Lue keskustelun säännöt.
En sovellu tähän yhteiskuntaan. En vain pysty elämään täällä näin. Haluaisin vain levätä/kuolla.
12.07.2023 |
En näe elämässä yhtään mitään järkeä tai mielenkiintoa. Töitä pitäisi jaksaa tehdä vielä kymmeniä vuosia. Pitäisi olla jotenkin osa yhteiskunnan rattaita. Kestää paineita ja häpeää.
En vain siedä tätä kulttuuria ja aikaa. En siedä itseänikåän.
Kaikki on minulle totaalisen merkityksetöntä ja vituttaa joutua tekemään asioita mistä ei välitä paskaakaan.
Ihmiset ovat niin sokeita. Seurataan vain johtajaa ja kuvitellaan kaiken olevan ok näin, ei yhtään kyseenalaisteta tätä elämäntyyliämme.
Minulla on ehkä päässä vikaa ja paljon. Olen niin ulkopuolinen täällä ja väsynyt. Toisaalta tiedän, että niin on suurin osa muukin väestöstä mutta pakottavat itsensä jaksamaan.
Minä en jaksa, mielummin kuolen.
Kommentit (82)
Voisin väittää, että ei monellakaan suomalaisella ole mitään intohimotyötä.
Eli kunhan hankit jonkun helpon työn ja elätät itsesi niin se riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millainen elämä olisi teille (2 ekaa viestiä) mielekästä? Me elämme sellaisessa murrosvaiheessa, jossa monet huomaavat elävänsä odotetun mallin mukaisesti, eikä se malli enää riitä kaikille. Toiset kuvailevat sitä oravanpyöräksi.
Tarvitset ystävän tukea ja keskustelua kasvotusten.
Se on tärkeämpää kuin maan ja maailman meno.
Muista että sunlaisia on monia täälläkin, ne on vaa piilossa ja sun pitää löytää ne
Mä kun koin mun henkisen heräämisen ja tajusin kuinka kieroutunu tää yhteiskunta on en tiennyt myöskään että munlaisia on täällä.. Sit mä löysin omat ihmiset. Nää ei oo mitään uskovaisia, vaan peruslogiikalla meneviä ihmisiä keitä oksettaa tää yhteiskunta tälläsenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muista että sunlaisia on monia täälläkin, ne on vaa piilossa ja sun pitää löytää ne
Mä kun koin mun henkisen heräämisen ja tajusin kuinka kieroutunu tää yhteiskunta on en tiennyt myöskään että munlaisia on täällä.. Sit mä löysin omat ihmiset. Nää ei oo mitään uskovaisia, vaan peruslogiikalla meneviä ihmisiä keitä oksettaa tää yhteiskunta tälläsenään.
Nimenomaan, oksettaa. Minua todella kuvottaa tämä meno täällä. Aivan liikaa päälleliimattua tekopyhää paskaa ja töitä, erilaisine lisääntyvine vaatimuksineen. Ihan kuin eläisi jonkun nukketeatterin keskellä.
Arvoni tai luonteeni ei kestä tätä maailmaa. Olen ihan valmis oikeasti tekemään radikaaleja päätöksiä.
Ensin jätän laskut maksamatta, sitten pakenen luonnon keskelle ja järven ääreen mökkiin ja kolmantena riistän hengen. Olen aivan siinä rajamailla ja odotan sitä tapahtuvaksi aivan lähiaikoina. Olen totaalisen loppu ja vastahakoinen tämän elämäntyylin suhteen, en todellakaan pysty tähän enempää.
-ap
Oravanpyörässä täälläkin kituutellaan vielä hetki, mutta teemme muuttoa pienemmälle paikkakunnalle edullisempaan kotiin ja lähemmäs luontoa vielä ennen syksyä.
Luin kesälomalla kaksi oikeista ihmisistä kertovaa kirjaa: Kaarina Daviksen kirjan Irti oravanpyörästä ja Jovelan Johannan kirja Vanhassa talossa, kohti omavaraisempaa elämää. Molemmat on esimerkkejä omanlaisen elämäntyylin löytämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisin väittää, että ei monellakaan suomalaisella ole mitään intohimotyötä.
Eli kunhan hankit jonkun helpon työn ja elätät itsesi niin se riittää.
Ei riitä minulle. Se on elämän haaskausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista että sunlaisia on monia täälläkin, ne on vaa piilossa ja sun pitää löytää ne
Mä kun koin mun henkisen heräämisen ja tajusin kuinka kieroutunu tää yhteiskunta on en tiennyt myöskään että munlaisia on täällä.. Sit mä löysin omat ihmiset. Nää ei oo mitään uskovaisia, vaan peruslogiikalla meneviä ihmisiä keitä oksettaa tää yhteiskunta tälläsenään.
Nimenomaan, oksettaa. Minua todella kuvottaa tämä meno täällä. Aivan liikaa päälleliimattua tekopyhää paskaa ja töitä, erilaisine lisääntyvine vaatimuksineen. Ihan kuin eläisi jonkun nukketeatterin keskellä.
Arvoni tai luonteeni ei kestä tätä maailmaa. Olen ihan valmis oikeasti tekemään radikaaleja päätöksiä.
Ensin jätän laskut maksamatta, sitten pakenen luonnon keskelle ja järven ääreen mökkiin ja kolmantena riistän hengen. Olen aivan siinä rajamailla ja odotan sitä tapahtuvaksi aivan lähiaikoina. Olen totaalisen loppu ja vastahakoinen tämän elämäntyylin suhteen, en todellakaan pysty tähän enempää.
-ap
Ikävää että susta tuntuu tuolta. Kuulostat tosi vihaiselta ja pettyneeltä. Älä kuitenkaan tee ihan noin radikaaleja ratkaisuja. Joskus on niin oman kuorensa sisällä ja täynnä kaikkea, ettei löydä tietä ulos yksin. Vaikka siltä ei nyt tunnukkaan, niin jos saat laskusi maksettua, tee se. Eipähän ainakaan ne ole niskassa sitten. Juttele jonkun kanssa noista sun tunteista ja lähde sitten sinne mökille, mutta nauti mielummin siellä jos sulla sellainen on. Sä voit muuttaa sun elämän sulle sopivammaksi päättämättä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se on saatanan hyvä juttu.
Tapa ittes, niin teen itekkin
Älä etsi onnellisuutta, etsi merkityksellisyyttä.
Elämässä tärkeintä on rakkaus, se että tekee hyvää muille. Me ollaan täällä toisiamme varten, ei itseämme varten. Kun tekee työtä missä voi palvella muita, saa paradoksaalisesti itsekin sen onnellisuuden ja merkityksellisyyden elämään.
The best way to find yourself is to lose yourself in the service of others.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin väittää, että ei monellakaan suomalaisella ole mitään intohimotyötä.
Eli kunhan hankit jonkun helpon työn ja elätät itsesi niin se riittää.
Ei riitä minulle. Se on elämän haaskausta.
Muakin kiinnostaisi kuulla mitkä asiat tekis sun elämästä mielekkään? Mulla oli paha masennus monta vuotta ja vasta tänä vuonna olen päässyt siitä paremmalle puolelle. Toi sun eka kirjoitus oli sellainen, että se olisi voinut tulla mun omasta kynästä vielä viime vuonna. Nyt ajattelen toisin, kun olo on parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista että sunlaisia on monia täälläkin, ne on vaa piilossa ja sun pitää löytää ne
Mä kun koin mun henkisen heräämisen ja tajusin kuinka kieroutunu tää yhteiskunta on en tiennyt myöskään että munlaisia on täällä.. Sit mä löysin omat ihmiset. Nää ei oo mitään uskovaisia, vaan peruslogiikalla meneviä ihmisiä keitä oksettaa tää yhteiskunta tälläsenään.
Nimenomaan, oksettaa. Minua todella kuvottaa tämä meno täällä. Aivan liikaa päälleliimattua tekopyhää paskaa ja töitä, erilaisine lisääntyvine vaatimuksineen. Ihan kuin eläisi jonkun nukketeatterin keskellä.
Arvoni tai luonteeni ei kestä tätä maailmaa. Olen ihan valmis oikeasti tekemään radikaaleja päätöksiä.
Ensin jätän laskut maksamatta, sitten pakenen luonnon keskelle ja järven ääreen mökkiin ja kolmantena riistän hengen. Olen aivan siinä rajamailla ja odotan sitä tapahtuvaksi aivan lähiaikoina. Olen totaalisen loppu ja vastahakoinen tämän elämäntyylin suhteen, en todellakaan pysty tähän enempää.
-ap
Kuin omasta kynästäni. Näen tilanteessa kuitenkin kultareunuksen, sillä meitä noin ajattelevia on todella paljon. Jo tuhat samanmielistä tekee yhdessä pieniä ihmeitä, puhumattakaan sadasta tuhannesta tai miljoonasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista että sunlaisia on monia täälläkin, ne on vaa piilossa ja sun pitää löytää ne
Mä kun koin mun henkisen heräämisen ja tajusin kuinka kieroutunu tää yhteiskunta on en tiennyt myöskään että munlaisia on täällä.. Sit mä löysin omat ihmiset. Nää ei oo mitään uskovaisia, vaan peruslogiikalla meneviä ihmisiä keitä oksettaa tää yhteiskunta tälläsenään.
Nimenomaan, oksettaa. Minua todella kuvottaa tämä meno täällä. Aivan liikaa päälleliimattua tekopyhää paskaa ja töitä, erilaisine lisääntyvine vaatimuksineen. Ihan kuin eläisi jonkun nukketeatterin keskellä.
Arvoni tai luonteeni ei kestä tätä maailmaa. Olen ihan valmis oikeasti tekemään radikaaleja päätöksiä.
Ensin jätän laskut maksamatta, sitten pakenen luonnon keskelle ja järven ääreen mökkiin ja kolmantena riistän hengen. Olen aivan siinä rajamailla ja odotan sitä tapahtuvaksi aivan lähiaikoina. Olen totaalisen loppu ja vastahakoinen tämän elämäntyylin suhteen, en todellakaan pysty tähän enempää.
-apKuin omasta kynästäni. Näen tilanteessa kuitenkin kultareunuksen, sillä meitä noin ajattelevia on todella paljon. Jo tuhat samanmielistä tekee yhdessä pieniä ihmeitä, puhumattakaan sadasta tuhannesta tai miljoonasta.
mitä me meinattiin tehä
joukkoitse murha vai
Muuta jonnekin maaseudulle missä löytyy täysin erilaisia ihmisiä kuin kaupungissa.
Nytkin on käynnissä Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, tanssia ja pelimanneja... yritin tähän keksiä esimerkin jostakin ryhmästä mihin voisi liittyä. Kaustisella on noiden juhlien aikaan tosi keveä ilmapiiri, kaikki vaikuttaa niin onnellisilta että olen itsekin miettinyt pitäisikö aloittaa joku tanhu, laulu tai haitarinsoitto. Sellaset hauskat harrastukset on tosi kaukana mun nykymaailmasta, se itseänikin pännii.
Yritän meditoimalla päästä aina hetkeksi pois. Kokeile kvanttihypnoosia, se on ihan oma maailmansa jota tutkia. Yritä innostua vielä jostain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista että sunlaisia on monia täälläkin, ne on vaa piilossa ja sun pitää löytää ne
Mä kun koin mun henkisen heräämisen ja tajusin kuinka kieroutunu tää yhteiskunta on en tiennyt myöskään että munlaisia on täällä.. Sit mä löysin omat ihmiset. Nää ei oo mitään uskovaisia, vaan peruslogiikalla meneviä ihmisiä keitä oksettaa tää yhteiskunta tälläsenään.
Nimenomaan, oksettaa. Minua todella kuvottaa tämä meno täällä. Aivan liikaa päälleliimattua tekopyhää paskaa ja töitä, erilaisine lisääntyvine vaatimuksineen. Ihan kuin eläisi jonkun nukketeatterin keskellä.
Arvoni tai luonteeni ei kestä tätä maailmaa. Olen ihan valmis oikeasti tekemään radikaaleja päätöksiä.
Ensin jätän laskut maksamatta, sitten pakenen luonnon keskelle ja järven ääreen mökkiin ja kolmantena riistän hengen. Olen aivan siinä rajamailla ja odotan sitä tapahtuvaksi aivan lähiaikoina. Olen totaalisen loppu ja vastahakoinen tämän elämäntyylin suhteen, en todellakaan pysty tähän enempää.
-apKuin omasta kynästäni. Näen tilanteessa kuitenkin kultareunuksen, sillä meitä noin ajattelevia on todella paljon. Jo tuhat samanmielistä tekee yhdessä pieniä ihmeitä, puhumattakaan sadasta tuhannesta tai miljoonasta.
Ei tuhat itsemurhan tehnyttä tee muita ihmeitä kuin sen, että kaiken elämänilon nielevä surun musta pilvi lipuu tuhannen ihmisen läheisten ylle vuosiksi.
Vierailija kirjoitti:
Älä etsi onnellisuutta, etsi merkityksellisyyttä.
Elämässä tärkeintä on rakkaus, se että tekee hyvää muille. Me ollaan täällä toisiamme varten, ei itseämme varten. Kun tekee työtä missä voi palvella muita, saa paradoksaalisesti itsekin sen onnellisuuden ja merkityksellisyyden elämään.
The best way to find yourself is to lose yourself in the service of others.
Uskotko tuohon oikeasti itsekään, etenkään nykymaailmassa?
Teen työtä, joka perustuu toisten auttamiseen. Ei se ole onnellisuuttani lisännyt. Toki hyvää mieltä saan mutta olen siellä vain palkan vuoksi. En menisi ihan hyvää hyvyyttäni tekemään toisille jotain enää, sitäkin olen tehnyt ja jälkeenpäin on vain hävettänyt. Minulle on ilkeilty ja käytetty hyväkseen. Niinpä en todellakaan laita elämääni muiden varaan enkä halua mitään keltään.
Haluaisin vain tosiaan käpertyä olemiseen jossain luonnon läheisyydessä ja menehtyä. Mitään muuta toivetta minulle ei ole.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista että sunlaisia on monia täälläkin, ne on vaa piilossa ja sun pitää löytää ne
Mä kun koin mun henkisen heräämisen ja tajusin kuinka kieroutunu tää yhteiskunta on en tiennyt myöskään että munlaisia on täällä.. Sit mä löysin omat ihmiset. Nää ei oo mitään uskovaisia, vaan peruslogiikalla meneviä ihmisiä keitä oksettaa tää yhteiskunta tälläsenään.
Nimenomaan, oksettaa. Minua todella kuvottaa tämä meno täällä. Aivan liikaa päälleliimattua tekopyhää paskaa ja töitä, erilaisine lisääntyvine vaatimuksineen. Ihan kuin eläisi jonkun nukketeatterin keskellä.
Arvoni tai luonteeni ei kestä tätä maailmaa. Olen ihan valmis oikeasti tekemään radikaaleja päätöksiä.
Ensin jätän laskut maksamatta, sitten pakenen luonnon keskelle ja järven ääreen mökkiin ja kolmantena riistän hengen. Olen aivan siinä rajamailla ja odotan sitä tapahtuvaksi aivan lähiaikoina. Olen totaalisen loppu ja vastahakoinen tämän elämäntyylin suhteen, en todellakaan pysty tähän enempää.
-ap
Eikö siihen muutokseen ole muitakin vaihtoehtoja kuin oman elämänsä päättäminen? Jo asunnosta luopuminen tai rankka downshiftaaminen auttaa paljon. Omistusasunnosta voi olla vaikea päästä eroon, mutta voihan siihen ottaa vaikka jonkun toisen oravanpyörään kyllästyneen jakamaan asumiskuluja. Vuokrakämpästä on helppo lähteä ja muuttaa kommuuniin tai telttaan, kunnes parempi suunnitelma selkiytyy.
Työnantajaltakin voi kysyä, voisiko siirtyä 80% työaikaan. Itse tein tämän liikkeen, kun työ alkoi ketuttaa liikaa ja tuntui että elämä menee hukkaan ankeassa työssä. Tuo auttoi sinnittelemään vielä 3kk, mutta sen jälkeen irtisanouduin. Mutta ketuttavaa työtä kesti 80% työajalla paljon paremmin kuin 100% työajalla. Jos työnantaja ei suostu, etsi sellainen työnantaja, joka suostuu. Tai vaihda sellaiselle alalle, missä voit napsia työvuoroja sen mukaan miten huvittaa (käytännössä lähihoitaja/hoiva-avustaja lienee helpoin tie).
Ennen kaikkea onnittele itseäsi siitä, että olet havahtunut horroksesta ja silmäsi ovat auenneet! Nyt olet vapaampi tekemään sellaisia ratkaisuja, joiden myötä voit elää itsesi näköistä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Oravanpyörässä täälläkin kituutellaan vielä hetki, mutta teemme muuttoa pienemmälle paikkakunnalle edullisempaan kotiin ja lähemmäs luontoa vielä ennen syksyä.
Luin kesälomalla kaksi oikeista ihmisistä kertovaa kirjaa: Kaarina Daviksen kirjan Irti oravanpyörästä ja Jovelan Johannan kirja Vanhassa talossa, kohti omavaraisempaa elämää. Molemmat on esimerkkejä omanlaisen elämäntyylin löytämisestä.
Eli naisten loisimisen edistämistä ja muut kärsii sitten entistä enemmän. Minä minä minä.
Samoja fiiliksiä täälläkin. Oravanpyörässä eläminen tappaa ennen aikojaan. Töistä en oikein voi ainakaan vielä luopua mutta somen olen jo jättänyt, se auttoi jonkin verran.