Lue keskustelun säännöt.
60-luvulla pelkällä yo-todistuksella pääsi kunnan virkoihin, pankkiin töihin tai vt-kansakoulun opettajaksi..
01.03.2023 |
...Nykyisin enää vain ulkoministeriksi. Yo-tutkinnon arvostus on vähentynyt radikaalisti.
Kommentit (114)
Miksei näitä 55-68v ihmisiä, joilla ei ole ammattiinsa edes ammattikoulutusta, puhumattakaan korkeakoulutuksesta, potkita eläkeelle vaan roikotetaan suojatyöpaikoissaan?
( En usko, että kukaan alle 55v noilla spekseillä hyvissä työpaikoissa työskentelee. Toki jotain myynti-ihmisiä on peruskoulupohjalta, koska myynti on lähinnä persoonallisuuslaji, ei auta korkeakoulututkinnot)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katkeralle aloittaja, että 60- luvulla pääsi kirjautumalla yliopistoon. Ilman pääsykokeita siis
Ei päässyt ainakaan Turun Yliopistoon vain kirjaitumalla mitä vaan opiskelemaan. Olen Yo vuosimallia 1968 ja tiedän sen tarkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksei näitä 55-68v ihmisiä, joilla ei ole ammattiinsa edes ammattikoulutusta, puhumattakaan korkeakoulutuksesta, potkita eläkeelle vaan roikotetaan suojatyöpaikoissaan?
( En usko, että kukaan alle 55v noilla spekseillä hyvissä työpaikoissa työskentelee. Toki jotain myynti-ihmisiä on peruskoulupohjalta, koska myynti on lähinnä persoonallisuuslaji, ei auta korkeakoulututkinnot)
En tiedä kenestä puhut, esim. kauppaopistoissa olivat luokat 35-38 oppilasta, yliopistoissa esim. Turun yliopistossa opiskeli paljon muitakin kuin minä v. 1968 ja jopa sitä ennen. Yliopistoja oli muuallakin Suomessa jo siihen aikaan ja kauppakorkeakouluja. Miten tulet siihen tulokseen, etteivät ihmiset 1960 luvulla opiskelleet itselleen ammattia? Eivät kaikki kuten ei nykyäänkään.
Ylioppilastulvasta puhuttiin jo yli sata vuotta sitten, kun lakin saajia oli muutama tuhat vuodessa. Akateemisten työmarkkinat eivät olleet kovin kehittyneet, virkaura lähes ainoa mahdollisuus.
Joskus 50-luvulla keskikoulupohjalta pääsi siistiin sisätyöhön esimerkiksi pankkeihin. Vielä 1970-luvulla useimmat pankinjohtajat olivat merkonomeja tai agrologeja keskikoulupohjalta. Varsinainen urakehityksen inflaatio alkoi tulla suuren laman aikaan 90-luvulla, kun juuri mikään ammatti ei taannut työtä. Siitä alkaen yliopistojen sisäänottoa kasvatettiin huomattavasti ja opistoista kehitettiin ammattikorkeakoulut.
Nykyään tehdään yhä korkeammalla koulutuksella ja suhteessa pienemmällä palkalla yhtä vaativia hommia kuin vähemmän koulutetut 60-luvulla. Toisaalta nykyään pitää hallita tietotekniikkaa, mutta aikanaan rutiinihommat kuuluivat vähemmän koulutetuille. Moni pomo on samalla oma sihteerinsä.
Itse kävin tyttölyseon ja opettajat olivat suurimmaksi osaksi vanhojapiikoja. Yksi miesopettaja oli biologiassa ja maantiedossa.
Sen lisäksi, että kirjat ja vihot ostettiin itse (+lukukausimaksut ja ruoka), opettajat säälittä repivät vihkoja, painoivat punakynällä sivut rikki kun lasku oli väärin ja heittivät vihon nurkkaan. Jotenkin sinne oli varmaan pesiytynyt sairasta väkeä.
Kotona jos näytti revityn vihon, vanhemmat ostivat uuden - kouluun ei koskaan otettu yhteyttä hys hys, koska ajateltiin että ope kuitenkin kostaa sitten lapselle ja muutenkin, lapsia kasvatettiin vähän eri tavalla. Ope oli auktoriteett. Muistan, että vanhempani olivat ekaa kertaa koulurakennuksessa sisällä kun oli ylioppilasjuhlani. Olin käynyt sitä koulua 8 vuotta.
Itse jouduin kerran jälki-istuntoon kun en mennyt välitunnilla ulos vaan piilouttauduin naulakkoon takkien taakse :) Siitä hyvästä lauantaina tunti istumista hiljaa koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin tyttölyseon ja opettajat olivat suurimmaksi osaksi vanhojapiikoja. Yksi miesopettaja oli biologiassa ja maantiedossa.
Sen lisäksi, että kirjat ja vihot ostettiin itse (+lukukausimaksut ja ruoka), opettajat säälittä repivät vihkoja, painoivat punakynällä sivut rikki kun lasku oli väärin ja heittivät vihon nurkkaan. Jotenkin sinne oli varmaan pesiytynyt sairasta väkeä.
Kotona jos näytti revityn vihon, vanhemmat ostivat uuden - kouluun ei koskaan otettu yhteyttä hys hys, koska ajateltiin että ope kuitenkin kostaa sitten lapselle ja muutenkin, lapsia kasvatettiin vähän eri tavalla. Ope oli auktoriteett. Muistan, että vanhempani olivat ekaa kertaa koulurakennuksessa sisällä kun oli ylioppilasjuhlani. Olin käynyt sitä koulua 8 vuotta.
Itse jouduin kerran jälki-istuntoon kun en mennyt välitunnilla ulos vaan piilouttauduin naulakkoon takkien taakse :) Siitä hyvästä lauantaina tunti istumista hiljaa koulussa.
Sais olla opettaja nytkin sen verran auktoriteetti, että penikat pysyisivät ruodussa eivätkä vanhemmat olisi mussuttamassa joka ojennuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulun jälkeen ei enää tarvinnut pyrkiä lukioon. Ja lukion jälkeen pystyi ilmoittautumaan yliopistoon.
Ilmoittautumaan yliopistoon? Ei se niin mennyt. Ainoa taisi olla arkeologia jota pääsi lukemaan yliopistoon ilman mitään pääsykokeita ja kursseja. Ällän arvosanoilla pääsi joihinkin kuten muistaakseni lakia lukemaan. Numerus Clausus oli silloin opiskelijoiksi yliopistoon pyrkivälle hyvin tuttu.
Mat.-fys.-kem-linjalle pääsi myöhemminkin papereilla, jos oli L matikassa ja L yleisarvosana.
Eikä tarvinnut luonnontieteelliseen olla edes niin hyvä. Minulla on useampia opettajakavereita, jotka ovat päässeet lukemaan matematiikkaa, fysiikkaa ja/tai kemiaa ilman mitään pääsykokeita 1980-2010- luvulla ja arvosanat ovat olleet m-l-tasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulun jälkeen ei enää tarvinnut pyrkiä lukioon. Ja lukion jälkeen pystyi ilmoittautumaan yliopistoon.
Ilmoittautumaan yliopistoon? Ei se niin mennyt. Ainoa taisi olla arkeologia jota pääsi lukemaan yliopistoon ilman mitään pääsykokeita ja kursseja. Ällän arvosanoilla pääsi joihinkin kuten muistaakseni lakia lukemaan. Numerus Clausus oli silloin opiskelijoiksi yliopistoon pyrkivälle hyvin tuttu.
Mat.-fys.-kem-linjalle pääsi myöhemminkin papereilla, jos oli L matikassa ja L yleisarvosana.
ei pidä paikkaansa. Sukulaiseni yo todistuksessa seiskoja. Meni Helsingin oikikseen. Toki taisi olla jotain 40-lukua.
Miten vastauksesi liittyy siihen mitä kirjoitin? Kuten juuri kirjoitin, olen itse päässy Helsingin yliopistoon ilman pääsykoette papereilla noilla ehdoin, 70-luvulla. Ja pääsi moni muukin.
Se johtui aloituspaikkojen määrästä suhteessa pyrkijöiden määrään.
Onhan se hurjaa, että mitä enemmän puhutaan koulutuksen tärkeydestä, sitä vaikeampaa on päästä koulutukseen.
Mutta toisaalta työelämä vaatii nykyään niin paljon, että ei pärjää, jos ei osaa itsekin kouluttautua ja pätevöityä koko ajan uudelleen.
Siitä on 40 vuotta, kun aloitin työnteon, ja ei nykynuoret voi kuin haaveilla siitä leppoisasta vauhdista, kun ei vielä oletettu kaikkien olevan henkisesti kaiken kestäviä robotteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo-o. Ainakin meidän kaupungissa peruskoulun opettajaksi pääsee nykyäänkin jopa ilman yo-todistustakin. Lapseni koulussa toimii opettaja 90-luvulla kauppakoulun (merkantti) käynyt ja toinen, joka on lentoemäntä. Ei heillä varmaan mitään vakituista virkaa ole, mutta silti vuodesta toiseen ovat luokanopettajina. Käsittämätöntä.
Kunnat eivät halua opettajarekisteriä, jota OAJ on vaatinut vuosia. Ei haluta paljastaa näiden valeopettajien todellista määrää!
Harvalla ahneen ikäluokan tyypillä on mitään tutkintoa. Kuitenkin pääsivät kovapalkkaisiin töihin tienaamaan ja nyt palkkoja suuremmilla eläkellä olleet kymmeniä vuosia. Halveksivat suomalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut 70-l 1000 hakijaa jäätelömyyjäksi tai jokaistanaista monkumassa koko maailman jätkät.
Ennen oli ennen kirjoitti:
60-luvulla suurin osa oppilaista oli jo pistetty alempaan karsinaan, kansakouluun. Vain parhaimmisto pääsi oppikouluun ja noin ylioppilaaksi. Karsintaraja on siis muuttunut.
Kansakoulusta oppikouluun siirtyminen oli oma riittinsä! Kohdallani kansakoulu tuntui humaanimmalta, kuin oppikoulun epäpätevien nousukkaiden suoraan oppikirjasta opetus! Pedagokiikasta ei voinut puhua, ja tuntui, ettei koulun rehtorikaan aina tilanteiden tasalla ollut! Paljon turhaa huutoa, ja huonoa opetusta!
Lasten suut pestiin saippualla jos puhuivat rumia ja kiroilivat. Jos ei ollut hiljaa joutui nurkkaan seisomaan. Karttakepistä ei saanut enää kukaan 1950-luvulla. Välillä ope saattoi lyödä karttakepillä pulpettiin, mutta ei lapsiin.