Onko opintolainaton paremmassa asemassa opintojen jälkeen

No mitäs luulisit, molopää?

Asia on yhdentekevää verrattuna siihen, mitä tapahtuu valmistumisen jälkeen. Se on toista edellä, joka pääsee paremmille tuloille, opintolainan merkitys siinä on enää hyttysen pissi.

Ai velaton ja tutkinnoton?

Kannattaako opiskella varhaiskasvatuksen opettajaksi, jos joutuu ottamaan opintovelkaa?

Mitäpä luulet?

Jos pariskunnalla on pelkkiä jo opintolainoja yhteensä yli 60 000 euroa, voi miettiä, saako esimerkiksi minkäänlaista asuntolainaa ylipäätään.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaako opiskella varhaiskasvatuksen opettajaksi, jos joutuu ottamaan opintovelkaa?

No hell no.

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä luulet?

Jos pariskunnalla on pelkkiä jo opintolainoja yhteensä yli 60 000 euroa, voi miettiä, saako esimerkiksi minkäänlaista asuntolainaa ylipäätään.

Miksi opintolainaa aina sitten tyrkytetään ns ilmaisena velkana, joka kannattaa tietysti ottaa??

Itselläni meni opintoihin 27 vuotta ja valmistuin velattomana.  - Hyvä ystäväni suoritti saman tutkinnon noin kolmessa ja puolessa vuodessa. Valmistuessaan hänellä oli nykyrahassa noin 30 000€ velkaa. Kumpikohan meistä oli valmistuessaan paremmassa asemassa? - Entä kymmenen vuoden päästä valmistumisesta.

On tai ei

Lääkäri joka opiskelee nopeasti ja on myös sijoittanut opintolainarahat fiksusti pärjää kyllä paremmin kuin humanisti jollain taidealalla vaikka olisi ilman lainoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä luulet?

Jos pariskunnalla on pelkkiä jo opintolainoja yhteensä yli 60 000 euroa, voi miettiä, saako esimerkiksi minkäänlaista asuntolainaa ylipäätään.

Miksi opintolainaa aina sitten tyrkytetään ns ilmaisena velkana, joka kannattaa tietysti ottaa??

Jotkut kuvittelevat, että korkeakoulututkinto on yhtä kuin hyväpalkkainen työpaikka tai työpaikka, vaikka se ei ole ollut sitä enää aikoihin.

Tulen elämänkoulusuvusta ja jopa ainoastaan juuri ja juuri vitosen keskiarvolla peruskoulun suorittaneilla sukulaisilla menee paremmin kuin minulla maisterina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä luulet?

Jos pariskunnalla on pelkkiä jo opintolainoja yhteensä yli 60 000 euroa, voi miettiä, saako esimerkiksi minkäänlaista asuntolainaa ylipäätään.

Miksi opintolainaa aina sitten tyrkytetään ns ilmaisena velkana, joka kannattaa tietysti ottaa??

Koska pankinjohtaja haluaa työntää rakkauden karttakeppinsä aunukseesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä luulet?

Jos pariskunnalla on pelkkiä jo opintolainoja yhteensä yli 60 000 euroa, voi miettiä, saako esimerkiksi minkäänlaista asuntolainaa ylipäätään.

Miksi opintolainaa aina sitten tyrkytetään ns ilmaisena velkana, joka kannattaa tietysti ottaa??

Kokoomus tyrkyttää, ei muut. Kokoomus muutti opintotuen lainapainotteiseksi Petteri Orpon ollessa valtiovarainministeri. Nyt aikovat asumistuen leikkauksella lisätä opiskelijoiden lainataakkaa.

Miksi opiskelijan on pakko elää velaksi mutta laiskan työtävieroksuvan pummin ei??

Vierailija kirjoitti:

Itselläni meni opintoihin 27 vuotta ja valmistuin velattomana.  - Hyvä ystäväni suoritti saman tutkinnon noin kolmessa ja puolessa vuodessa. Valmistuessaan hänellä oli nykyrahassa noin 30 000€ velkaa. Kumpikohan meistä oli valmistuessaan paremmassa asemassa? - Entä kymmenen vuoden päästä valmistumisesta.

Mietitään. Juristi tienaa noin tuplat verrattuna oikeustieteen opiskelijaan. Vuosikymmenien hidastelu opinnoissa maksaa vähintään satoja tuhansia euroja sille hidastelijalle menetettyinä ansioina. Laske siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä luulet?

Jos pariskunnalla on pelkkiä jo opintolainoja yhteensä yli 60 000 euroa, voi miettiä, saako esimerkiksi minkäänlaista asuntolainaa ylipäätään.

Miksi opintolainaa aina sitten tyrkytetään ns ilmaisena velkana, joka kannattaa tietysti ottaa??

Kokoomus tyrkyttää, ei muut. Kokoomus muutti opintotuen lainapainotteiseksi Petteri Orpon ollessa valtiovarainministeri. Nyt aikovat asumistuen leikkauksella lisätä opiskelijoiden lainataakkaa.

Ai tulevaisuudessa onkin sitten opintolainakuukausia, jotka kela myöntää?

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä luulet?

Jos pariskunnalla on pelkkiä jo opintolainoja yhteensä yli 60 000 euroa, voi miettiä, saako esimerkiksi minkäänlaista asuntolainaa ylipäätään.

Lisättäköön vielä, että voidaan miettiä, mitä opintolainat tekevät tulevaisuudessa ihmisten ostovoimalle. Jos minimituista pitää kaivaa aivan minimimäärää lyhennettäessäkin tonni vuodessa korkoineen, se tarkoittaa noin kahden kuukauden toimeentulotuen perusosia vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni meni opintoihin 27 vuotta ja valmistuin velattomana.  - Hyvä ystäväni suoritti saman tutkinnon noin kolmessa ja puolessa vuodessa. Valmistuessaan hänellä oli nykyrahassa noin 30 000€ velkaa. Kumpikohan meistä oli valmistuessaan paremmassa asemassa? - Entä kymmenen vuoden päästä valmistumisesta.

Mietitään. Juristi tienaa noin tuplat verrattuna oikeustieteen opiskelijaan. Vuosikymmenien hidastelu opinnoissa maksaa vähintään satoja tuhansia euroja sille hidastelijalle menetettyinä ansioina. Laske siitä.

Ellei sitten tullut tehtyä töitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä luulet?

Jos pariskunnalla on pelkkiä jo opintolainoja yhteensä yli 60 000 euroa, voi miettiä, saako esimerkiksi minkäänlaista asuntolainaa ylipäätään.

Miksi opintolainaa aina sitten tyrkytetään ns ilmaisena velkana, joka kannattaa tietysti ottaa??

Jotkut kuvittelevat, että korkeakoulututkinto on yhtä kuin hyväpalkkainen työpaikka tai työpaikka, vaikka se ei ole ollut sitä enää aikoihin.

Tulen elämänkoulusuvusta ja jopa ainoastaan juuri ja juuri vitosen keskiarvolla peruskoulun suorittaneilla sukulaisilla menee paremmin kuin minulla maisterina.

Niinpä. Ja sama tuskin tulee muuttumaan, jos tavoitteena pidetään sitä, että puolet pitäisi olla (ns.) korkeakoulutettuja. - Jos tähän tavoitteeseen halutaan pyrkiä niin sopinee kysyä, että mitkä ovat asiat, jotka kasvattavat motivaatiota hakeutua korkeakoulu/ yliopisto -opintoihin, ellei siitä kompensoida myös hieman palkkauksenkin muodossa. Vai ajatellaanko, että riittää motivaattoriksi se, että saa käyttää elämästään joitain vuosia enemmän opiskellakseen itseään kiinnostavaa alaa, joka ei suoraan mahdollsita mitään; kuin, ehkä joskus hienommalta kuullostaneen tittelin, kun sama tai samantapainen titteliä oli alle kymmenyksellä ikäluokasta. Vai pidetäänkö korkeakoulutusta niin välttämättömän, että ajatellaan, että ilman sitä, että sellainen on noin puolella Suomi ja suomalaiset eivät pärjää nykyisessä globaalissa kilpailussa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni meni opintoihin 27 vuotta ja valmistuin velattomana.  - Hyvä ystäväni suoritti saman tutkinnon noin kolmessa ja puolessa vuodessa. Valmistuessaan hänellä oli nykyrahassa noin 30 000€ velkaa. Kumpikohan meistä oli valmistuessaan paremmassa asemassa? - Entä kymmenen vuoden päästä valmistumisesta.

Mietitään. Juristi tienaa noin tuplat verrattuna oikeustieteen opiskelijaan. Vuosikymmenien hidastelu opinnoissa maksaa vähintään satoja tuhansia euroja sille hidastelijalle menetettyinä ansioina. Laske siitä.

Ellei sitten tullut tehtyä töitä?

Luetun ymmärtäminen. Valmis juristi tai muun korkeakoulututkinnon suorittanut tienaa keskimäärin paljon enemmän kuin se, joka on opiskelija. Laske siitä, kumpi kannattaa paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä luulet?

Jos pariskunnalla on pelkkiä jo opintolainoja yhteensä yli 60 000 euroa, voi miettiä, saako esimerkiksi minkäänlaista asuntolainaa ylipäätään.

Lisättäköön vielä, että voidaan miettiä, mitä opintolainat tekevät tulevaisuudessa ihmisten ostovoimalle. Jos minimituista pitää kaivaa aivan minimimäärää lyhennettäessäkin tonni vuodessa korkoineen, se tarkoittaa noin kahden kuukauden toimeentulotuen perusosia vuodessa.

Varmasti tulevalla hallituskaudella tehdään muutos, että velkaa pitää ottaa 100 000 ennen kuin saa toimeentulotukea.