Lue keskustelun säännöt.
Minkä takia ihminen masentuu?
Mikä siinä on, että se napsahtaa päälle? Itellä oli pitkään epämääräinen olo, että kaikki ei ole hyvin. Siitä se sitten eskaloitui. Syinä ehkä koulukiusaaminen, ajelehtiminen, parisuhde..
Kommentit (526)
Raha huolet, oma terveys, ihmis suhteet, huono sisäilma,unettomuus.
Tässä mun masiksen syyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entropia makro- ja mikrokosmoksessa.
Kuolevaisuus kaiketi.
Vierailija kirjoitti:
Aivokemiaa.
Joku syy aivokemiankin vinksahtamiselle on. Niin kuin myös muidenkin sairauksien puhkeamiselle. Tätä vaan ei ole vielä tiede osannut löytää.
Sinulla sentään on tai on ollut parisuhde.
Itsellä kuormittavat ihmissuhteet, läheisen traaginen kuolema ja työelämän haasteet masensivat. Nyt 13 vuotta myöhemmin olen saanut elämän sille mallille että on remissiossa. Mutta tiedän että se voi alkaa uudestaan milloin tahansa jos jotain taas tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset elää irrallaan niille luontaisesta ympäristöstä ja elämäntavasta.
Liian vähän iloa elämässä. Ilo on elämän energian lähde. Ilman sitä ihminen kuihtuu pois. Alkaa masennuksella ja sitten sairastuu ja kuolee pois. Jos siis ei tee masennukselleen mitään siitä toipuakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen masentunut siksi, että olen pettynyt elämääni. En ole saanut elämältä mitään sellaista tärkeää mitä olisin halunnut. Se, että on työpaikka ja asunto ei riitä tuomaan iloa ja merkityksellisyyttä elämään, jos kaikki ihmissuhteet puuttuu tai on huonossa jamassa. Perhe ja lapset jäi saamatta ja kyllä se nyt 45 vuotiaana on jo hyväksyttävä, että se juna meni jo ja toivo on menetetty. En tiedä miten jatkaa tätä elämää ilman minkäänlaista rakkautta.
Tämähän on jo selvitetty ja syynä on suolistobakteerit. Nykyisin syödään ruoan korviketta, josta ei saa kuitua, eikä vitamiineja. Ruoka pitää valmistaa itse mahdollisimman puhtaista ja tuoreista raaka-aineista. Miehille ruisleipää ja 1 olut päivässä. Lisäksi kasviksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen masentunut siksi, että olen pettynyt elämääni. En ole saanut elämältä mitään sellaista tärkeää mitä olisin halunnut. Se, että on työpaikka ja asunto ei riitä tuomaan iloa ja merkityksellisyyttä elämään, jos kaikki ihmissuhteet puuttuu tai on huonossa jamassa. Perhe ja lapset jäi saamatta ja kyllä se nyt 45 vuotiaana on jo hyväksyttävä, että se juna meni jo ja toivo on menetetty. En tiedä miten jatkaa tätä elämää ilman minkäänlaista rakkautta.
Rakasta itseäsi, niin et jää ilman minkäänlaista rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Liian vähän iloa elämässä. Ilo on elämän energian lähde. Ilman sitä ihminen kuihtuu pois. Alkaa masennuksella ja sitten sairastuu ja kuolee pois. Jos siis ei tee masennukselleen mitään siitä toipuakseen.
Eikös ilo ole siis toivoa?
Miten luot toivoa tyhjästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Merkityksellisten ihmissuhteiden puuttuminen
Afrikassa esiintyy vähemmän masennusta, koska siellä on vahva yhteisöllisyys. Materia ei ratkaise.
Konkreettisempia syitä ovat juurikin mm. taloudelliset ongelmat sekä. terveyden horjuminen. Sosiaaliselta puolelta löytyvät yksinäisyys (joka edelleenkään ei ole yhtä kuin yksin oleminen), syrjityksi tuleminen, ja parisuhdeongelmat. Abstraktimalla reunalla on tunne kuulumattomuudesta koko ihmiskuntaan, joka ei ole sama asia kuin yksinäisyys, vaikka jakavatkin paljon samoja syitä. Tämä voi kärjistyä eksistentiaaliseksi masennukseksi, jota on hyvin vaikeaa ymmärtää itse, saati yrittää selventää kyseistä tunnetta muiden ymmärrettäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Negatiivisuus ruokkii itseään. Se kasvaa mihin keskittyy.
esim väsymys itselläni masennus oli väsymystä masennus on varsin laaja käsite ja kytkeydessä moniin asioihin..
Vierailija kirjoitti:
Itse olen masentunut siksi, että olen pettynyt elämääni. En ole saanut elämältä mitään sellaista tärkeää mitä olisin halunnut. Se, että on työpaikka ja asunto ei riitä tuomaan iloa ja merkityksellisyyttä elämään, jos kaikki ihmissuhteet puuttuu tai on huonossa jamassa. Perhe ja lapset jäi saamatta ja kyllä se nyt 45 vuotiaana on jo hyväksyttävä, että se juna meni jo ja toivo on menetetty. En tiedä miten jatkaa tätä elämää ilman minkäänlaista rakkautta.
Juna ei ole mennyt mihinkään. Siellä se odottaa sinua tunnollisesti milloin itse suostut nousemaan sen kyytiin. Käy paikoissa missä voi tutustua ihmisiin. Auta itseäsi sen verran. Jokaiselle on kumppani jossain.Olet vielä nuori. Monet ovat löytäneet parinsa vasta yli 40 vuotiaan. Niin käy kuin itse uskot.
Kannattaa muistaa myös säätila ja kylmyys. Kuinka vaikeaksi tai helpoksi elämä on mennyt. Liian vaikeana se voi olla haastavaa joillekin.
Menetin lapset, miehen. Ja muutakin. Vaikee nauttia.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen masentunut siksi, että olen pettynyt elämääni. En ole saanut elämältä mitään sellaista tärkeää mitä olisin halunnut. Se, että on työpaikka ja asunto ei riitä tuomaan iloa ja merkityksellisyyttä elämään, jos kaikki ihmissuhteet puuttuu tai on huonossa jamassa. Perhe ja lapset jäi saamatta ja kyllä se nyt 45 vuotiaana on jo hyväksyttävä, että se juna meni jo ja toivo on menetetty. En tiedä miten jatkaa tätä elämää ilman minkäänlaista rakkautta.
Olen pahoillani, että olet (myös) ajautunut kuvailemaasi tilanteeseen: Jotenkin vain lähes koko elämä on mennyt ohitse sumussa vaeltaen. Materia ja sinänsä turvattu olemassaolo eivät tosiaan tuo onnea, kun alkaa havahtumaan olleensa oman pään vanki sekä synnynnäisten että elämässä koettujen kolhujen seurauksena. Ainahan löytyy niitä, jotka sanovat sinulla "vielä olevan monta vuotta edessä, joiden aikana voi tapahtua mitä tahansa kivaa". Voihan näin tietysti ollakin, mutta se tunne, joka jatkuvasti saa tuntumaan elämän junan vain menneen jo on niin kertakaikkisen vahva kaiken muun negatiivisen päällä, että en ainakaan itse ole vielä(kään) 43v löytänyt tietä sumusta ulos.
Aivokemiaa.