Rotukoiran hankkiminen Suomessa, ei onnistu :(
Olemme perheemme kanssa miettineet koiran hankkimista. Asumme maalla, omakotitalossa.
Olemme tutustuneet rotuihin, miettineet mitä toivomme koiralta, mitä olisimme valmiit antamaan. Sopiva rotu ensimmäiseksi koiraksi, helppo kouluttaa jne.
Olemme tehneet rotutestejä, molemmat puolisot erikseen ja saaneet samankaltaisia tuloksia.
Lapsemme ovat tottuneet naapurin koiraan jota olemme hoitaneet. Lapset kohtelevat eläimiä hyvin ja huolehtivasti.
Olemme myös selvittäneet koiran kustannuksia ja kysellyt sopivan vakuutuksen.
Sopivan rodun löydyttyä otin selvää kyseisen koirarodun yhdistyksen sivuilta kasvattajista.
Olen laittanut yli kymmenelle kasvattajalle kyselyä asiasta.
Kertonut meistä ja valmiuksistamme ja ajatuksista.
Lähestulkoon kaikissa vastauksissa tulee samaa
- ei koiraa niin vain oteta, tutustukaa rotuun
- kaiken maailman kyselijöitä on jonossa
-ei koiraa niin vaan osteta, tutustukaa asiaan
Vastaukset ovat tylyjä ja vähätteleviä vaikka kerron että asia on harkittu ja olemme valmiita sitoutumaan. Olemme myös halukkaita tutustumaan rotuun kennelissä käyden ja kasvattajien kanssa jutellen.
Silti
- kannattaisi nyt vähän miettiä, ei koiraa niin vain oteta
Sanoi eräskin.
Nyt ymmärrän, miksi ihmiset tuovat niitä rescuekoiria. Ehkäpä mekin sitten sellainen kun rotukoiran arvoisia emme selvästikään ole.
Kommentit (140)
Onpa erikoista. Meillä on vuosikymenien mittaan ollut toistakymmentä koiraa, joista kaksi sekarotuista, muut rotukoiria. Koskaan ei ole mitään ongelmia ollut hankinnoissa.
Ei ole eettistä antaa koiraa ihmisille, joka ei siitä pysty huolehtimaan. Se on haitaksi koiralle ja sivullisille.
Onpa outoa, me saatiin rotukoiria pentu kasvattajalta ihan helposti.
Minäkin olisin kiinnostunut ehkä valkoinen tai beige chihu, musta tai beige mopsi, ranskanbulldoggi oli yksi vaihtoehto, mutta liian läskejä. Tuollaisiin nipo juttuihin en vastaile. Ulkomailta sitten ja pentuna. Jottei jo valmiiksi fuc.. ed up.
Ei meilläkään ole ikinä ollut ongelmia rotukoiran hankkimisessa, viimeisin oli vieläpä vähän ns hankalampi rotu. Minkälaista koiraa olette hommaamassa?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole eettistä antaa koiraa ihmisille, joka ei siitä pysty huolehtimaan. Se on haitaksi koiralle ja sivullisille.
En ymmärrä tätä kommenttia. Nimenomaan olisimme valmiita huolehtimaan. Rotua en viitsi kertoa kun asia on vielä kesken. Jotenkin jurppii vaan tämä yleinen suhtautuminen. Eikä rotu ole edes mikään kovin erikoinen.
Näyttää pahasti tosin siltä että lähdemme miettimään rotua uudestaan.
Ap
Kasvattajat saa ihan järjettömiä määriä pentukyselyjä, satoja per pentu. Ja mieluiten myyvät tutuille luotettaville ihmisille. Ite sain huippupennun tiskin alta kun oon harrastanut rotua 10 v. ja tunnen kaikki.
Valtaosa suomalaisista kasvattajista tekee pentueita vaan omilla koirilla ei edes joka vuosi ja sähköpostiin tulvii random ihmisiltä meilejä kuin tilaisi nettikaupasta. Ymmärrettävää että vastaukset viipyy ja on lyhyitä kuitgauksia.
Moni kasvattajakaverini on hyvin ahdistunut siitä miten seuloa pennulle hyvä koti, siksi tutut ovat etusijalla. Kurjaa pentua haluaville mutta kysyntä vaan on kovaa ja elävän eläimen kaupassa on omat erityispiirteensä.
Mä hankin sekarotuisen Virosta. Sain koiran parin kuukauden päästä siitä kun varasin. Täydellinen koira just mulle ja oli kaikki eu passit jne. Saa myös haukkua ja arvostella mutta ihan hyvä päätös oli mulle. Suomesta on älyttömän vaikeaa saada koiria varsinkin rotukoiria.
Onpa tylyjä vastauksia :/ viittaa siihen etä joko kyseessä on pienilukuinen rotu johon syntyy vähän pentuja jolloin ne menevät puskaradion kautta jo tutuillle /puoli tutuilleeikä tarvitse myydä ventovieraille tai niin vaikea rotu ettå se mitä olet perheestänne/olosuhteista kertonut ei kasvattajien mieiestä ole riittävä kokemus /sopivat olosuhteet.
Joo, saman huomasin! Otin yhteyttä muistaakseni kolmeen kasvattajaan ja ei mitään mahdollisuutta saada koiraa. Menee heidän tutuille tai ennen heiltä koiria ostaneille, huoh. Totesin etten haluakaan rotukoiraa, vaan sekarotuisen kodinvaihtajan. Tuli sitten rescue-koira. Siinäkin on kriteerit, ei niitä mihin tahansa kotiin anneta, on haastattelua yms. Kuten pitääkin tietysti. Mutta ei sentään tarvinnut tehdä mitään esseitä siitä, mitä harrastaisi rotukoiransa kanssa ja näyttelyitä edellytettiin myös. Koiranäytelyt on pahinta mitä tiedän. Ja olen sentään jo keski-ikäinen ja koko elämäni ajan meillä on ollut koira. Nyt kun olen avannut silmäni noille suojelukoira-gatelle ja luolakoira-kohulle ja lyhytkallokoirien yms. näyttelytouhulle ja jalostukselle, niin onneksi en hankkinut rotukoiraa ja toivotan kennelliiton alimpaan helvettiin.
Vierailija kirjoitti:
Kasvattajat saa ihan järjettömiä määriä pentukyselyjä, satoja per pentu. Ja mieluiten myyvät tutuille luotettaville ihmisille. Ite sain huippupennun tiskin alta kun oon harrastanut rotua 10 v. ja tunnen kaikki.
Valtaosa suomalaisista kasvattajista tekee pentueita vaan omilla koirilla ei edes joka vuosi ja sähköpostiin tulvii random ihmisiltä meilejä kuin tilaisi nettikaupasta. Ymmärrettävää että vastaukset viipyy ja on lyhyitä kuitgauksia.
Moni kasvattajakaverini on hyvin ahdistunut siitä miten seuloa pennulle hyvä koti, siksi tutut ovat etusijalla. Kurjaa pentua haluaville mutta kysyntä vaan on kovaa ja elävän eläimen kaupassa on omat erityispiirteensä.
No juuri tämä. Eli ei myydä tuntemattomille, koska "random kyselijä".
Tähän olen minäkin törmännyt.
Tuntematon kyselijä leimataan tyhmäksi renkaanpotkijaksi vain koska on tuntematon.
Tuntematon= ei tiedä mitään eli ei voi tälle koiraa myydä.
Minäkin olisin tietysti tutustunut, käynyt useamman kerran jne. Mutta se ensimmäinenkin puhelu/sähköposti on laitettava kontaktin saamiseksi.
Miten seulonta on ahdistavaa kun kerran tuttuja ympärillä joille myydä....? Kun niille tuntemattomille ei voi sitten myydä. Koska ovat tuntemattomia.
Juup, pelleilyks on mennyt koko touhu. Pitäis sitä antaa ihmisille mahdollisuus tutustu koiriin ja rotuun. Ja katsoa olisko niistä omistajiksi. Vaikka niillä ei olis mitää aikaisempaa kokemusta koirista.
Ei sitä kokemusta , saa jos ei saa koiraa mistään.
Pets4homes uk. Joukossa kc kasvattajia. Lue ilmoitus huolella.
Eurobreeder
Meilläkin on ollut aina koira ja syksyllä jouduimme lopettamaan 12v kultsun. Olemme jo lähempänä 60 vuotiaita, joten aikuinen koira sopisi meille viettämään eläkepäiviä ja olenkin katsellut niiden myynti-ilmoituksia.
Monessa ilmoituksessa on pitkä lista, että mitä ostajalta vaaditaan. Se on ok, mutta miten myyjä tietää, että puhuuko ostaja totta? Saavatko he esim. jostain tiedon, että onko ostajalla lapsia tai onko heillä ollut aiemmin lemmikkejä? Tutkivatko, että minkälaisessa talossa/asuinalueella ostajat asuvat? Miten tunnistaa eläinrakkaan kun sitäkin pystyy tarvittaessa näyttelemään? Lähes poikkeuksetta ilmoituksissa lukee, että "vain hyvään kotiin". Miten se määritellään?
Vierailija kirjoitti:
Sekarotuiset muistaakseni ovat terveempiä.
Tämä lienee aika usein kuultu harhakäsitys.
Rotujen risteyttäminen ei poista rodussa olevia perinnöllisiä sairauksia joista sekarotuinen on tehty. Mihinkä ne perinnölliset sairaudet katoaa risteyttämisessä?
Älkää hankkiko koiraa jos lähtökohta on näin huono.