Työpaikan umpimielinen ilmapiiri
Onko muilla tällaista? Istun avokonttorissa jossa kukaan ei puhu päivän aikana yhtään mitään toisilleen. Aamulla juuri ja juuri sanotaan huomenta. Itse olen aikaisemmassa työpaikassani tottunut, että jotain saattoi huudellakin sermin yli (jokin ongelma työssä tms) ja ilmapiiri oli vapautunut ja avoin. Saman toimialan työpaikka sekin. Täällä istun koko päivän ja naputan koneella sanaakan sanomatta. En edes uskalla suutani avata, en mitään kysyäkseni töihin liittyen tai edes hiukan tunnelmaa keventääkseni. Huokaus. Pääni halkeaa.
Kommentit (17)
Tietenkin on mukavaa, jos työpaikalla on rentoa ja leppoisa ilmapiiri. Toisaalta aika monia (yli puolia) häiritsee avokonttorien höpötys, tästä oli tutkimus ihan vastikään lehdissä. Toisaalta kovin kaverimeininki-työpaikkoihin liittyy se kolikon kääntöpuoli, eli kun ihmiset tulevat työpaikalleen seuran ja kavereiden vuoksi, he taantuvat usein myös sille tasolle, että työkavereista juoruillaan ja puhutaan pahaa. Porukkaa savustetaan ulos ja uusia katsotaan kieroon, elleivät he ole valmiita liittymään pulinapiiriin tai haluavat pitää etäisyyttä työkavereihin. Harvoin varsinkaan yli 2 ihmisen työpaikoilla on pelkästään niin fiksua porukkaa, että sosiaalinen kanssakäyminen on pelkästään hyväntahtoista ja kannustavaa.
Mutta ikävää tämäkin, ettei aamulla edes voi kysyä että kuinka viikonloppu meni tai jotain kommentoida kun luukkuunsa istahtaa. Saati että palaverissa voisi avoimesti ideoitaan esittää ilman väheksymisen ilmapiiriä.
Olen tullut siihen tulokseen, että omalla kohdallani työssä jaksamiseen vaikuttaa olennaisesti työyhteisö. Kökköäkin työtä jaksaa paremmin, jos porukka on hyvä ja tukee.
Toivottavasti löydät jokun ratkaisun.
Terv. Erikoislääkäri julkiselta puolelta
Ja kun työkään itsessään ei mitään kovin mielenkiintoista. Mielipiteitä eikä ideoita ei tohdi kertoa, saati tosiaan heitellä karkkia seinän yli tms. Tulosta tehtiin ex-työpaikassanikin vaikka siellä juttu lensi työn ohessa. Mutta kehtaako tällaisesta ääneen valittaa? Mietin vain, että kuinka jaksan/kestän kun takana on muutama kuukausi vasta ja olotila jo näin kettuuntunut.
ap
Sen takia teenkin 98% työstäni etänä kotona!
Mieluummin istun kotona yksin kun siellä työpaikalla yksin!
Kotona olen sentään edes jollekin olemassa, siis lapsilleni ennen ja jälkeen koulupäivän.
Kokeilepa huviksesi, voi koeaika päättyä samantien.
mutta se on enempi "vanhojen" ja uusien työntekijöiden välistä. Pidempään talossa olleet juttelee enempi keskenään ja huutelee sermien yli, mutta uudemmat tekijät saa/joutuu olla enemmän omissa oloissaan.
Kokeilepa huviksesi, voi koeaika päättyä samantien.
En oikein tajunnut. Ap tässä enkä ole valittamassa ääneen yhtään mitään. Äänestän ajloillani jos niikseen tulee. Ja totta kai töissä tehdään töitä, mutta jos 8h istuu sanomatta sanaakaan sermin takana istuvalle niin sekin aika masentavaa. Ja kun mitään ei uskalla kysyä, ideoita ei voi sanoa kun saa naurut niskaansa yms. niin ei sekään kauhean kannustava työpaikka ole.
Mul kävi samoin kun vaihdon saman alan paikkaa. Ne oli niin kauan olleet siellä, etteivät ne ite tajunneet et se oli outoa ja ahdistavaa. Lähin vähin äänin, ehk ois pitänyt parille selvästi ahdistuneelle vinkata, et lähtekää nyt hyvät ihmiset pois täältä, kun tää EI OLE NORMAALIA ENÄÄ
toisissa tarjoillaan pullia ja kakkuja merkkipäiviänä toisissa vaan istutaan työpisteessä eikä juuri jutella saati olla kiinnostuneita muista. On niin ihmisistä/työpaikasta kiinni. Miehet (nuoret) varsinkin vaan istua toljottavat sanaakaan sanomatta ja hakkaavat konettaan.
ne on ihan kamalia paikkoja, joissa kaikki puhuminen tulkitaan häirinnäksi..
Tämä vaikuttaa hullulta. Kiirettä kaikki valittavat, mutta niin kiire ei mielestäni saa olla, ettei mitään voi päivän aikana puhua. Itseäni ahdistaa tämä tunnelma. Tietty kun vertaan sitä aina edellisen paikan ilmapiiriin. Siellä uskalsi sentään jotain kysyä ja kertoa aamulla miten viikonloppu meni. Tietty töihin keskityttiin.
paljon merkitsee ilmapiiri viihtymiseen. Töiden lisäksi. Ehkei tullut ajatelleeksi kun aikaisemmin tottui että puhuttiin. Tukehtumisen tunne ihan oikeasti :-(
Siellä ei pahemmin puhuttu, ei hymyilty tai mitään. Jos harvoin kun oli saunailta, niin haukuttiin työtä ja nuoltiin pomoa :(
Avokonttorissa ei saa keskustella työkaverin kanssa, jos on asiaa niin soitetaan ja mennään sivummalle keskustelemaan. Meillä oli aikaisemmin vapautunutta, mutta hallintopäällikkö huomasi, että juttelimme lapsista ja autoista ja elämästä yli sermien, joten kaikki keskustelu kiellettiin. Meillä tehdään töitä!
kiva kankihanuri teidän hallintopottu. Mä olisin tosi huolestunut, jos meillä ei avokonttorin sermien yli heiteltäisi herjaa ja joskus jopa karkkia... Ja tulosta syntyy. T. Hallintojohtaja
Avokonttorissa ei saa keskustella työkaverin kanssa, jos on asiaa niin soitetaan ja mennään sivummalle keskustelemaan. Meillä oli aikaisemmin vapautunutta, mutta hallintopäällikkö huomasi, että juttelimme lapsista ja autoista ja elämästä yli sermien, joten kaikki keskustelu kiellettiin. Meillä tehdään töitä!
Tietenkin on mukavaa, jos työpaikalla on rentoa ja leppoisa ilmapiiri. Toisaalta aika monia (yli puolia) häiritsee avokonttorien höpötys, tästä oli tutkimus ihan vastikään lehdissä.
Toisaalta kovin kaverimeininki-työpaikkoihin liittyy se kolikon kääntöpuoli, eli kun ihmiset tulevat työpaikalleen seuran ja kavereiden vuoksi, he taantuvat usein myös sille tasolle, että työkavereista juoruillaan ja puhutaan pahaa. Porukkaa savustetaan ulos ja uusia katsotaan kieroon, elleivät he ole valmiita liittymään pulinapiiriin tai haluavat pitää etäisyyttä työkavereihin. Harvoin varsinkaan yli 2 ihmisen työpaikoilla on pelkästään niin fiksua porukkaa, että sosiaalinen kanssakäyminen on pelkästään hyväntahtoista ja kannustavaa.