Surullinen tarina vanhuksesta, joka ylisuurella tontilla olevilla puilla aiheuttaa riitoja naapurustoon

Täydellinen naapuri. Mielummin ottaisin tuollaisen kun jonkun lehtipuhallinta ja ruohonleikkuria sunnuntaiaamuisin klo 7.00 laulattavan aamuvirkun. Ja helteillä tollanen viilentävä puusto naapurissa olis täydellinen unelma. Puhumattakaan näkösuojasta jonka naapuri tarjoaa ilmaiseksi.

Ylisuuri? Nykyään tontit ovat alipieniä.

Kylläjoo. Nämä nykyaikaiset persesilmän kokoiset tontit jotka on paljaaksi parturoitu, muutama kuoppainen Tuija ja suora näköyhteys naapuriin sitten ihania ovat.

Minä voisin asua rouvan naapurissa. Rakastan luontoa, puita, kukkia. Itse pitäisin puutarhani siistinä, mutta ei minua häiritsisi kyseisen rouvan puut, eikä tontilleni varisevat lehdet. Isälläni oli tontin rajalla upea siperiankuusi, jonka uudet naapurit vaativat katkaisemaan, koska neulasia varisi heidän puolelleen, aidan yli.

Haluaisin tämän ihmisen pihoineen naapurikseni!

Aivan ihana kotipihametsä! Ihmiset ovat julmia. Kai naapureita vaan harmittaa omat postimerkkitilkkunsa ja pitää purkaa pahaa mieltä toisen upeaan pihaan.

Ihana naapuri olisi, näiden sirkkelijöiden ja mottorisahailijoiden sijaan. Niin menee hermo heihin...

Ei hän ole mikään vanhus, hyvänen aika..

Kun mummo kuolee, testamentinsaaja myy tontin rakennusfirmalle ja tuosta luontoläntistä päästään. Monimuotoisuus ja diversiteetti ovat Tapanilassa ihan väärässä paikassa, niitä pitää varjella jossain Keuruulla tai Sastamalassa ja ehdottomasti väkisin jonkun metsänomistajan tontilla.

Ei niin kovin vanhus kun ikää 67v. Monet ovat työssä vielä tuossa iässä.

Inhoan nykypäivän tontteja. Naapurit asuvat muutaman metrin päässä toisistaan, postimerkkitonteillaan. Pihat pelkkää betonia/ laattaa. Autot vievät tilan. Ei mitään vihreätä, ei puita, pensaita, kukkia, vihannesmaasta puhumattakaan. Pari kukkalaatikkoa, se siinä. Näitä kutsutaan omakotitaloiksi. Ilomielin asuisin jutun rouvan naapurissa.

Naapurini valitti, että puumme varjostavat heidän pihaansa. Valitettavasti jouduimme kaatamaan puut myrskyn vaurioitettua niitä pahasti. Ja arvaa mitä? Naapurin pihaa varjostaa edelleen puut, nimittäin heidän omalla pihalla oleva puut!

Ihana metsätontti! Siinä sitä riittää hiilinielua ja hapentuottoa naapureillekin! Olisivat kiitollisia!

Vierailija kirjoitti:

Lapsellisia, miltei topeliaanisen typeriä kommentteja. Varmaan niiden kirjoittajat puhuvat myös Topeliuksen satujen tapaan 'ilkeästä' ihmisestä. Aivan naurettavaa. Että on lapsellisia ihmisiä. Ottaa niin aivoon nämä kirjoitukset.

AP

Mihin aivoon?

Puut eivät kuulu Suomen luontoon.

Mitkäs kommarit täällä määräilee, mitä omistajan tontilla kasvaa?

Miksei Hesarin jutussa haastateltu myös niitä naapureita? Muori on ainoa joka on äänessä. Ilmeisesti yhdellä reunalla puut leviävät naapurin tontille, missä naapuri on niitä sitten katkonut, kuten hänellä oikeus on.

Upea piha! Itse ihailen naapurin komeaa vaahteraa. Antaa hieman varjoa meidänkin pihalle kesäisin, kun edellinen omistaja kaatoi kaikki puut meidän pihalta. Kestää kauan, että omat puut kasvavat.

Miksi sanot nuorekasta naista vanhukseksi? Olisi hyvä jättää ihmiset rauhaan, asumisrauha hänellekin. Jos puut hyväkuntoisia, se kai pääasia, laho taas pitäisi ottaa pois ettei kaadu päälle. Se että yksi tontti on erilainen, ei pitäisi olla ongelma? Eläimille puusto on tärkeä ja varjona, suojana. Ymmärrän että naapurit haluavat vähemmän puita, mutta niitä ei taida saada nyt pois. Jos kaipaa paahdetta, onko se mahdollista saada muualta vai ei ole. Tuleeko yhtään aurinkoa vai pelkkä varjo? 

Hyvänkokoinen tontti Helsingissä olevaksi tontiksi. Tuli muutenkin Hyvä fiilis tästä rouvasta, ihana kun suhtautuu noin intohimolla puihin.