en ymmärrä miksi masentunut ei ITSE tee mitään hyvinvointinsa eteen - useimmiten

tunnista tuota, etten muka tekisi mitään, psykoottisenakin tein muinoin proseminaarin, se olikin mielenkiintoista kun näin tylsässä tekstianalyysissa vaikka mitä merkityksiä ja viestejä omaan elämääni. Jälkeenpäin katsoessani juttuni oli melko sekava. Olen myös hakenut töitä ja ollut töissä ja saanut pari kertaa kenkää sekä opiskellut sen lisäksi että olen ollut sairaalassa kolmesti, käynyt kolmessa erilaisessa terapiassa ja ehdottanut psykiatreille vaikka mitä lääkeyhdistelmiä ja hoitoja. En tiedä, mitä muuta mun pitäisi tehdä voidakseni sanoa tehneeni edes jotain.

mutta elämäntilanne on ollut sellainen, etten ole pystynyt käpertymään itseeni. Oli pakko vain jatkaa, vaikka haaveilin itseni tappamisesta päivittäin.

2 kertaa olen yrittänytkin itsaria nuorempana.

Ulkoilu ja muu auttaa niihinkin ajatuksiin. Myös se, että uskaltaa ottaa vastaan omat tunteensa ja pahan olonsa. Käpertymällä ja lääkepurkilla olo ei parane. Sen eteen on tehtävä töitä ja noustava sieltä sängynpohjalta.

Ihan kuin tuossa toisessa ketjussa todettiin, paras lääke masennukseen on kun lähtee ulos syysluontoon reippailemaan!

Senkuin vetää tuulipuvun päälle ja kävelysauvat kainaloon! :) tai ainakin Porvoossa toimii.

Kysyin miten masentunutta auttavan läheisen jaksamisen kanssa on. Kiitos vastauksista, näin olen sitä itsekin ajatellut. Masentunut, joka sulkeutuu kuoreensa, kiristää läheisiään itsemurha uhkauksilla ei toimi oikein. Tuskin mikään sairaus oikeuttaa syyttämään toisia. Vai olenko väärässä? Itse en tätä masentunutta syytä mistään vaikka hän niin taitaa luulla, mutta minkäs sairaudelle sitten voi.



Annan hänen toki parantua rauhassa, koska hän sitä toivoo. Ennen puhuttiin hulluista, en sano ketään muuta hulluksi kuin itseäni, sillä itse olen tämän asian kanssa tulossa hulluksi ellen jo ole. Auttaisiko masentuneita se tieto, että toisetkin voivat masentua? Myös ne joilla heidän mielestään menee niin hyvin?

Kysyin miten masentunutta auttavan läheisen jaksamisen kanssa on. Kiitos vastauksista, näin olen sitä itsekin ajatellut. Masentunut, joka sulkeutuu kuoreensa, kiristää läheisiään itsemurha uhkauksilla ei toimi oikein. Tuskin mikään sairaus oikeuttaa syyttämään toisia. Vai olenko väärässä? Itse en tätä masentunutta syytä mistään vaikka hän niin taitaa luulla, mutta minkäs sairaudelle sitten voi.

Annan hänen toki parantua rauhassa, koska hän sitä toivoo. Ennen puhuttiin hulluista, en sano ketään muuta hulluksi kuin itseäni, sillä itse olen tämän asian kanssa tulossa hulluksi ellen jo ole. Auttaisiko masentuneita se tieto, että toisetkin voivat masentua? Myös ne joilla heidän mielestään menee niin hyvin?

Et nähtävästi edes yritä ymmärtää masentunutta. Eihän masentunut itsemurhalla uhkaile. Masentunut näkee että vaadit häneltä jotain ja olet vihainen ja koska hän tietää ettei voi vastata vaatimuksiisi niin tarjoaa itse uhraavansa oman henkensä jotta sinun olisi helpompi olla. Hänhän on itse kaiken pahan alku ja juuri ja sinun elämäsi olisi parempaa ilman häntä. Masentunut yrittää nimenomaan ajatella toisten olon parantamista itsemurhallaan.

Masentuneelle se on helppo sanoa ohjeita mitä teet. Tähän olen syyllistynyt itsekin. Nyt kun sairastuin itse vakavaan masennukseen (suuri itsemurhariski yms.) niin huomaakin ettei se oppien noudattaminen ole helppoa. Jopa terapiaan lähtö on kankeaa ja monta kertaa olen perunut, kun en ole ahdistukseltani jaksanut lähteä.

Kysyin miten masentunutta auttavan läheisen jaksamisen kanssa on. Kiitos vastauksista, näin olen sitä itsekin ajatellut. Masentunut, joka sulkeutuu kuoreensa, kiristää läheisiään itsemurha uhkauksilla ei toimi oikein. Tuskin mikään sairaus oikeuttaa syyttämään toisia. Vai olenko väärässä? Itse en tätä masentunutta syytä mistään vaikka hän niin taitaa luulla, mutta minkäs sairaudelle sitten voi. Annan hänen toki parantua rauhassa, koska hän sitä toivoo. Ennen puhuttiin hulluista, en sano ketään muuta hulluksi kuin itseäni, sillä itse olen tämän asian kanssa tulossa hulluksi ellen jo ole. Auttaisiko masentuneita se tieto, että toisetkin voivat masentua? Myös ne joilla heidän mielestään menee niin hyvin?

Et nähtävästi edes yritä ymmärtää masentunutta. Eihän masentunut itsemurhalla uhkaile. Masentunut näkee että vaadit häneltä jotain ja olet vihainen ja koska hän tietää ettei voi vastata vaatimuksiisi niin tarjoaa itse uhraavansa oman henkensä jotta sinun olisi helpompi olla. Hänhän on itse kaiken pahan alku ja juuri ja sinun elämäsi olisi parempaa ilman häntä. Masentunut yrittää nimenomaan ajatella toisten olon parantamista itsemurhallaan.

Itse masennuksen läpikäyneenä ja parin läheisen ihmisen masennusta seuranneena haluan sanoa... Masentunut ihmien ei tosiaan koskaan sanan varsinaisessa merkityksessä uhakaile itsemurhalla. Hän saattaa puhua siitä sopimattomasti ja toisia ahdistavasti, ottaa sen jopa puheeksi jonkin itseään loukanneen keskustelun päätteeksi.

Masentunut joka puhuu itsemurhasta on aina otettava tosissaan. Oma kokemukseni on että ihminen joka itsemurhasta puhuu toisille haluaa apua, hän ei ole valmis vielä kuolemaan. Hän miettii vaihtoehtoa tosissaan ja tuntee ajautuvansa tilanteeseen josta ei ole paluuta enää takaisin päin. Silti hänelle voidaan vielä saada apua ja itsemurha-aikeet voidaan estää (näin oli ainakin kahden ystäväni kohdalla).

Masentuneen auttaminen ei koskaan ole yksinkertaista ja helppoa. Ymmärrän että on helppo katkeroitua, masentua itse, ajatella että masentunut kiusaa tahallaan itsemurhalla yms. On kutienkin hyvä muistaa että masentuntu ihminen ei ole koskaan oma itsensä. Hänen kertomansa tunteet ja asiat ovat hänelle todellisia ja hän oikeasti tuntee niin. Usein sielunmaisema on vielä paljon synkempi kuin mitä hän antaa läheistensä ymmärtää.

Masentuneen auttamisessa on hyvä mielestäni muistaa myös se että masentuneelta ei voi vaatia mitään. Häntä voi kannustaa, lohduttaa ja auttaa, mutta vaatimuksia on turha esittää. Mielestäni niistä ei seuraa mitään hyvää. Masentunut vain ahdistuu lisää kun ei pysty täyttämään vaatimuksia.

Tälläisiä asioita on vaikea ymmärtää jos ei ole itse ollut masentunut. Ymmärrän että monet läheiset haluavat masentuneille vain hyvää ja koska eivät ole itse olleet masentuneita eivät aina ymmärrä miten auttaa parhaiten. Tässä kannattaa myös kuunnella masentunutta itseään. Toki joskus tilanne on se ettei ole mahdollista kuunnella masentunutta itseään joka ei esimerkiksi ymmärrä itsemurha-aiakeissaan tarvitsevansa sairaalahoitoa (näin kävi minulle ja olen kiitollinen ettei siskoni kuunnellu minua vaan vei hoitoon).

T:ei kumpikaan tähän viestiketjuun aikaisemmin osallistuneista, halusin vain kommentoda...

Kysyin miten masentunutta auttavan läheisen jaksamisen kanssa on. Kiitos vastauksista, näin olen sitä itsekin ajatellut. Masentunut, joka sulkeutuu kuoreensa, kiristää läheisiään itsemurha uhkauksilla ei toimi oikein. Tuskin mikään sairaus oikeuttaa syyttämään toisia. Vai olenko väärässä? Itse en tätä masentunutta syytä mistään vaikka hän niin taitaa luulla, mutta minkäs sairaudelle sitten voi. Annan hänen toki parantua rauhassa, koska hän sitä toivoo. Ennen puhuttiin hulluista, en sano ketään muuta hulluksi kuin itseäni, sillä itse olen tämän asian kanssa tulossa hulluksi ellen jo ole. Auttaisiko masentuneita se tieto, että toisetkin voivat masentua? Myös ne joilla heidän mielestään menee niin hyvin?

Masennus usein lamauttaa ihan täysin, vie kaiken ilon elämästä, tekee masentuneesta ihan täysin toisen ihmisen kuin mikä hän oli ennen. Silloin masentunut vetäytyy kuoreensa, häpeää itseään, ei halua näyttää toisille kuinka huonosti voi tai ehkä osaa kertoa/puhua. Tämä ei ole mitenkään väärin tai masentuneen valtakeino tosia kohtan!! Hän ei vain pysty ottamaan kontaktia toisiin ja toimimaan sosiaalisissa tilanteissa kuten ennen.

Itse ainakin masentuneen menetin monet sosiaaliset taidot kokonaan. En vain osannut/pystynyt/halunnut olla toisten ihmisten kanssa. Häpesin itseäni, sitä millainen minusta oli masennuksen myötä tullut. Joskus harvoin kun näin läheisiäni koin etten osannut olla heidän kanssaan ollenkaan, eivätkä he minun kanssani koska olin muuttunut niin paljon, tämä ahdisti vain lisää.

Masentuneelle en usko olevan mitään apua siitä että kertoisit hänelle että sinä olet itse ahdistunut/masentunut auttaessasi häntä. Masentunut kokisi siitä vain syyllisyyttä. Masentunut kokee muutenkin itsensä hanakalaksi, usein turhaksi ja monesti syyllisyyttä sellaisestakin mistä ei kuuluisi. Tuollaisen asian kertominen vain pahentaisi masentuneen oloa ja todennäköisesti ajaisi hänet syvemmälle koska nyt hän on pilannut sinunkin elämän olemalla sellainen kuin on!

Odottaa vain? Jos masentunut puhuu sellaista mikä loukkaa omiakin tunteita, ei sitä pysty kestämään. Itse en tältä sukulaiseltani vaadi mitään. En ole koskaan vaatinutkaan. Hänellä onneksi on terapiansa ja pillerinsä myös.



Masentuneiden omaisilla on erittäin raskasta, heillä on ehkä jopa raskaampaa kuin sillä joka voi vetäytyä kuoreensa. Ei siksi, että he vihaa omaistaan vaan koska rakastavat tätä eivätkä halua hänelle pahaa.



Olen miettinyt mitä siellä terapiassa puhutaan? Haukutaan kaikki omaiset, jotka nyt eivät ymmärrä? Kun ei ne omaiset ole mitään ammattiauttajia. Eikö pitäisi keskustella siitä, että masentunutkin on ihan yhä se sama ihminen ja ne omaiset on huolissaan ja välitää kovasti ja haluaisivat auttaa, mutta itsekin pitää tehdä jotain ja ajatella myönteisistä elämästä. Sillä ikävä kyllä ne omaisetkin voivat masentua, koska heillä voi olla muitakin huolia kuin tämä läheisensä.

Masentuneiden omaisilla on erittäin raskasta, heillä on ehkä jopa raskaampaa kuin sillä joka voi vetäytyä kuoreensa.

Se on hyvin ikävää. Se, että heillä olisi ennen tätä raskaampaa on taas kyllä kuitenkin pahimman luokan puppua.



Masentuneen olo on helvettiä, ja jos joku uhkailee itsemurhalla läheisiään, hän ei varsinaisesti ole kyllä vakavasti masentunut.



Uhkaamalla manipuolointi on nimittäin aivan liian aktiivinen ja suunnitelmallinen projekti akuutissa depressiossa olevan suorittamaksi.



Itsemurhan tekee usein toipuva masentunut - kaikkein pahin itsemurhariski on silloin kun pahimman masennuksen ohittanut ihminen saa sen verrna voimia, että kykenee toteuttamaan asian. Akuutissa vakavassa masennuksessa oleva ei useimmiten pysty itsemurhaan - hänellä ei ole siihen tarpeeksi energiaa.

on kovat, mitä olen tehnyt niin kovin väärin, kun toinen masentuu (itse sekä toiset omaiset ajattelee näin)... ehkä todella olisi helpompaa itsekin mennä kuoreensa piiloon ja antaa olla, luovuttaa.



Tässä ap:tä on syytetty empatiakyvyttömäksi, en ole ap, mutta voin kuvitella hänenkin olevan masentuneen läheinen, joka kärsii nähdessään toisen kärsivän.



Antakaa nyt kaikki masentuneet anteeksi.

masentuneen "läheiset" jotka ette tiedä asiasta mitään eikä teitä kiinnosta edes ottaa selvää, teette palveluksen kun jätätte masentuneen rauhaan ja lopetatte näennäiset auttamisyrityksenne, jotka perustuvat vain siihen, että pidätte itseänne parempana ihmisenä kuin tämä masentunut.



Lässytätte, että masentuneen pitäisi ajatella myönteisesti elämästä, no ei kai se olisi masentunut jos tähän kykenisi!! Mitä te oikein kuvittelette masennuksen olevan?? Ette ole tainneet lukea mitään tietoa masennuksesta, perustatte luulonne vain jonkun sodankäyneen Mirkku- mummon dementoituneisiin horinoihin tai Seiskaan. En usko että itse masennutte, olette liian yksinkertaisia siihen. Joten jatkakaa oman mitättömän elämänne läpi raahustamista ja jättäkää se masentunut rauhaan.

Kaiketi vain syvälliset ihmiset masentuu ja tällaiset pinnalliset kuin itsekin tunnustan olevani eivät pysty mitään ymmärtämään.



Masentunut on jätetty omasta pyynnöstään rauhaan, ole huoleti.

on kovat, mitä olen tehnyt niin kovin väärin, kun toinen masentuu (itse sekä toiset omaiset ajattelee näin)... ehkä todella olisi helpompaa itsekin mennä kuoreensa piiloon ja antaa olla, luovuttaa.

Tässä ap:tä on syytetty empatiakyvyttömäksi, en ole ap, mutta voin kuvitella hänenkin olevan masentuneen läheinen, joka kärsii nähdessään toisen kärsivän.

Antakaa nyt kaikki masentuneet anteeksi.

antaa anteeksi kun ei sun mielipiteet kiinnosta, masennus ei ole mitään kuoreensa menemistä ja luovuttamista. Se voi näyttää siltä mutta masennus ei perustu ajatusketjuun "onpa elämä vaikeaa, luovutan". Ei mun elämä ollut vaikeaa kun masennuin. Mutta oletkin empatiakyvytön paska ja luultavasti yksi osasyy läheisesi masennukseen, sun sietääkin kärsiä. Tätä ei ole mainittu tarpeeksi, jotkut "läheiset" ovat sellaisia käärmeitä, että heidän läsnäolonsa pistää kenet tahansa masentumaan.

joilla on huono yhteys omaan tunne-elämään. Suomalaiset on surkeita tunnetaidoissa, mistä seuraakini sitten korkea itsemurhakuolleisuus jne.

Kaiketi vain syvälliset ihmiset masentuu ja tällaiset pinnalliset kuin itsekin tunnustan olevani eivät pysty mitään ymmärtämään.

Masentunut on jätetty omasta pyynnöstään rauhaan, ole huoleti.

kaikki syvälliset ihmiset masennu mutta pinnalliset ei ainakaan. Eihän siellä Seiska ja BB- maailmassa tapahdu koskaan muuta pahaa kuin ehkä kynsi katkeaa.

joilla on huono yhteys omaan tunne-elämään. Suomalaiset on surkeita tunnetaidoissa, mistä seuraakini sitten korkea itsemurhakuolleisuus jne.

tääkin on taas masentuneen "läheisen" propagandaa, masentumattomuuskin on taito josta pitäisi varmaan saada koulussa arvosana ja stipendi ja masentuneet on vaan niin tyhmiä, että masentuvat. Teille tosiaan tekisi hyvää avata joskus oikea kirja, eikä lukea vaan niitä naistenlehtiä. Mutta toki elämä on helpompaa kun päässä on vain tyhjää, se on totta.

on kovat, mitä olen tehnyt niin kovin väärin, kun toinen masentuu (itse sekä toiset omaiset ajattelee näin)... ehkä todella olisi helpompaa itsekin mennä kuoreensa piiloon ja antaa olla, luovuttaa. Tässä ap:tä on syytetty empatiakyvyttömäksi, en ole ap, mutta voin kuvitella hänenkin olevan masentuneen läheinen, joka kärsii nähdessään toisen kärsivän. Antakaa nyt kaikki masentuneet anteeksi.

antaa anteeksi kun ei sun mielipiteet kiinnosta, masennus ei ole mitään kuoreensa menemistä ja luovuttamista. Se voi näyttää siltä mutta masennus ei perustu ajatusketjuun "onpa elämä vaikeaa, luovutan". Ei mun elämä ollut vaikeaa kun masennuin. Mutta oletkin empatiakyvytön paska ja luultavasti yksi osasyy läheisesi masennukseen, sun sietääkin kärsiä. Tätä ei ole mainittu tarpeeksi, jotkut "läheiset" ovat sellaisia käärmeitä, että heidän läsnäolonsa pistää kenet tahansa masentumaan.

Itse näen tosin hyvää omaisissani, eivätkä he ole mitän käärmeitä, ei edes se masentunut.

tääkin on taas masentuneen "läheisen" propagandaa, masentumattomuuskin on taito josta pitäisi varmaan saada koulussa arvosana ja stipendi ja masentuneet on vaan niin tyhmiä, että masentuvat. Teille tosiaan tekisi hyvää avata joskus oikea kirja, eikä lukea vaan niitä naistenlehtiä. Mutta toki elämä on helpompaa kun päässä on vain tyhjää, se on totta.

Tämä on 15 vuotta masennuksesta kärsineen ja viimein siitä eroon päässeen omakohtainen kokemus.

Itse näen tosin hyvää omaisissani, eivätkä he ole mitän käärmeitä, ei edes se masentunut.

lause "ei edes se masentunut" kertookin ajatuksistasi kaiken tarpeellisen. Ihmiset kelpaa sulle vain silloin, kun menee hyvin ja on kivaa ja kaikki puhuu vaan meikeistä ja vauvankakasta.