Ylireagoinko poikaystävän kommenttiin?
Näytin poikaystävälleni kaapin perältä löytämääni nuoruusvuosien valokuvaa, jossa minulla sattui olemaan lyhyet hiukset. Kuvasta hän tokaisi "olen iloinen, että sinulla on nykyinen hiustyylisi". Mainitsin, että ei ollut kovin kivasti sanottu, koska epäsuorasti kommentti kuulosti siltä, että hänen mielestään hiukseni eivät näyttäneet kuvassa hyviltä. Poikaystävä pyysi anteeksi, mutta heti perään sanoi, ettei hän nähnyt kommentissaan mitään pahaa (oli pyytänyt siis anteeksi vain tavan vuoksi eikä siksi, että olisi aidosti myöntänyt sanoneensa ajattelemattomasti tai ymmärtänyt, miksi kommentti kuulosti korvaani ikävältä...ja sekin tietysti minua nyppi!).
Tästä syntyi pitkä väittely, jonka lopputuloksena poikaystäväni summasi kaiken johtuvan siitä, että minä olen niin yliherkkä ja haavoittuvainen, ja että kukaan muu tässä maailmassa ei olisi ollut kommentista moksiskaan tai kokenut sitä epäystävällisenä. (Oma periaatteni yleisesti on se, että kenenkään ulkonäköä - vanhaa tai uutta - ei tule kommentoida etenkään kriittisesti, ellei henkilö itse pyydä asiasta mielipidettä.)
Joten kysymys: ylireagoinko kokemalla kommentin negatiivisena? Olisitko itse ollut vastaavasta kommentista ihan cool?
Kommentit (56)
Ylireagoit. Sehän vaan sanoi, että tykkää sun nykyisestä hiustyylistä.
En olisi suuttunut tuosta. Minullakin oli nuorempana järkyttävä lyhyt tukkatyyli ja lisäksi olin ruma muutenkin, ja kyllä mun vanhoille kuville saa ihan reilusti vaikka nauraa. Nauran itsekin.
Vanhoista kuvistani ja nykyisistä kuvistani saisi hyvin tehtyä sellainen "everyone has hope"-kuvakollaasin :D
Minua ei haitannut edes kun poikkis huusi puhelimeen ettei pääse mökille kun muija on tiineenä ja porsii kohta.
Kommentti itsessään saattoi olla harmiton (vaikkakin aika tökerö), mutta mielestäni tuo asian käsittely oli poikaystävältä huonosti hoidettu. Poikaystäväsihän sanoi periaatteessa "anteeksi kun loukkasin, vaikka tässä ei kyllä ollut mitään loukkaantumisen aihetta" eli ei siis oikea anteeksipyyntö, kuten sanoitkin. Lisäksi se, että hän haukkui sinua yliherkäksi, antaa hänestä epäempaattisen kuvan. Toki nähdään nyt vain yksi puoli tästä riidasta, sekä vain irrotettuja kommentteja
Sulla oli joku ruma pottatukka, joka oli susta kiva. Mitä väliä sillä on, mitä muut siitä on ajatelleet?
Jos itse olet sinut tyylisi kanssa, mihin tarvitset hyväksyntää muilta?
Lyhyt tukka on asia josta miehet ei tykkää. Totta kai miehet pitää pitkistä hiuksista naisilla. Mitä ihmeellistä tässä on, että pitää pahoittaa mielensä?
🇺🇦🇮🇱
Minä ainakin ymmärrän, olisin itsekin loukkaantunut. Ei tuollaisia töksäytyksiä tarvitse sanoa.
Ylireagoit.
Minun eksäni sanoi minulle joskus, että minun ei tarvitse antaa hänelle bensarahaa ja "voit maksaa luonnossa". Vähän loukkaannuin tuosta kommentista, koska se olin minä, joka ylipäätään maksoi yhteisen taloutemme kaikki kulut tuohon aikaan. Minä kävin töissä, mies oli opiskelija jolla ei ollut tuloja. Maksoin asumiskulut, ruuat, kaiken, mies lähinnä maksoi oman harrastuksensa kulut äitinsä antamilla rahoilla.
Mitään riitaa emme tuosta kuitenkaan saanut aikaan. Hetken kyllä mietin, että pitääkö hän oikeasti minua hu0r4na, vaikka itse elää täysin minun siivelläni.
Minulle riittää otsikko ja vilkaisu vuodatuksen pituuteen riveinä että osaan vastata varmuudella "Kyllä"
Oikeastaan pelkkä otsikko olisi riittänyt.
Ylireagoit. Itse olen samaa mieltä, jos joku sanoisi mun lapsuus hiustyyliä rumaksi. Lapsena mulla oli platinanvaaleat, ohuet, otsatukka ja olkapäille ulottuvat hiukset. 🤢
N.21
Ohis. Minun mielestäni meteorologi Anne Borgströmille sopi paremmin sellainen lyhyt hiusmalli kuin nykyinen itse suosimansa pitkä.
Sun kumppani ei ole kovin tunneälykäs, mutta ei kaikki vaan ole. Joskus puolisoa pitää vaan jaksaa, kun se on vähän pälli.
Kun katsoo mun rippikuvaa 90-luvulta, niin ei sitä hiustyyliä kyllä kehua voi. Nauraa sille kyllä voi.
Kyllä ylireagoit. N52