rahaa, että voivat ostaa jonkun kakun tms. itse en mene paikan päälle.
jos ihan tarkkoja ollaan. Kerro ettet ole hyvä noissa asioissa, ota vaikka myyntivuoro sitten myyjäisissä kontollesi, jos siihen sovellut.
Kotiuunin mainoksen vinkki on ihan hauska, siitä vaan munkkeja paistamaan ja viet ne sit myyntipöytään ;-)
Tai kysy voitko lahjoittaa sopivan summan suoraan luokan kassaan.
Meillä sekin on sopinut.
Eli jos leipoisit osatessasi jotain kympin arvoista, lahjoita se summa kassaan halutessasi.
Ekan lapsen kohdalla leivoin pullaa yms aina kun oli myyjäiset, olin järkkäämässä onginta- ja arpajaispalkintoja jne.
Sitten koitti leirikoulun hetki: kaikki rahat jaettiin koko luokan kesken, myös niiden jotka eivät olleet tikkua ristiin laittaneet kuuden vuoden aikana.
Toisen lapsen kanssa olin fiksumpi: yhtäkään pullaa en leiponut, enkä järkännyt mitään ongintaa tai arpajaisia. Kuudennella luokalla kun menivät leirikouluun niin maksoin vain rahalla sen, mitä summata puuttui. Silloinkin jaettiin koko luokan kesken kuuden vuoden aikana kerätyt varat.
Mun mielestä toi jakaminen kaikkien kesken on ihan persiistä. Vain ne, jotka ovat osallistuneet, saisivat rahat.
paljonko onnistuvat keräämään rahaa. Pitänee ilmoittaa luokanvalvojalle, että en osallistu mihinkään, mutta keräyssumman voi jakaa tasan n-1:llä, jossa n on luokan oppilasmäärä. Maksan sitten oman lapsen osalta ihan rahalla hänen osuutensa.
Tyrkkää itsesi myyntipöydän hoitajaksi, jos et osaa leipoa. Itsekään en välitä leipoa tai värkkäillä muutakaan käsin, mutta olen sosiaalinen ja tykkään olla myymässä:)
eikä voisi vähempää kiinnostaakaan. Mieluiten antaisin x-määrän rahaa, joka kissanristiäisiin, mutta ei kai käy, kun se ei ole se pointti. Tää syyllisyydentuntoko sitten on?
Lapset tykkää kovasti harrastaa, yksi on vielä taapero, ei oikeasti ole kauheasti vapaa-aikaa ja jaksamista ylimääräisiin iltajuttuihin.
Nyt, kun keskimmäinenkin aloitti koulun, olen oppinut sulkemaan korvat ja silmät näiltä "vielä tarvitaan vapaaehtoisia" vihjailuihin ja vetoaviin katseisiin. Siitä vaan sitten, ei jaksa kaikkea tämä mamma. Huono olen.
Jos joku ope tämän viestin lukee, ole ystävällinen ja kommentoi, että tiesitkö miten paljon nuo sinänsä kivat häppeningit rassaa monilapsisia perheitä?
vain pakosta. Käytän kyllä tilaisuuksissa aika paljon rahaa.
Se suoraan oman lapsen osuuden makasaminen ei taida olla sallittua. Kaikilla pitää olla yhdenvertainen oikeus rahoihin.
Lasten harrastusten puitteissa olen sitten mukana ihan kaikessa, mutta siellä on mukana samanhenkistä porukkaa.
kun rehtori puheli että siellä on tarkoitus lähinnä puhua kasvatusasioista yms. eikä rahan kerääminen ole mitenkään välttämätöntä, ei tarvi myydä vessapapereita tms. jos ei halua.
Kuinka kävikään, mammat heti ekalla kerralla into piukeena järkkäämässä jotain myyjäisiä ja muuta rahankerjuuta. Ja mullekin heti paiskattiin joku pullanpaistonakki vaikka inhoan leipomista yli kaiken. Jäin sitten aika pian pois koko touhusta.