En sovellu tähän yhteiskuntaan. En vain pysty elämään täällä näin. Haluaisin vain levätä/kuolla.
En näe elämässä yhtään mitään järkeä tai mielenkiintoa. Töitä pitäisi jaksaa tehdä vielä kymmeniä vuosia. Pitäisi olla jotenkin osa yhteiskunnan rattaita. Kestää paineita ja häpeää.
En vain siedä tätä kulttuuria ja aikaa. En siedä itseänikåän.
Kaikki on minulle totaalisen merkityksetöntä ja vituttaa joutua tekemään asioita mistä ei välitä paskaakaan.
Ihmiset ovat niin sokeita. Seurataan vain johtajaa ja kuvitellaan kaiken olevan ok näin, ei yhtään kyseenalaisteta tätä elämäntyyliämme.
Minulla on ehkä päässä vikaa ja paljon. Olen niin ulkopuolinen täällä ja väsynyt. Toisaalta tiedän, että niin on suurin osa muukin väestöstä mutta pakottavat itsensä jaksamaan.
Minä en jaksa, mielummin kuolen.
Kommentit (82)
Koko yhteiskunta on muuttunut.vasemmisto määrää lait ja säännöt, oikeisto on rasisteja. NWO eli uusi ailmanjärjestys käynnissä eikä se sovi minullekaan. Pakenen töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...ja mistä vetoa sulla on silti mies, perhe ja ystäviä? Mulla ei ole noista mitään. N34
No ei ole eikä tule.
Olen nähnyt elämän varjopuolen ja siitä kannan taakkani. En aio lasta elämään tuoda omalta osaltani.
En myöskään ole enää kiinnostunut suhteista.
Ystäviä ei ole, ei parisuhdetta. Ei myöskään säästöjä, taloa, lemmikkiä. Ei oikeastaan mitään.
N28.
-apMukava havaita että myös naiset voivat ajautua tuohon jamaan(tässä naisia suosivassa yhteiskunnassa). Oikein mieltä piristävää.
M48
Miten tämä on naisia suosiva yhteiskunta?
Miehet iljettävät minua, en halua kenenkään enää koskevan minuun.
Ei tätä kaikkea oikein osaa selittää.
Tiedän miten säälittävältä kuulostan. En vain kuitenkaan ihan tosi pysty enää nousemaan.
Olen ollut usein vastuutehtävissä, todella tunnollinen ja ahkera ihminen. Olen myös kiltti ollut ja haluan ottaa muut huomioon. En kestä kiusaamista tai vastaavaa. Mielellään haluan kannatella tilanteita ja pitää yllä toimivuuden.
Olen myös kaunis ja varmasti olisi kaikki edessä, ihan mitä ikinä haluaisin.
En kuitenkaan tahdo mitään. En vain halua.
Olen elänyt niin rankat nuoruusvuodet, elin vanhempien kanssa, joille viina oli ja on tärkein. He ovat hylänneet jo lapsena vaikka olivatkin fyysisesti läsnä. Kodissa oli myös väkivaltaa Olen joutunut nuorena alkoholin pariin itsekin. En osannut ollenkaan suojella itseäni, joten tulin todella väärin seksuaalisesti kohdelluksi vanhojen miesten osalta, useammin. Myös parisuhteet olleet väkivaltaisia ja miehet alkoholisteja, ystävän hyväksikäyttäviå. Olen yrittänyt kaiken tehdä oikein aikuisena mutta en osaa, en pysty.
En jaksa. En kestä tätä ympäristöä, en mitään. En siedä tätä maailmaa. En lainkaan.
En pysty olemaan yksinkertaisesti.
En pääse eroon taakasta ja tulevaa en jaksa.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Hienoa olisi jos voisimme palata siihen elämäntyyliin jossa ihmiset tekevät itselleen töitä ja yhteisöilleen. Tuettaisiin lähituottajia ja kasvatettaisiin omia ruokia, eli tekisimme töitä itsellemme. Emme rahottaisi rikkaiden loisten elämää selkänahoistamme.
Ihminen joka rikastuu omasta työstä ei ole loinen! Minä hyvänä esimerkkinä!
Vasemmiston kateus vie kalatkin merestä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en jaksaisi, en enää yhtään.
Traumatausta, olen hakenut apua jo vuosia, mutta hyvin vähän saanut mitään. On tullut hyvin selväksi tänä aikana, miten vähän ihmisellä on arvoa tässä yhteiskunnassa, varsinkaan jossei ole työkykyinen. Tiesittekö, että Kela ei kuntouta ihmistä (ts. myönnä tukea terapiaan tai kuntoutuskursseja jne.), jossei katso tämän palaavan työelämään? Eli kaikista huonoimmassa kunnossa olevat eivät saa edes sitä terapiaa, perusteena tuo. Miten ihmisen oletetaan elävän täällä täyspäisenä, tuolla mentaliteetilla? Työ, työ, työ. Ja kun se työ on jotain huonosti palkattua, loppupeleissä täysin merkityksetöntä puuhaa, jonka avulla ihmiset pidetään kurissa. Sitten on vielä sekin, että edes älykkyys ei takaa ns. hyvää ja merkityksellistä työpaikkaa- minulla riittäisi kyllä tutkitustikin älyä, mutta muu toimintakyky alkaa olemaan mennyttä. Muisti on mennyt jne. Jospa olisi kuntoutettu, mutta kun ei. Työttömäksi vaan, työkyvyttömänä, kuulemma maan tapa. Ja virkailijat itse sanoneet, ettei systeemissä ole järkeä minunkaan kohdallani, laittaneet täpän "ei osoituksia"-kohtaan.
Mulla on Kelan kuntoutus menossa, vaikka on varmaa etten enää töihin voi palata. Silti sairaseläkkeelle pääsy on vaikeaa. Olen vuoroin sairauspäivärahalla ja virallisesti työttömänä, mutta ilman työllistämisvelvoitetta, eli roikun vaan työttömänä, vaikkei minua edes yritetä työllistää, eikä minun tarvitse hakea töitä. Saan vaan olla ja odottaa, että Kelan lääkärit tulisivat samaa johtopäätökseen kuin 4 muuta lääkäriä ja pääsisin jo sairaseläkkeelle. Menee se näinkin, mutta olisi hyvä jos ei tarvitsisi enää odotella.
N49
Vierailija kirjoitti:
Muuta jonnekin maaseudulle missä löytyy täysin erilaisia ihmisiä kuin kaupungissa.
Nytkin on käynnissä Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, tanssia ja pelimanneja... yritin tähän keksiä esimerkin jostakin ryhmästä mihin voisi liittyä. Kaustisella on noiden juhlien aikaan tosi keveä ilmapiiri, kaikki vaikuttaa niin onnellisilta että olen itsekin miettinyt pitäisikö aloittaa joku tanhu, laulu tai haitarinsoitto. Sellaset hauskat harrastukset on tosi kaukana mun nykymaailmasta, se itseänikin pännii.
Yritän meditoimalla päästä aina hetkeksi pois. Kokeile kvanttihypnoosia, se on ihan oma maailmansa jota tutkia. Yritä innostua vielä jostain.
Kaustiselle? Voi hyvää päivää!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...ja mistä vetoa sulla on silti mies, perhe ja ystäviä? Mulla ei ole noista mitään. N34
No ei ole eikä tule.
Olen nähnyt elämän varjopuolen ja siitä kannan taakkani. En aio lasta elämään tuoda omalta osaltani.
En myöskään ole enää kiinnostunut suhteista.
Ystäviä ei ole, ei parisuhdetta. Ei myöskään säästöjä, taloa, lemmikkiä. Ei oikeastaan mitään.
N28.
-apMukava havaita että myös naiset voivat ajautua tuohon jamaan(tässä naisia suosivassa yhteiskunnassa). Oikein mieltä piristävää.
M48
Miten tämä on naisia suosiva yhteiskunta?
Miehet iljettävät minua, en halua kenenkään enää koskevan minuun.
Ei tätä kaikkea oikein osaa selittää.Tiedän miten säälittävältä kuulostan. En vain kuitenkaan ihan tosi pysty enää nousemaan.
Olen ollut usein vastuutehtävissä, todella tunnollinen ja ahkera ihminen. Olen myös kiltti ollut ja haluan ottaa muut huomioon. En kestä kiusaamista tai vastaavaa. Mielellään haluan kannatella tilanteita ja pitää yllä toimivuuden.
Olen myös kaunis ja varmasti olisi kaikki edessä, ihan mitä ikinä haluaisin.En kuitenkaan tahdo mitään. En vain halua.
Olen elänyt niin rankat nuoruusvuodet, elin vanhempien kanssa, joille viina oli ja on tärkein. He ovat hylänneet jo lapsena vaikka olivatkin fyysisesti läsnä. Kodissa oli myös väkivaltaa Olen joutunut nuorena alkoholin pariin itsekin. En osannut ollenkaan suojella itseäni, joten tulin todella väärin seksuaalisesti kohdelluksi vanhojen miesten osalta, useammin. Myös parisuhteet olleet väkivaltaisia ja miehet alkoholisteja, ystävän hyväksikäyttäviå. Olen yrittänyt kaiken tehdä oikein aikuisena mutta en osaa, en pysty.
En jaksa. En kestä tätä ympäristöä, en mitään. En siedä tätä maailmaa. En lainkaan.
En pysty olemaan yksinkertaisesti.En pääse eroon taakasta ja tulevaa en jaksa.
-ap
"Olen elänyt niin rankat nuoruusvuodet, elin vanhempien kanssa, joille viina oli ja on tärkein. He ovat hylänneet jo lapsena vaikka olivatkin fyysisesti läsnä. Kodissa oli myös väkivaltaa Olen joutunut nuorena alkoholin pariin itsekin. En osannut ollenkaan suojella itseäni, joten tulin todella väärin seksuaalisesti kohdelluksi vanhojen miesten osalta, useammin. Myös parisuhteet olleet väkivaltaisia ja miehet alkoholisteja, ystävän hyväksikäyttäviå."
Näistä voi päästä yli. Tarvitset ammattiapua.
Eron jälkeen aloin harrastamaan yrtin kotikasvatusta. Terapeuttista ja palkitsevaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta jonnekin maaseudulle missä löytyy täysin erilaisia ihmisiä kuin kaupungissa.
Nytkin on käynnissä Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, tanssia ja pelimanneja... yritin tähän keksiä esimerkin jostakin ryhmästä mihin voisi liittyä. Kaustisella on noiden juhlien aikaan tosi keveä ilmapiiri, kaikki vaikuttaa niin onnellisilta että olen itsekin miettinyt pitäisikö aloittaa joku tanhu, laulu tai haitarinsoitto. Sellaset hauskat harrastukset on tosi kaukana mun nykymaailmasta, se itseänikin pännii.
Yritän meditoimalla päästä aina hetkeksi pois. Kokeile kvanttihypnoosia, se on ihan oma maailmansa jota tutkia. Yritä innostua vielä jostain.
Kaustiselle? Voi hyvää päivää!!!
Jos joutuisi Kaustiselle kuuntelemaan joikua ja tanhuamaan, olisi itsetuho varmaa 😅
Dracula kirjoitti:
Yhteiskunta on ihmiset leikkimässä sitä, ettei ole menossa mitään leikkiä.
Mutta fiksut näkevät leikin typeryyden ja turhuuden.
Mitä aiot tehdä?
Päivisin katselen ulos ikkunasta ja tupakoin, öisin narkkaan ja taiteilen.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en jaksaisi, en enää yhtään.
Traumatausta, olen hakenut apua jo vuosia, mutta hyvin vähän saanut mitään. On tullut hyvin selväksi tänä aikana, miten vähän ihmisellä on arvoa tässä yhteiskunnassa, varsinkaan jossei ole työkykyinen. Tiesittekö, että Kela ei kuntouta ihmistä (ts. myönnä tukea terapiaan tai kuntoutuskursseja jne.), jossei katso tämän palaavan työelämään? Eli kaikista huonoimmassa kunnossa olevat eivät saa edes sitä terapiaa, perusteena tuo. Miten ihmisen oletetaan elävän täällä täyspäisenä, tuolla mentaliteetilla? Työ, työ, työ. Ja kun se työ on jotain huonosti palkattua, loppupeleissä täysin merkityksetöntä puuhaa, jonka avulla ihmiset pidetään kurissa. Sitten on vielä sekin, että edes älykkyys ei takaa ns. hyvää ja merkityksellistä työpaikkaa- minulla riittäisi kyllä tutkitustikin älyä, mutta muu toimintakyky alkaa olemaan mennyttä. Muisti on mennyt jne. Jospa olisi kuntoutettu, mutta kun ei. Työttömäksi vaan, työkyvyttömänä, kuulemma maan tapa. Ja virkailijat itse sanoneet, ettei systeemissä ole järkeä minunkaan kohdallani, laittaneet täpän "ei osoituksia"-kohtaan.
Saatan olla samanlaisessa putkessa. En valita, kalliimmaksihan se tulee joutua oikeasti töihin missä kunto vain huononee. Meditaatio, luonto, hyvät yöunet, terveellinen ruoka ja itsensä sivistäminen ja juuri itselle räätälöidyt harrastukset pitävät kiireisenä kodinhoidon lisäksi. Vaatii vaatimattomuutta / sen opettelua ainakin alussa kun rahaa ei liiemmin ole. Silti pärjään kombolla ptt-tuki a-tuki, tm-tuki.
"Töitä pitäisi tehdä ja pitäisi olla tuottava osa yhteiskuntaa"
Kuule, ei pidä. Vaikka ympäristö ja muiden odotukset kovasti tuohon suuntaan ohjaakin, niin se pitäisi on loppupeleissä jokaisen omassa päässä.
Ihminen laumaeläimenä helposti toimii yhteisönsä odotusten mukaisesti, kun on historiansa ajan ollut yhteisöstään riippuvainen, mutta nyt asia on eri. Alkukantaisia vaistojaan voi oppia tiedostamaan ja olemaan elämättä niiden mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta jonnekin maaseudulle missä löytyy täysin erilaisia ihmisiä kuin kaupungissa.
Nytkin on käynnissä Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, tanssia ja pelimanneja... yritin tähän keksiä esimerkin jostakin ryhmästä mihin voisi liittyä. Kaustisella on noiden juhlien aikaan tosi keveä ilmapiiri, kaikki vaikuttaa niin onnellisilta että olen itsekin miettinyt pitäisikö aloittaa joku tanhu, laulu tai haitarinsoitto. Sellaset hauskat harrastukset on tosi kaukana mun nykymaailmasta, se itseänikin pännii.
Yritän meditoimalla päästä aina hetkeksi pois. Kokeile kvanttihypnoosia, se on ihan oma maailmansa jota tutkia. Yritä innostua vielä jostain.
Kaustiselle? Voi hyvää päivää!!!
Jos joutuisi Kaustiselle kuuntelemaan joikua ja tanhuamaan, olisi itsetuho varmaa 😅
Jollekin se sopii, muttei kaikille. Ideana on, että löytää sen oman juttunsa.
Vierailija kirjoitti:
Älä etsi onnellisuutta, etsi merkityksellisyyttä.
Elämässä tärkeintä on rakkaus, se että tekee hyvää muille. Me ollaan täällä toisiamme varten, ei itseämme varten. Kun tekee työtä missä voi palvella muita, saa paradoksaalisesti itsekin sen onnellisuuden ja merkityksellisyyden elämään.
The best way to find yourself is to lose yourself in the service of others.
Mutta kun ne toiset on aivopesty tyhmyyteen ja 99% niistä toisista on ihan idio*tteja kusi*äitä, jotka ajaa tätä bussia kohti rotkoa. En haluis olla kyydissä, mutta ne toiset pakottaa mut siihen. Vi*tu mitä paskaa
omavarainen elämä ja vaikka perunan kasvatus takapihalla ,voi rauhoittaa hermoja.perähikiällä on vuokralle tarjolla rivitaloja ja joskus mökkejä. jos ei varaa muuttaa maalle pysyvästi. idea on se, että muutto, tanhukurssi tai mikä tahansa arjen katkaiseva asia, saa myös oman elämän urautuneet jumit liikkeelle. metsäkävely tai vieraassa kaupungissa käynti, irrottaa arkijumista ja saa ajatukset liikkeelle. todellakin tää yhteiskunta on romahtamassa ja menossa huonoon suuntaan,oon sitä mieltä että ihmiset jotka tajuu tän ja aloittaa seisomaan itse, ilman yhteiskuntaa on paremmassa jamassa, kun tyypit jotka ei tajua, että raju talousromahdus ja muu on tulossa.
puutarhakoulun käyminen voi olla ihan hyvä veto jos miettii alanvaihtoo.osaa kasvattaa ehkä itse ruokaa sitten.
Mun mielestä olisi hienoa jos joku näistä itsetuhoisista ihmisistä tekisi silleen että myisi kaiken omaisuutensa, hankkiutuisi kaikesta eroon ja sitten kun kaikki olisi valmista, niin ostaisi menolipun jonnekin kauas esim. päiväntasaajan Afrikkaan. Aloittaisi siellä uuden elämän mieluumminkin kuin yrittäisi itsaria.
Ostat vanhan pakun johon virität sängyn ja kaapin. Sitten vaan Eurooppaa kiertämään ja someen hashtägi vanlife.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä olisi hienoa jos joku näistä itsetuhoisista ihmisistä tekisi silleen että myisi kaiken omaisuutensa, hankkiutuisi kaikesta eroon ja sitten kun kaikki olisi valmista, niin ostaisi menolipun jonnekin kauas esim. päiväntasaajan Afrikkaan. Aloittaisi siellä uuden elämän mieluumminkin kuin yrittäisi itsaria.
En halua Afrikkaan, mutta ajattelin että kun jäljellä oleva vanhenpani kuolee (tarvitsee apuani), muutan johonkin erämökkiin.
Vierailija kirjoitti:
Miten lässyn lässyn masentavaa ja heikkoa luettavaa. Sinun pitää ihan itse löytää se että miksi. Todellakin kuuluu aikuisuuteen. Netissä asiasta itkeminen ei voi mitenkään auttaa asiaa. Tänä päivänä on mitä enemmiten uudelleenkouluttautumista ja alan vaihtoa. Olen kuullut sanonnan "pain is necessary, suffering is optional" se on ihan itsestään kiinni. Se on omat valinnat ja panoksen määrä joka vaikuttaa todella paljoon. Tämä on tarkoitettu inspiroivana, ei loukkauksena. Okei okei, ehkä tässä on vähän loukkausta. Tälläinen henkinen heikkous on vaan hävettävää. Itseäsi niskapers otteella ja tekemään mitä haluat.
Kerro, mitä mieltä sinun mielestäsi kaikessa on?
Juu, sama homma, mutta minä olen löytänyt erakoitumisen sopivaksi valinnaksi.
Viihdyn tietokoneen äärellä, ja joskus täydenkuun aikaan saatan käydä keilaamassa.
Hienoa olisi jos voisimme palata siihen elämäntyyliin jossa ihmiset tekevät itselleen töitä ja yhteisöilleen. Tuettaisiin lähituottajia ja kasvatettaisiin omia ruokia, eli tekisimme töitä itsellemme. Emme rahottaisi rikkaiden loisten elämää selkänahoistamme.