Erolapsi haluaisi, että kaikki sukulaiset tulisi yhtaikaa synttäreille. Tuskin onnistuu?
Miten selittää lapselle, ettei hänen toisen vanhemman suku halua olla kanssani missään tekemisissä? Että erin jälkeen yritin kutsua kaikki hänen synttäreille ja sieltä ilmoitettiin, että eivät halua minua enää nähdä?
Esimerkiksi eilen lapsi oli aaton toisen vanhemman sukulaisilla. Kukaan ei tullut ulos lasta vastaan tai hakiessa häntä saattamaan. Ei edes se toinen vanhempi.
Ja lapsi luulee, että jos kutsuttaisiin samaan tilaan hänen toisen vanhemman ja mun puolen sukulaiset, niin kukaan sieltä toiselta puolelta edes vastaisi kutsuun Ja jos oikeasti tulisivat paikalle, ilmapiiri ei ehkä olisi kovin mukava.
Miten selitän tämän lapselle?
Kommentit (34)
Vastaisin rehellisesti. Äiti haluaisi kutsua ja voidaan kutsua, mutta toiset eivät halua tänne tulla. En lähtisi draamailemaan mutta sanoisin miten asia on.
Lapsellista käyttäytymistä sukulaisten puolelta. Eivät he eronneet, vain heidän sukulaispariskunta eli te.
Teette lapsen kanssa kutsut ja lähetätte. Saavat ilmoittaa itse lapselle etteivät tule. Asiat kerrotaan kuten ne on eikä salailla.
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi avoimuuus? Mustamaalaamatta ketään.
Kertoa, minkälaisia tunteita ero voi aiheuttaa ihmisissä, ja että näille tunteille pitää vaan nyt antaa tällä hetkellä tilaa ja aikaa.
Voit kertoa, että jos vaikka lapsi on jostain joskus tosi kiukkuinen, niin silloin on parempi saada olla vähän aikaa ihan rauhassa ja sitten se kiukku menee vaan ohi.
No, kun nämä välit tästä eivät 7v ole korjaantuneet niin tuskin tilanne muuttuu tästä eteenpäinkään.
Ja lapsi ihmettelee, miksi ei kutsuta esim toisen suvun isoäitiä meille kylään. No, eron jälkeen yritin monta kertaa. Ei halunnut tulla.
Olen sanonut, etteivät ne halua olla kanssani tekemisissä. Lapsi ihmettelee, miksi ei, eikä minulla ole vastauksia.
Siis sinäkö olet vienyt ja hakenut lapsen toisen vanhemman sukulaisille? Miksei se toinen vanhempi ole itse vienyt ja hakenut?
Me enää käydä lasten synttäreillä. Lasten synttärit on lasten kaverijuhlat.
Vierailija kirjoitti:
Vastaisin rehellisesti. Äiti haluaisi kutsua ja voidaan kutsua, mutta toiset eivät halua tänne tulla. En lähtisi draamailemaan mutta sanoisin miten asia on.
Siitä tulee van kysymyksiä, että miksi eivät halua. Ja miksi me vanhemmat erottiin.
Lapsen toinen vanhempi vaan lähti. Huusi ja raivosi mulle pari kuukautta. Yritin sovitella, jutella, varasin perheterapeutin. Mutta hän halusi lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsellista käyttäytymistä sukulaisten puolelta. Eivät he eronneet, vain heidän sukulaispariskunta eli te.
Mitä lie ap tehnyt eron eteen, jos pettämistä ja juopottelua, en yhtään ihmettele suvun käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi avoimuuus? Mustamaalaamatta ketään.
Kertoa, minkälaisia tunteita ero voi aiheuttaa ihmisissä, ja että näille tunteille pitää vaan nyt antaa tällä hetkellä tilaa ja aikaa.
Voit kertoa, että jos vaikka lapsi on jostain joskus tosi kiukkuinen, niin silloin on parempi saada olla vähän aikaa ihan rauhassa ja sitten se kiukku menee vaan ohi.
No, kun nämä välit tästä eivät 7v ole korjaantuneet niin tuskin tilanne muuttuu tästä eteenpäinkään.
Ja lapsi ihmettelee, miksi ei kutsuta esim toisen suvun isoäitiä meille kylään. No, eron jälkeen yritin monta kertaa. Ei halunnut tulla.
Olen sanonut, etteivät ne halua olla kanssani tekemisissä. Lapsi ihmettelee, miksi ei, eikä minulla ole vastauksia.
Siis olet pimittänyt tiedon lapselta, jos hän ei edes tiedä, että olet kutsunut. Laita lapsi kutsumaan jos hän halua kutsua. Näiden ihmisten pitää ottaa vastuu ja kertoa lapselle etteivät tule. Ehkä kertovat syynkin.
Eihän siihen tarvitse sanoa muuta kuin synttärit vietetään vähän eri lailla kuin ennen. Eipä ole kenelläkään tuntemallani lapsella eron jälkeen enää ollut ydinperhe synttäreitä. Taitaa sellaiset aika harvinaisia olla.
Vierailija kirjoitti:
Lapsellista käyttäytymistä sukulaisten puolelta. Eivät he eronneet, vain heidän sukulaispariskunta eli te.
Onhan se noin, mutta käytännön tasolla tämmöinen erolapsi jää vähän niinkuin jämän asemaan, viimeistään silloin kun vanhemmat rupeavat uudelleen pariutumaan ja lisääntymään. Jotkut synttärit ja sinne tulijat on tossa kuviossa vielä aika pientä.
Vierailija kirjoitti:
Me enää käydä lasten synttäreillä. Lasten synttärit on lasten kaverijuhlat.
Meillä on ollut kaverisynttärit ja sukusynttärit erikseen. Lapsen toisen puolen suvun täti järjesti aluksi lapselle omia synttäreitä. Nyt ei enää pariin vuoteen ole viitsinyt eikä lapsen synttäreitä ole kukaan siellä huomioinut edes kortilla. Ei edes se toinen vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Teette lapsen kanssa kutsut ja lähetätte. Saavat ilmoittaa itse lapselle etteivät tule. Asiat kerrotaan kuten ne on eikä salailla.
Tämä voisi olla hyvä. Lapsi kutsuu, en minä.
"Isäsi lähdön myötä hänen sukulaisensa eivät halua kaveerata kanssani. Siksi he eivät olisi tulossa vaikka heidät kutsuttaisiin."
Pienikin lapsi ymmärtää kaveruuden ja sillä on helppo selittää. Kun lapsi kasvaa niin voit sanoa asian niin kuin ne on. Ja lopeta lapsen kuskaaminen sukulaisten luokse, mies hoitakoon oman sukunsa.
Isän suhtautumisella on merkitys. Isä ei ilmeisesti ole lapsen kanssa tekemisissä ja mustamaalaa sinua suvulleen.
Lapsi kutsuu itse ne sukulaiset. Ei siihen tarvita välikättä. Soittaa mummolle, että synttärit aikaan x, paikassa x. Loppu on heidän valintaansa
Vierailija kirjoitti:
Eihän siihen tarvitse sanoa muuta kuin synttärit vietetään vähän eri lailla kuin ennen. Eipä ole kenelläkään tuntemallani lapsella eron jälkeen enää ollut ydinperhe synttäreitä. Taitaa sellaiset aika harvinaisia olla.
Lapsella ei ole muistikuvia kuin ajasta eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellista käyttäytymistä sukulaisten puolelta. Eivät he eronneet, vain heidän sukulaispariskunta eli te.
Mitä lie ap tehnyt eron eteen, jos pettämistä ja juopottelua, en yhtään ihmettele suvun käytöstä.
Niin ehkä ap, mutta ei lapsi. Jätetään ne omat tunteet edes tunniksi sivuun ja ajatellaan sen lapsen tunteita sen aikaa. Ei voi olla liikaa pyydetty.
Miten olisi avoimuuus? Mustamaalaamatta ketään.
Kertoa, minkälaisia tunteita ero voi aiheuttaa ihmisissä, ja että näille tunteille pitää vaan nyt antaa tällä hetkellä tilaa ja aikaa.
Voit kertoa, että jos vaikka lapsi on jostain joskus tosi kiukkuinen, niin silloin on parempi saada olla vähän aikaa ihan rauhassa ja sitten se kiukku menee vaan ohi.