Tiedätkö oman MBTI-tyyppisi, siis ne funktiot?

en nyt jaksa tutkia tarkemmin, mutta tiedostan olevani vähän neuroottinen

INFP jonkun vuosia sitten tehdyn testin mukaan ja tunnistan kyllä itseni

Itsekö se päätetään, että mitä tyyppiä on?

Olen INFP.

I - Ei mitään epäselvää. Olen yrittänyt elää ekstrovertimmin, mutta ei vaan onnistu. Tuntemattomat ihmiset rasittaa.

N - Tämä on mietityttänyt, mutta koska IXFX -tyypit eivät ole tuntuneet omalta ja muutenkin olen lopulta kallistunut N:ään, niin se on se sitten.

F - Niin tunteella elävä, että ei suurempia epäselvyyksiä.

P - Melko selkeä. Ei minusta järjestelmällistä saa vaikka kirveellä uhattaisiin. Silti ei testeissä näy niin selkeästi kuin I ja F.

INFP:n kuvaukset tuntuu omanlaisilta suurelta osin. Joiltakin osin myös auttanut ymmärtämään, miksi tämä todellisuus tuntuu ajoittain niin vaikealle paikalle. Hassu fakta, INFP -ihmiset ovat kaikista tyypeistä useimmiten työttömänä ja työssä olevat tienaavat kaikista vähiten kaikista persoonallisuustyypeistä (pääosin sen takia, kun ovat kutsumusammatissa eivätkä varallisuutta keräämässä). Itse en ole koskaan pystynyt työelämään kiinnittymään. Syyt enemmän lapsuuden traumoissa ja muissa persoonallisuuden piirteissä, mutta ei tämä INFP ainakaan työelämään kiinnittymistä helpommaksi ole tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Itsekö se päätetään, että mitä tyyppiä on?

Viime kädessä kyllä - ei sitä millään verikokeella voi testata. Jossain Amerikoissa on kai tarjolla "virallisia" testejä, mutta en niiden tieteellisyydestä niin tiedä. Olen itse asiassa hyvinkin tietoinen siitä, että jotkut pitävät tätä teoriaa ihan humpuukina. Silti itse koen, että persoonallisuusteoriaan tutustuminen on omalla kohdallani lisännyt itsetuntemusta.

Toki aihetta pohtiessa on hyvä olla itselle rehellinen. Oikeaa tulosta ei saa, jos valehtelee itselleen esim. testiä tehdessä tai vastailee sen mukaan, mitä haluaisi olla.

Niin ja itse olen kai INFP. Dikotomiatesteistä saan tulokseksi INTJ mutta funktiotesteistä lähinnä INFP. Aiheesta lukeminen on avannut aihetta ja vahvistanut käsitystäni siitä, että saatan olla INFP.

- ap

Suurella todennäköisyydellä INFJ-T. Melkein koko elämän ajan on maailma tuntunut hyvin vieraalta paikalta "syvällä juuritasolla" ,ja ihmiset, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, aivan eri heimon edustajilta. Etenkin parina viime vuotena olen alkanut tajuamaan, että huolimatta teknisesti samasta puhekielestä on esim. työkavereiden kanssa kommunikointi aina ikään kuin jonkinlaisen käännöskoneen läpi vietyä sanavirtaa.

Asiaa ei tietenkään auta se, että työni on erittäin S-tyyppivetoista. Kovin yllättävää ei myöskään ole enemmän kognitiivisten, vähemmän fyysisten työtehtävien kasaantuminen itselle; Tämäkin on tapahtunut ajan kuluessa lähestulkoon automaattisesti ilman varsinaista työnjakoa (tosin olen tähän tyytyväinen, vaikka välillä pientä purnaamista esiintyykin...). Työyhteisössä on siis kaikin puolin ihania ihmisiä, mutta kaikista ulospäin näkyvistä onnistumisista huolimatta koen aitoa yhteenkuulumisen tunnetta surullisen harvoin. Tähän tosin vaikuttaa pari muutakin mielen metkua, jotka INFJ-luonteella tuntuvat kuuluvat työkalupakin vakioihin.

Funktioista Ni-Fe -yhdistelmä on kieltämättä ollut varsin hyödyllinen asiakkaiden erilaisten tarpeiden ja etenkin tunnetilojen ymmärtämisessä, mutta muuten kovin introverttina ihmisenä nämä tulevat kovan hintalapun kera (vieläpä näin joulun alla). Koska Te on sysisurkea on helppoa tulla tallatuksi, kun sisäinen ääni vaatii aina asettamaan muiden tarpeet etusijalle (paitsi jos Ti keksii ovelan alibin Fe:n hämäämiseksi). "Se" on yleensä kuutamolla paitsi jos ylitsepääsemätön stressi vapauttaa sen kellarista (ja se o kurjempi juttu se).

Lisätään soppaan vielä mystiset, välillä rajustikin yhteen ottavat numerot 4 & 6, joiden riitoja 9 yrittää sovitella. Kuutonen voittaa aina ihmisiin liittyvissä tilanteissa yhdeksikön neuvomana Fe:n komennossa, mutta nelonen ottaa omansa takaisin omalla ajalla...