Surullinen tarina vanhuksesta, joka ylisuurella tontilla olevilla puilla aiheuttaa riitoja naapurustoon

Puut pitäisi kaataa ja tontti asfaltoida kokonaan, kyseessä on kuitenkin kaupunki alueen tontti.

Onneksi viisas kasvitieteilijä Piippo on testamentannut tonttinsa luonnonsuojelujärjestölle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niin kovin vanhus kun ikää 67v. Monet ovat työssä vielä tuossa iässä.

75-v. alkaa alamäki ja 80v. heiveröisyys useimmilla.

Olen asunut pian 10v senioritalossa ja ikäjakaumaa on tässäkin. Lähellä on myös useita muita senioritaloja, mutta tunnen ja tiedän oman talon asukkaat. Olen itse nuoremmasta päästä.

Eli kokemukseni mukaan kunnon huononeminen, heiveröisyys alkaa, jos alkaa 80v jälkeen.

Poikkeuksia on ja paljon onkin. Talomme asukkaissa on suurin osa naisia, mutta miehistä löytyy myös muutama 90v ja suht hyväkuntoisia.

Naisissa on heitä, jotka kuntoilevat usein, moni käy päivätansseissa jne... Ei pidä niputtaa automaattisesti heiveröisiksi kun ikää on...

Kaupungeissa ihmiset murehtivat luonnon monimuotoisuutta, mutta sitten kun sitä on, se on väärin. Tuollaisia puistoja pitäisi kaavoittaa joka kaupunginosaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta mitä jos tontin puut leviävät naapurin puolelle ja ryteikössä elää ties mitä supia ja rottia, jotka penkovat naapureiden roskia?

Ja roskista puheenollen, Kiinan vehreissä kaupungeissa niitä roskia ei jätetä metsään mätänemään, kuten tuo rouva taas tekee.

Niin, metsiä pitää haravoida. 😆

No tässä hyvä aloite työttömille. Kyllä meillä metsiä riittää haravoitavaksi.

Miksi nuo naapuriin muuttavat valittavat? Kai ne näkee ne puut taloa katsastaessaan?

Tule ihan mieleen Malmin lentokentän lähelle muuttaneet.

Lentokenttä oli siellä ensiksi. 

Sitten lähelle muuttaa joku hermoheikko perhe, joka hermostuu, kun suloinen pienkone tai pelastushelikopteri pörrää.

Niinpä valitetaan ja kohta sitten valitetaankin kunnolla, kun sinne Malmille nousee savimaahan vinoja kerrostaloja tuhansille tukiasukkaalle.

Itkien kaivataan Malmin lentokentän rauhaa.

Ja kun tuo satumetsätontti joskus saadaan tuijotettua ilkeilemällä pois niin kohta sitten itketään kun paikalle nousee "modernit" paritaloröykkiöt, joiden naapurit viis veisaavat luonnosta ja naapurin rauhasta.

Olette ihan järjet tömiä?

Vierailija kirjoitti:

Miksi nuo naapuriin muuttavat valittavat? Kai ne näkee ne puut taloa katsastaessaan?

Tule ihan mieleen Malmin lentokentän lähelle muuttaneet.

Lentokenttä oli siellä ensiksi. 

Sitten lähelle muuttaa joku hermoheikko perhe, joka hermostuu, kun suloinen pienkone tai pelastushelikopteri pörrää.

Niinpä valitetaan ja kohta sitten valitetaankin kunnolla, kun sinne Malmille nousee savimaahan vinoja kerrostaloja tuhansille tukiasukkaalle.

Itkien kaivataan Malmin lentokentän rauhaa.

Ja kun tuo satumetsätontti joskus saadaan tuijotettua ilkeilemällä pois niin kohta sitten itketään kun paikalle nousee "modernit" paritaloröykkiöt, joiden naapurit viis veisaavat luonnosta ja naapurin rauhasta.

Olette ihan järjet tömiä?

Juuri näin. Olen aivan samaa mieltä tässä. Suuri osa ei edes tajua puiden tuomaa hyötyä. Puut alentavat lämpötilaa varjostamalla ja haihduttamalla vettä. Kun monelta ulisijalta lähtee se varjostava puu siitä talon edestä, niin asunnon sisälämpötila voi kohota jopa 5-10 astetta. Siinä sitä saa kieriä hikisessä helvetissä.

Helsingissä ollaan muka niin vihreitä, mutta vihreät ovat ensimmäisinä vaatimassa puita nurin ja paalua peltoon. Pitäisi kuitenkin miettiä sitä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, jota nämä viherkeitaat lisäävät huomattavasti. Puusto puhdistaa ilmaa ja tarjoaa monenlaiselle öppiäiselle elintilaa.  Malmin kentän rakentaminen paitsi tuhoaa niittyalueen, niin lisää alueen epäviihtyvyyttä. Kohta siellä tosiaan on uusi merirastila kaakeliseinineen ja tukiasuntoineen. Siitä saa naapurusto viihdettä kyllin ja veikkaanpa, että lentokenttä olisikin ollut ihan kiva naapuri jatkossakin.

Täällä myös naapuri harrastaa puiden kaatoa.  On omalta tontiltaan kaatanut kaikki suuret puut yksitellen alkaen arvopuista kuten suurista vuosikymmeniä vanhoista hevoskastanjoista. Enää ei ole viime vuosina oman tontin puiden kaato riittänyt, vaan kiertelee naapureille natkuttamassa, että kaikki suuret puut pitäisi kaataa. Muuttaisi jollekin uudelle pellon keskelle rakennetulle asuinalueelle, jossa ei ole puun puuta.

Täällä puhutaan kuin jostain höperöstä tyypistä.

Kyseessä on filosofian tohtori, professori, biologi, Helsingin yliopiston dosentti, Luonnontieteellisen museon asiantuntija ja kirjailija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niin kovin vanhus kun ikää 67v. Monet ovat työssä vielä tuossa iässä.

75-v. alkaa alamäki ja 80v. heiveröisyys useimmilla.

Olen asunut pian 10v senioritalossa ja ikäjakaumaa on tässäkin. Lähellä on myös useita muita senioritaloja, mutta tunnen ja tiedän oman talon asukkaat. Olen itse nuoremmasta päästä.

Eli kokemukseni mukaan kunnon huononeminen, heiveröisyys alkaa, jos alkaa 80v jälkeen.

Poikkeuksia on ja paljon onkin. Talomme asukkaissa on suurin osa naisia, mutta miehistä löytyy myös muutama 90v ja suht hyväkuntoisia.

Naisissa on heitä, jotka kuntoilevat usein, moni käy päivätansseissa jne... Ei pidä niputtaa automaattisesti heiveröisiksi kun ikää on...

Suhteellistahan tuo kaikki on.

En minäkään mieltänyt artikkelin tontinomistajaa vanhukseksi. Mutta totuus on, että vaikka olen häntä nuorempi ja työelämässä, olen nyt paljon raihnaisempi ja höperömpi kuin olin kolmekymppisenä.

" Syntymäpäivä kerran vuodessa on pehmeä lasku kohti vanhuutta" luki yhdessä onnittelukortissa.

Vierailija kirjoitti:

Puut pitäisi kaataa ja tontti asfaltoida kokonaan, kyseessä on kuitenkin kaupunki alueen tontti.

sitten sanotaan että tulva sateista johtuu ilmastonmuutoksesta kun asvaltti ei ime vettä

Vierailija kirjoitti:

Miksi nuo naapuriin muuttavat valittavat? Kai ne näkee ne puut taloa katsastaessaan?

Tule ihan mieleen Malmin lentokentän lähelle muuttaneet.

Lentokenttä oli siellä ensiksi. 

Sitten lähelle muuttaa joku hermoheikko perhe, joka hermostuu, kun suloinen pienkone tai pelastushelikopteri pörrää.

Niinpä valitetaan ja kohta sitten valitetaankin kunnolla, kun sinne Malmille nousee savimaahan vinoja kerrostaloja tuhansille tukiasukkaalle.

Itkien kaivataan Malmin lentokentän rauhaa.

Ja kun tuo satumetsätontti joskus saadaan tuijotettua ilkeilemällä pois niin kohta sitten itketään kun paikalle nousee "modernit" paritaloröykkiöt, joiden naapurit viis veisaavat luonnosta ja naapurin rauhasta.

Olette ihan järjet tömiä?

Sama vika on myös maallemuuttajissa. Kiva katsella peltoja hetken, mutta pöly ja lannoitus alkaakin häiritä. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi nuo naapuriin muuttavat valittavat? Kai ne näkee ne puut taloa katsastaessaan.

Kokematon ei välttämättä tajua taloa katsastaessaan, millainen määrä lehtiä noista puista tulee syksyllä naapuritontille. Siinä vaiheessa, kun syksyllä 900 litran kompostori ei riitä mihinkään (siitä huolimatta, että on ensin ruohonleikkurilla silpunnut mahdollisimman suuren osan lehdistä nurmikolle), mieli saattaa hyvinkin muuttua.

Kokematon ei myöskään tajua, kuinka paljon puiden varjostus haittaa kasvien kasvua omalla pihalla. En minäkään tajunnut siinä vaiheessa, kun naapurini 20 vuotta sitten ehdotti tuijien istuttamista tonttiemme rajalle. Suostuin siihen täysin vapaaehtoisesti. Nyt rajan vieressä olevalla kasvimaalla ei ole enää moneen vuoteen kasvanut mitään, kun yli 10-metrisiksi kasvaneet tuijat varjostavat sen täysin. Tässä tapauksessa en voi kuitenkaan syyttää ketään muuta kuin itseäni.

Pihassa kannattaa olla puu tai pari  , ei tosin jätti suuria , varjoisaa paikkaa tuomassa.  Siinä on myös kiva seurata lintujen ja oravien toimintaa .

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät tunnu ymmärtävän, millainen riesa tuo on naapureille. Tuosta puumäärästä tulee helposti syksyllä pudonneita lehtiä yli kuutiometri naapurin tontille. Sellainen määrä ei mahdu pienellä tontilla minnekään, ja lehtien maatuminen vie kompostissakin helposti kolme vuotta. Vähintään täti voisi tarjoutua kuskaamaan naapurien tonteille pudonneet lehdet pois.

Eikö tuo ollut rouva lapsuuden koti, naapurit ovat kyllä tienneet mihin muuttivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihana paratiisi! Olisi kiva asua tuossa lähellä. Miten muka PUUT voivat häiritä ketään??.

Kuten keskustelussa on jo todettu, pelkästään lehtijätettä tulee myös naapureille paljon. Tuollainen metsikkö antaa suojan myös rotille ja muille tuhoeläimille, jotka voivat levittää tauteja. Puiden juuret voivat tuhota putkia.

Nämä nyt muutama esillä ollut ongelma.

Rotatko asuvat nykyään metsässä? Mitähän muita "tuhoeläimiä" siellä on, villisikojako?

Asun aika maaseutumaisella paikkakunnalla Espoon perukoilla. Käyn töissä Punavuoressa.

Arvatkaa, kummassa olen useammin rottia nähnyt?

Ite myrkyttäisin puut. Siinäpähän sitten todistaa että olin minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi nuo naapuriin muuttavat valittavat? Kai ne näkee ne puut taloa katsastaessaan.

Kokematon ei välttämättä tajua taloa katsastaessaan, millainen määrä lehtiä noista puista tulee syksyllä naapuritontille. Siinä vaiheessa, kun syksyllä 900 litran kompostori ei riitä mihinkään (siitä huolimatta, että on ensin ruohonleikkurilla silpunnut mahdollisimman suuren osan lehdistä nurmikolle), mieli saattaa hyvinkin muuttua.

Kokematon ei myöskään tajua, kuinka paljon puiden varjostus haittaa kasvien kasvua omalla pihalla. En minäkään tajunnut siinä vaiheessa, kun naapurini 20 vuotta sitten ehdotti tuijien istuttamista tonttiemme rajalle. Suostuin siihen täysin vapaaehtoisesti. Nyt rajan vieressä olevalla kasvimaalla ei ole enää moneen vuoteen kasvanut mitään, kun yli 10-metrisiksi kasvaneet tuijat varjostavat sen täysin. Tässä tapauksessa en voi kuitenkaan syyttää ketään muuta kuin itseäni.

Varmasti joka kaupungissa puutarhajätettä voi viedä kaatopaikalle, sitä ei ole pakko yrittää kaikkea kompostoida. Esimerkiksi Oulussa kerran vuodessa talouksiin jaettavan jätteiden lajitteluohjeen mukana tulee nippu puutarhajätekuponkeja, joilla voi maksutta viedä ne puutarhajätteet kaatikselle. Ilman kuponkejakaan se ei ole ylettömän kallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi nuo naapuriin muuttavat valittavat? Kai ne näkee ne puut taloa katsastaessaan.

Kokematon ei välttämättä tajua taloa katsastaessaan, millainen määrä lehtiä noista puista tulee syksyllä naapuritontille. Siinä vaiheessa, kun syksyllä 900 litran kompostori ei riitä mihinkään (siitä huolimatta, että on ensin ruohonleikkurilla silpunnut mahdollisimman suuren osan lehdistä nurmikolle), mieli saattaa hyvinkin muuttua.

Kokematon ei myöskään tajua, kuinka paljon puiden varjostus haittaa kasvien kasvua omalla pihalla. En minäkään tajunnut siinä vaiheessa, kun naapurini 20 vuotta sitten ehdotti tuijien istuttamista tonttiemme rajalle. Suostuin siihen täysin vapaaehtoisesti. Nyt rajan vieressä olevalla kasvimaalla ei ole enää moneen vuoteen kasvanut mitään, kun yli 10-metrisiksi kasvaneet tuijat varjostavat sen täysin. Tässä tapauksessa en voi kuitenkaan syyttää ketään muuta kuin itseäni.

Varmasti joka kaupungissa puutarhajätettä voi viedä kaatopaikalle, sitä ei ole pakko yrittää kaikkea kompostoida. Esimerkiksi Oulussa kerran vuodessa talouksiin jaettavan jätteiden lajitteluohjeen mukana tulee nippu puutarhajätekuponkeja, joilla voi maksutta viedä ne puutarhajätteet kaatikselle. Ilman kuponkejakaan se ei ole ylettömän kallista.

Joo, mutta siihen tarvitsee auton ja peräkärryn. Kuinka moni haluaa vuokrata peräkärryn (ja mahdollisesti autonkin) sitä varten, että voi kärrätä naapurin puista pudonneet lehdet kaatikselle?

Ei mikään vanhus vaan 67-vuotias biologi ja kasvitieteilijä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi nuo naapuriin muuttavat valittavat? Kai ne näkee ne puut taloa katsastaessaan.

Kokematon ei välttämättä tajua taloa katsastaessaan, millainen määrä lehtiä noista puista tulee syksyllä naapuritontille. Siinä vaiheessa, kun syksyllä 900 litran kompostori ei riitä mihinkään (siitä huolimatta, että on ensin ruohonleikkurilla silpunnut mahdollisimman suuren osan lehdistä nurmikolle), mieli saattaa hyvinkin muuttua.

Kokematon ei myöskään tajua, kuinka paljon puiden varjostus haittaa kasvien kasvua omalla pihalla. En minäkään tajunnut siinä vaiheessa, kun naapurini 20 vuotta sitten ehdotti tuijien istuttamista tonttiemme rajalle. Suostuin siihen täysin vapaaehtoisesti. Nyt rajan vieressä olevalla kasvimaalla ei ole enää moneen vuoteen kasvanut mitään, kun yli 10-metrisiksi kasvaneet tuijat varjostavat sen täysin. Tässä tapauksessa en voi kuitenkaan syyttää ketään muuta kuin itseäni.

Itseäsi voit syyttää asiasta tosiaan. Et ottanut selvää kuinka korkeiksi tuijat kasvavat ja et myöskään sopinut naapurin kanssa että tuija-aita pidetään sopivassa korkeudessa leikkaamalla.

terv.

12 -vuotiaan tuija-aidan omistaja, istutettiin 80 - 100 cm taimet ja nyt kaksitoista vuotta myöhemmin aidan korkeus on 120 cm. Upea tuuhea ja tiivis aita. 25 metriä pitkän aidan hoitoon menee vuosittain noin tunti, akkupensasleikkurilla leikkuu eikä tarvitse edes leikkuujätettä korjata pois.