Rotukoiran hankkiminen Suomessa, ei onnistu :(
Olemme perheemme kanssa miettineet koiran hankkimista. Asumme maalla, omakotitalossa.
Olemme tutustuneet rotuihin, miettineet mitä toivomme koiralta, mitä olisimme valmiit antamaan. Sopiva rotu ensimmäiseksi koiraksi, helppo kouluttaa jne.
Olemme tehneet rotutestejä, molemmat puolisot erikseen ja saaneet samankaltaisia tuloksia.
Lapsemme ovat tottuneet naapurin koiraan jota olemme hoitaneet. Lapset kohtelevat eläimiä hyvin ja huolehtivasti.
Olemme myös selvittäneet koiran kustannuksia ja kysellyt sopivan vakuutuksen.
Sopivan rodun löydyttyä otin selvää kyseisen koirarodun yhdistyksen sivuilta kasvattajista.
Olen laittanut yli kymmenelle kasvattajalle kyselyä asiasta.
Kertonut meistä ja valmiuksistamme ja ajatuksista.
Lähestulkoon kaikissa vastauksissa tulee samaa
- ei koiraa niin vain oteta, tutustukaa rotuun
- kaiken maailman kyselijöitä on jonossa
-ei koiraa niin vaan osteta, tutustukaa asiaan
Vastaukset ovat tylyjä ja vähätteleviä vaikka kerron että asia on harkittu ja olemme valmiita sitoutumaan. Olemme myös halukkaita tutustumaan rotuun kennelissä käyden ja kasvattajien kanssa jutellen.
Silti
- kannattaisi nyt vähän miettiä, ei koiraa niin vain oteta
Sanoi eräskin.
Nyt ymmärrän, miksi ihmiset tuovat niitä rescuekoiria. Ehkäpä mekin sitten sellainen kun rotukoiran arvoisia emme selvästikään ole.
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekarotuiset muistaakseni ovat terveempiä.
Tämä lienee aika usein kuultu harhakäsitys.
Rotujen risteyttäminen ei poista rodussa olevia perinnöllisiä sairauksia joista sekarotuinen on tehty. Mihinkä ne perinnölliset sairaudet katoaa risteyttämisessä?
Peruskoulun asiaa. Mitä lähempää sukua risteytettävät ovat, sitä enemmän niille tyypilliset geenit rikastuvat populaatiossa.
Samasta syystä suomalaisilla on paljon perinnöllisiä sairauksia jotka ovat yleisempiä täällä kuin muualla. Suomalaiset ovat Euroopan sisäsiittoisin kansa.
Vierailija kirjoitti:
Juup, pelleilyks on mennyt koko touhu. Pitäis sitä antaa ihmisille mahdollisuus tutustu koiriin ja rotuun. Ja katsoa olisko niistä omistajiksi. Vaikka niillä ei olis mitää aikaisempaa kokemusta koirista.
Ei sitä kokemusta , saa jos ei saa koiraa mistään.
Ei se ole pelleilyä, että pentuja ei myydä kenelle tahansa vaan se on vastuullisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Sekarotuiset muistaakseni ovat terveempiä.
Jos kerran sekarotuiset on terveempiä niin mitä saadaan kun risteytetään mopsi ja bulldoggi = tervekoira? Epäilen.
Vähän ontuu tuo sinun teoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekarotuiset muistaakseni ovat terveempiä.
Tämä lienee aika usein kuultu harhakäsitys.
Rotujen risteyttäminen ei poista rodussa olevia perinnöllisiä sairauksia joista sekarotuinen on tehty. Mihinkä ne perinnölliset sairaudet katoaa risteyttämisessä?
Perinnöllisten sairauksien riski kasvaa, kun molemmilla vanhemmilla on kyseistä tautia aiheuttava geeni. Jos kyseessä on rodun ongelma, niin silloin todennäköisyys sille, että yksilö sairastuisi, on pienempi kun vanhemmat eivät ole samaa rotua. Myöskin fyysisiä vaivoja (lyttynokka, pitkä selkä, lonkkavaivat) voidaan ehkäistä risteyttämällä "ongelmainen" paremman rakenteen omaavalla.
"
Ei se ole pelleilyä, että pentuja ei myydä kenelle tahansa vaan se on vastuullisuutta.
"
Kasvattaja ei voi mistään tarkistaa mitä mahdollinen ostaja puhuu/ puhuuko totta.
Eli onko vastuullisuus sitten sitä että myydään vaan niille jotka tuntee tai niille joilla ollut (todistetusti)koira aiemminkin (oxymoron)
Miten voi olla että myydään koira vaan sellaiselle jolla ollut koira ennenkin. Kuka helvetti sille sen ekan koiran sitten myi.
Kun me aloimme harkitsemaan koiraa, olin yhteydessä kolmeen eri kasvattajaan (2 eri rotua) ja jokainen otti meidät heti jonotuslistalle! Olimme varautuneet pari vuoden odotukseen, mutta pentu tuli kotiin jo muutaman kuukauden päästä. Kyseessä vielä rodut, joiden pentumäärät vuodessa voi laskea sormilla ja varpailla.
Vierailija kirjoitti:
"
Ei se ole pelleilyä, että pentuja ei myydä kenelle tahansa vaan se on vastuullisuutta.
"Kasvattaja ei voi mistään tarkistaa mitä mahdollinen ostaja puhuu/ puhuuko totta.
Eli onko vastuullisuus sitten sitä että myydään vaan niille jotka tuntee tai niille joilla ollut (todistetusti)koira aiemminkin (oxymoron)Miten voi olla että myydään koira vaan sellaiselle jolla ollut koira ennenkin. Kuka helvetti sille sen ekan koiran sitten myi.
Ihmisen omista puheista tulee ilmi tietääkö hän mitä koiran kouluttaminen vaatii. Tämä karsii suurimman osan pois, koska jos ostaja perehtyisi asiaan niin hänellä olisi enemmän tarvittavaa tietoa ja ymmärtäisi myös milloin ei kannata koiraa hankkia. Tottakai mikään järjestelmä ei ole täydellinen, mutta kasvattajan velvollisuus on silti tehdä parhaansa.
Rotukoiraa hankkiessa kannattaa panostaa tervepäisen kasvattajan löytämiseen. Jos vaatimukset ja käytös ovat alusta asti kohtuuttomat niin eivät ne kohtuuttomuudet siihen pennun luovuttamiseen lopu. Koiraihmiset osaavat olla sekopäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole eettistä antaa koiraa ihmisille, joka ei siitä pysty huolehtimaan. Se on haitaksi koiralle ja sivullisille.
En ymmärrä tätä kommenttia. Nimenomaan olisimme valmiita huolehtimaan. Rotua en viitsi kertoa kun asia on vielä kesken. Jotenkin jurppii vaan tämä yleinen suhtautuminen. Eikä rotu ole edes mikään kovin erikoinen.
Näyttää pahasti tosin siltä että lähdemme miettimään rotua uudestaan.
Ap
Mitä pienemmät pentueet, sitä vaikeampi saada. Toisaalta kasvattaja aina itse valitsee hakijoista kenelle pennun antaa, jos lähestyy tyylillä otan teiltä pennun, ei välttämättä onnistu.
Mikä rotu?
Millainen perhe sinulla on?
Asutko kerrostalossa, omakotitalossa vai missä?
On vähän vaikea muodostaa mielipiteitä ilman keskeisiä tietoja.
Joo o..
Minäkin otin yhteyttä aikanaan kasvattajaan koirahaaveissa.
Ensimmäisenä selitti että pitäisi tutustua rotuun, osata kasvattaa ja tietää ruokinta. "Etkä varmaan osaa leikata kynsiäkään" tuumasi ja katsoi nenän vartta pitkin.
Kerroin, että ajatus olisi josko kasvattajan kanssa yhdessä näitä sitten voitaisiin opetella.
Tiuskaisi ettei hänellä ole aikaa millekään aloittelijoille.
Vierailija kirjoitti:
Mikä rotu?
Millainen perhe sinulla on?
Asutko kerrostalossa, omakotitalossa vai missä?
On vähän vaikea muodostaa mielipiteitä ilman keskeisiä tietoja.
Luitko aloitusta ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Rotukoiraa hankkiessa kannattaa panostaa tervepäisen kasvattajan löytämiseen. Jos vaatimukset ja käytös ovat alusta asti kohtuuttomat niin eivät ne kohtuuttomuudet siihen pennun luovuttamiseen lopu. Koiraihmiset osaavat olla sekopäisiä.
Se on nimeltään pentutehtailua jos vaatimuksia kasvattajalta ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rotukoiraa hankkiessa kannattaa panostaa tervepäisen kasvattajan löytämiseen. Jos vaatimukset ja käytös ovat alusta asti kohtuuttomat niin eivät ne kohtuuttomuudet siihen pennun luovuttamiseen lopu. Koiraihmiset osaavat olla sekopäisiä.
Se on nimeltään pentutehtailua jos vaatimuksia kasvattajalta ei ole.
Kohtuuttomat vaatimukset eivät ole sama asia kuin vaatimukset. Osaatko lukea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rotukoiraa hankkiessa kannattaa panostaa tervepäisen kasvattajan löytämiseen. Jos vaatimukset ja käytös ovat alusta asti kohtuuttomat niin eivät ne kohtuuttomuudet siihen pennun luovuttamiseen lopu. Koiraihmiset osaavat olla sekopäisiä.
Se on nimeltään pentutehtailua jos vaatimuksia kasvattajalta ei ole.
Kohtuuttomat vaatimukset eivät ole sama asia kuin vaatimukset. Osaatko lukea?
Kerro millaista vaatimusta pidät kohtuuttomana?
Soita. Saat annettua itsestäsi paremman kuvan jos olet täysipäinen. Samalla saat myös kasvattajasta paremman kuvan, hänellä voi olla oikeasti niin valtavasti kyselyitä että laittaa kaikille saman vakiolitanian vaatimuksista ja katsoo sitten kuka soittaa.
suomessa kennellitton toiminta on vähän liian sisäsiittoista, kuten rotukoiratkin alkavat jo olla sellaisia.
Siksi voi olla vaikea löytää sellaista kunnollista kasvattajaa, joka osaisi ajatella itsenäisesti. Toisaalta on hyvä muistaa, että siinä missä kennelliiton toiminta on mitä on, niin ihmiset eivät sitä ehkä sillä lailla tiedosta ja siksi kennelliittoa pidetään ikäänkuin parhaana paikkana, vaikka niin ei välttämättä ole (tai paremmin: kennelliiton hyväksymiä kasvattajia)
Tuttuni osti x vuotta sitten erään rotukoiran kennelliiton kasvattajalta (ei mikään yleisin rotu suomessa, mutta ei nyt niin hirmuisen harvinainenkaan), niin kun vanhasta koirasta aika jätti, halusivat uuden, niin jono oli uusille koiran hankijoille jotain 4 vuotta ja ns. vanhat asiakkaat pääsivät aina jonossa parhaille paikoille. ... ymmärrän kyllä miksi: helpompi myydä pentu tuttuun perheeseen).
muualla euroopassa ei ole yhtä klikkiytynyttä toimintaa kuin suomessa, joten sieltä saa rotukoirat nopeammin. Mutta sitten pitää itse olla aktiivisempi ja osata selvittää kaikki pentutehtailijat ja rankata epämääräiset myyjät pois.
Ensimmäistä koiraansa hankkivan on melkein mahdotonta saada koiraa, koska kukaan kasvattaja ei suostu myymään. Ja sittenkin pitää myydä itsensä kuin työpaikkahaastattelussa, lupautua viemään koiraa näyttelyihin, noutajakokeisiin, pentutreffeihin, jälkikokeisiin, harrastamaan noseworkia, etsintää, tokoilua ja koiratanssia. Ihan turhaa yrittääkään, jos haluaa koiran lenkki- ja mökkikaveriksi.
Geenipooli laajenee jolloin on suurempi mahdollisuus saada terveitä geenejä. Monet sairaudet tarvitsevat geenin molemmilta vanhemmilta, ja kun vanhemmat eivät ole mitään sukua keskenään on todennäköisempää että näin ei tapahdu.