Kerroin ihmissuhteiden muodostamisen olevan traumojen takia hankalia. Kysyttiin olenko puhunut asiasta ystävilleni.
Leuka loksahti. Ei selvästi oikein avautunut ongelma kuulijalle.
Kommentit (74)
Isolle osalle ihmisistä ihmissuhde = parisuhde. En tiedä, mistä tuollainen ajattelumalli kumpuaa. Varsinkin aikuisten kohdalla se parisuhde nähdään jostain syystä ainoana "oikeana" ihmissuhteena.
Vierailija kirjoitti:
Isolle osalle ihmisistä ihmissuhde = parisuhde. En tiedä, mistä tuollainen ajattelumalli kumpuaa. Varsinkin aikuisten kohdalla se parisuhde nähdään jostain syystä ainoana "oikeana" ihmissuhteena.
Ehkä sitten oli kyse jostain tuollaisesta ajattelutavasta. Kerroin kuitenkin ongelman olevan huonojen ihmissuhdekokemusten takia varautuneisuus lähes kaikissa vuorovaikutustilanteissa.
Tarkoitus ei varmaan ollut pahantahtoinen, mutta tuntui ikävältä kun yksinäisyydestä puhuminen kuitataan sillä onko keskustellut ystävien kanssa. Kun ei niitä juuri ole, koska ihmisiin on vaikea luoda läheisiä suhteita.
Joo, eivät ymmärrä sitä ettei ole niitä ystäviä, joiden kanssa asioista jutella. Useimmille koko juttu on täysin luonnoton.
T: Tyyppi, jolla ei ikinä ollut yhtään ystävää
Vierailija kirjoitti:
Isolle osalle ihmisistä ihmissuhde = parisuhde. En tiedä, mistä tuollainen ajattelumalli kumpuaa. Varsinkin aikuisten kohdalla se parisuhde nähdään jostain syystä ainoana "oikeana" ihmissuhteena.
Ei hätää, monille naisille selkäänpuukotuksen ja juorujen kohdekin on na yStÄvÄ.
Eikö tilannetta voisi lähestyä kysymällä onko mahdollista keskustella jonkun läheisen kanssa tilanteesta?
Traumoista puhuminen tuntuu saavan ihmisissä outoja reaktioita aikaan. Ne saatetaan helposti kuitata että ei tuo niin pahalta kuulosta, vaikka vaikutus toisen elämään olisi valtava. Eikä kuulija ehkä itse haluaisi olla toisen tukena ystävän roolissa, koska vaikuttaa kokevan traumatisoituneen kuormittavana.
Vierailija kirjoitti:
Isolle osalle ihmisistä ihmissuhde = parisuhde. En tiedä, mistä tuollainen ajattelumalli kumpuaa. Varsinkin aikuisten kohdalla se parisuhde nähdään jostain syystä ainoana "oikeana" ihmissuhteena.
Ihmissuhteella vain nyt yleensä viitataan parisuhteeseen kun ei haluta korostaa seksin osuutta, ystävät on sitten erikseen. Ap ei ole tainnut huomata tätä vivahde-eroa kielenkäytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isolle osalle ihmisistä ihmissuhde = parisuhde. En tiedä, mistä tuollainen ajattelumalli kumpuaa. Varsinkin aikuisten kohdalla se parisuhde nähdään jostain syystä ainoana "oikeana" ihmissuhteena.
Ihmissuhteella vain nyt yleensä viitataan parisuhteeseen kun ei haluta korostaa seksin osuutta, ystävät on sitten erikseen. Ap ei ole tainnut huomata tätä vivahde-eroa kielenkäytössä.
Olen asiasta eri mieltä. Sitä paitsi mainitsin olevani parisuhteessa. Sen sijaan kerroin ihmisiin tutustumisen ja ystävystymisen olevan traumojen takia vaikeaa.
Tuntuu tosi hankalasti korjattavissa olevalta ongelmalta, kun aiheesta on vaikea edes ammattilaisen kanssa keskustella järkevästi. Ei tunnu siltä, että se oikein otettaisiin tosissaan.
Kuinka monelle ihmissuhde on nimenomaan parisuhde? Itse olen ajatellut että ihmissuhteisiin kuuluvat kaikenlaiset ihmissuhteet. Parisuhteesta puhun kun tarkoitan nimenomaan suhdetta kumppaniin.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monelle ihmissuhde on nimenomaan parisuhde? Itse olen ajatellut että ihmissuhteisiin kuuluvat kaikenlaiset ihmissuhteet. Parisuhteesta puhun kun tarkoitan nimenomaan suhdetta kumppaniin.
Mulle ei todellakaan ole ihmissuhde sama asia kuin parisuhde. Jos näin olisi, mulla ei olisi pian 30:een vuoteen ollut yhtään ihmissuhdetta. Kuitenkin mulla on läheisiä ihmissuhteita vanhemmistani, omista lapsistani, siskostani, siskoni lapsista sekä ystävistäni. Jos nämä eivät ole ihmissuhteita, mitä ne sitten ovat? Mun läheinen suhteeni kissaani ja koiraani ei tietenkään ole ihmissuhde, mutta ei mun suhteeni lemmikeihin ole sama kuin suhteeni läheisiini ja ystäviini.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monelle ihmissuhde on nimenomaan parisuhde? Itse olen ajatellut että ihmissuhteisiin kuuluvat kaikenlaiset ihmissuhteet. Parisuhteesta puhun kun tarkoitan nimenomaan suhdetta kumppaniin.
Mulle ei todellakaan ole ihmissuhde sama asia kuin parisuhde. Jos näin olisi, mulla ei olisi pian 30:een vuoteen ollut yhtään ihmissuhdetta. Kuitenkin mulla on läheisiä ihmissuhteita vanhemmistani, omista lapsistani, siskostani, siskoni lapsista sekä ystävistäni. Jos nämä eivät ole ihmissuhteita, mitä ne sitten ovat? Mun läheinen suhteeni kissaani ja koiraani ei tietenkään ole ihmissuhde, mutta ei mun suhteeni lemmikeihin ole sama kuin suhteeni läheisiini ja ystäviini.
Sana paikallaan.
Parisuhde on ihmissuhde. Ystävyys on ihmissuhde. Työkaveri (mielestäni, näin esimerkiksi) voi ollakin ihmissuhde, muttei välttämättä. Kaverit, jos sellaisia on, laskisin ihmissuhteiksi (työkaverin kanssa voi olla tekemisissä työn puolesta, muttei se välttämättä siitä ihmissuhdetta tee - kavereiden kanssa ollaan tekemisisssä, enemmän tai vähemmän, omasta halusta, jolloin lasken ne ihmissuhteiksi).
Tämä siis oma tulkintani
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on ihmissuhde. Ystävyys on ihmissuhde. Työkaveri (mielestäni, näin esimerkiksi) voi ollakin ihmissuhde, muttei välttämättä. Kaverit, jos sellaisia on, laskisin ihmissuhteiksi (työkaverin kanssa voi olla tekemisissä työn puolesta, muttei se välttämättä siitä ihmissuhdetta tee - kavereiden kanssa ollaan tekemisisssä, enemmän tai vähemmän, omasta halusta, jolloin lasken ne ihmissuhteiksi).
Tämä siis oma tulkintani
Itse lasken suhteet työkavereihin ihmissuhteiksi, mutta aika pinnallisiksi sellaisiksi.
Se, että kerrot ihmissuhteiden muodostamisen olevan traumojen takia hankalaa, ei tarkoita sitä, etteikö sinulla voisi olla ja olisi voinut olla näiden tietojen perusteella ystäviä, ellet ole nimenomaisesti toisin maininnut.
Traumaattiset tapahtumat voivat tapahtua myös myöhemmässä vaiheessa elämää, jolloin on sitä ennen on jo muodostanut hyviä läheisiä ihmissuhteita. Ja ongelma voi siten olla enemmänkin uusien suhteiden muodostamisessa, kuin vanhojen säilyttämisessä. (Taikka vaikeuksista ja traumoista huolimatta olisit voinut saada ystäviä.)
Ja ystävien kanssa ongelmista puhumisesta voi saada voimaa, näkökulmia ja apua, joten kysymys ei sinälään mielestäni ole tyhmä. Vähän toki ajattelematonta, jos ei ensin varmista, että onko niitä ystäviä tai läheisiä suhteita ollenkaan. On kyse kuitenkin henkiökohtaisesta vaikeasta aiheesta, ja silloin pitäisi toisen koittaa olla erityisen hienotunteinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isolle osalle ihmisistä ihmissuhde = parisuhde. En tiedä, mistä tuollainen ajattelumalli kumpuaa. Varsinkin aikuisten kohdalla se parisuhde nähdään jostain syystä ainoana "oikeana" ihmissuhteena.
Ihmissuhteella vain nyt yleensä viitataan parisuhteeseen kun ei haluta korostaa seksin osuutta, ystävät on sitten erikseen. Ap ei ole tainnut huomata tätä vivahde-eroa kielenkäytössä.
Olen asiasta eri mieltä. Sitä paitsi mainitsin olevani parisuhteessa. Sen sijaan kerroin ihmisiin tutustumisen ja ystävystymisen olevan traumojen takia vaikeaa.
No olet onnistunut parisuteenkin muodostamisessa (läheinen ihmissuhde). Ei siis ollut mitenkään outoa ajatella, että ystäviäkin sinulla vaikauksista huolimatta voisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isolle osalle ihmisistä ihmissuhde = parisuhde. En tiedä, mistä tuollainen ajattelumalli kumpuaa. Varsinkin aikuisten kohdalla se parisuhde nähdään jostain syystä ainoana "oikeana" ihmissuhteena.
Ihmissuhteella vain nyt yleensä viitataan parisuhteeseen kun ei haluta korostaa seksin osuutta, ystävät on sitten erikseen. Ap ei ole tainnut huomata tätä vivahde-eroa kielenkäytössä.
Olen asiasta eri mieltä. Sitä paitsi mainitsin olevani parisuhteessa. Sen sijaan kerroin ihmisiin tutustumisen ja ystävystymisen olevan traumojen takia vaikeaa.
No olet onnistunut parisuteenkin muodostamisessa (läheinen ihmissuhde). Ei siis ollut mitenkään outoa ajatella, että ystäviäkin sinulla vaikauksista huolimatta voisi olla.
Parisuhteessa siedetään yleensä toisten ongelmia paremmin kuin ystävyyssuhteissa.
Puhut ääneen asian, niin saatat ratkaista ongelmasi. Älä välitä mitä ystäväsi sanoo vaan kuuntele itseäsi. Ystäville puhuminen tulee halvemmaksi yhteiskunnalle kuin ammattilaiselle puhuminen.
Ei oikein tunnu siltä että ongelmista ääneen puhuminen auttaisi ratkomaan niitä.