Vanha opistoaste

Opistoasteelle piti olla joko lukio tai perusasteen tutkinto alla. En tiedä, miten meni terveydenhuomtoalalla, mutta esim. merkonomiksi vaadittiin tosiaan lukio tai merkantti alle. Ja merkanteille koulutus oli puoli vuotta pidempi kuin lukion käyneille.

-entinen YO-merkonomi

Vierailija kirjoitti:

Opistoasteelle piti olla joko lukio tai perusasteen tutkinto alla. En tiedä, miten meni terveydenhuomtoalalla, mutta esim. merkonomiksi vaadittiin tosiaan lukio tai merkantti alle. Ja merkanteille koulutus oli puoli vuotta pidempi kuin lukion käyneille.

-entinen YO-merkonomi

Tämä siis ysärillä, ajasta ennen peruskouluja en tiedä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Opistoasteelle piti olla joko lukio tai perusasteen tutkinto alla. En tiedä, miten meni terveydenhuomtoalalla, mutta esim. merkonomiksi vaadittiin tosiaan lukio tai merkantti alle. Ja merkanteille koulutus oli puoli vuotta pidempi kuin lukion käyneille.

-entinen YO-merkonomi

Ainakin äitini opiskeli sairaanhoitajaksi keskikoulupohjalta. Sitä ei siihen aikaan kutsuttu "perusasteen tutkinnoksi". Tapahtui joskus 50-luvun lopussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opistoasteelle piti olla joko lukio tai perusasteen tutkinto alla. En tiedä, miten meni terveydenhuomtoalalla, mutta esim. merkonomiksi vaadittiin tosiaan lukio tai merkantti alle. Ja merkanteille koulutus oli puoli vuotta pidempi kuin lukion käyneille.

-entinen YO-merkonomi

Tämä siis ysärillä, ajasta ennen peruskouluja en tiedä mitään.

Sama se oli aiemminkin. Mä en ole käynyt päivääkään peruskoulua. Opiskelin sairaanhoito-opistossa sairaanhoitajaksi 1980-luvulla. Joko piti olla lukio suoritettuna tai sitten sote-alan ammattikoulututkinto (apuhoitaja, lastenhoitaja tms). 

En tiedä muistanko oikein, mutta piti olla myös 18 vuotta täyttänyt?

Vierailija kirjoitti:

En tiedä muistanko oikein, mutta piti olla myös 18 vuotta täyttänyt?

Ainakin kasarilla piti. 

Vierailija kirjoitti:

Opistoasteelle piti olla joko lukio tai perusasteen tutkinto alla. En tiedä, miten meni terveydenhuomtoalalla, mutta esim. merkonomiksi vaadittiin tosiaan lukio tai merkantti alle. Ja merkanteille koulutus oli puoli vuotta pidempi kuin lukion käyneille.

-entinen YO-merkonomi

Itse oiskelin sairaanhoitajaksi -70 luvulla ja meidän kurssilla kaikki olivat ylioppilaita ja siis vähintään 19 vuotiaita.  Taisi olla tuolloin ikärajana kouluunkin 18 v.

Vierailija kirjoitti:

Opistoasteelle piti olla joko lukio tai perusasteen tutkinto alla. En tiedä, miten meni terveydenhuomtoalalla, mutta esim. merkonomiksi vaadittiin tosiaan lukio tai merkantti alle. Ja merkanteille koulutus oli puoli vuotta pidempi kuin lukion käyneille.

-entinen YO-merkonomi

Mä menin peruskoulusta suoraan kauppikseen ja kolmessa vuodessa merkonomiksi, pisteet riitti suoraan peruslinjalta opistoon ilman että olisi pitänyt lukea ensin merkantiksi.

Mun mielestä opisto ei vastaanut ammattikorkeaa.

Esim tekninen ala: keskikoulu, sitten teknikoksi, sitten insinöörilinjalle.

Kun teknikot jäi pois, ammattikoulupohjalta pääsi opisto- insinöörilinjalle.

Sama kuin merkonomiksi yksi askel merkantin tutkinto jos ei ollut keskikoulupohjaa .

Ikätoverini sairaanhoitajaksi: keskikoulu, vuoden koulutus lastenhoitoon, ammattikoulu toiselta alalta, sitten sairaanhoitajaksi. Nyttemmin ilman lukiota joku terveysalan maisteri.

Opistoasteen tutkinto on ammatillisista tutkinnoista Suomessa käytetty vanha nimitys. Nykyään sen tilalla ovat osin ammattikorkeakoulututkinnot ja osin toisen asteen tutkinnot. - Tämä lienee yksi selitys sille miksi säännöllisen epäsäännöllisesti tälläkin palstalla osalla meistä -itseni mukaan luettuna- on tai on ollut vaikeusia hahmottaa minkä tasoista koulutusa ammattikorkeasta on lupa odottaa. -

Viime vuosina asiaa on hämmentänyt entisestään ns. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.  Välillä tuntuu myös sille, että Suomeen on vime vuosikymmeninä muodostunut kaksi nokittelevaa korkeakoulu järjestelmää, joista toisesta käytetään ilmaisua yliopitot ja tosiesta ammattikorkeakoulut.

Käyttämällä näiden paikkojen englanninkielisiä nimityksiä (perusmudossa university ja university of applied sciences) niin en ihmettele, että jos joku katsoo suomalaista korkeakoulu ja yliopisto maailmaa tarkemmin tuntematta, niin vaatinee tpisenkin hetken, että pässee jyvälle.

Yksi typerimmistä väitteistä on mm. väittää, ammattikorkeakouluista valmsituvan käytännön osaajia ja yliopistoista puhtaita teoreetikoita. Jos näin olisi niin Suomen kokoiseen maahan riittäsi hyvin yksi tai ehkä kaksi yliopistoa. 

Uskovainen mies

Minun lukioaikana oli jokin sellainen väylä, että sairaanhoitajaopintoihin haettaessa piti olla ainakin vuosi (tai 2?) lukiota käytynä, mutta ei tarvinnut olla yo-tutkintoa eikä kaikkia kursseja. Siinä saattoi olla ikärajakin. Muistan, että aian muutama tyttö per vuosikurssi lähti sinne ihan suunnitellusti, siis ei siksi ettei olisi lukio sujunut.

Tämä on ollut 80/90-lukujen taitteessa eli silloin minusta kaikista sairaanhoitajista tuli jollakin tavalla erikoistuneita. Muistan, että joku oli esim. leikkaussali/anestesia- ja joku toinen mt-suuntautunut. Mielikuva on, että erikoistuminen oli jokin tietty pätkä, olikohan työssäoloa siinä välissä. Voi olla, että nämä eivät pidä paikkaansa, sen verran on aikaa kulunut että voi mennä eri aikojen ja alojen käytännöt iloisesti sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opistoasteelle piti olla joko lukio tai perusasteen tutkinto alla. En tiedä, miten meni terveydenhuomtoalalla, mutta esim. merkonomiksi vaadittiin tosiaan lukio tai merkantti alle. Ja merkanteille koulutus oli puoli vuotta pidempi kuin lukion käyneille.

-entinen YO-merkonomi

Mä menin peruskoulusta suoraan kauppikseen ja kolmessa vuodessa merkonomiksi, pisteet riitti suoraan peruslinjalta opistoon ilman että olisi pitänyt lukea ensin merkantiksi.

Peruskouluhan nykyisin vastaa entistä keskikoulua eli puhut jo uusista ajoista kun merkonomin tutkinto on toisen asteen tutkinto, kuten lukiokin.

Kansakoulun käyneet joutuivat ensin käymään koulua 2 vuotta merkantiksi, jotta pääsivät hakemaan kauppaopistoon eli merkonomiksi.

Kauppaopistoissa oli eri linja ylioppilaille, muistaakseni vain vuosi kun merkonomiopinnot keskikoulupohjalta kestivät 2 vuotta.

"Ikätoverini sairaanhoitajaksi: keskikoulu, vuoden koulutus lastenhoitoon, ammattikoulu toiselta alalta, sitten sairaanhoitajaksi. Nyttemmin ilman lukiota joku terveysalan maisteri."

Tuo terveystieteiden maisterikoulutus on yliopistokoulutus ja ikätoverisi on päässyt koulutukseen juuri noiden aiempien koulutustensa ( sh ) perusteella. 

Minua hämmentää nämä alempi ylempi korkeakoulututkinto ja onko ylempi alempi korkeakoulututkintokin?

Tradenomit, amk-insinöörit, kandit, maisterit selvempiä nimikkeitä.

MicMac kirjoitti:

Minun lukioaikana oli jokin sellainen väylä, että sairaanhoitajaopintoihin haettaessa piti olla ainakin vuosi (tai 2?) lukiota käytynä, mutta ei tarvinnut olla yo-tutkintoa eikä kaikkia kursseja. Siinä saattoi olla ikärajakin. Muistan, että aian muutama tyttö per vuosikurssi lähti sinne ihan suunnitellusti, siis ei siksi ettei olisi lukio sujunut.

Tämä on ollut 80/90-lukujen taitteessa eli silloin minusta kaikista sairaanhoitajista tuli jollakin tavalla erikoistuneita. Muistan, että joku oli esim. leikkaussali/anestesia- ja joku toinen mt-suuntautunut. Mielikuva on, että erikoistuminen oli jokin tietty pätkä, olikohan työssäoloa siinä välissä. Voi olla, että nämä eivät pidä paikkaansa, sen verran on aikaa kulunut että voi mennä eri aikojen ja alojen käytännöt iloisesti sekaisin.

Ainakin kasarilla. Sairaanhoito-opistosta valmistui ensin tavalliseksi sairaanhoitajaksi. Sitten mentiin vähintään vuodeksi töihin ja sen jälkeen saattoi hakea erikoistumaan, jos halusi. Erikoistumisopinnot kestivät vuoden. Sairaaloissa oli töissä sairaanhoitajien lisäksi erikoissairaanhoitajia ja jälkimmäiset just noita erikoistumisopinnot suorittaneita. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

MicMac kirjoitti:

Minun lukioaikana oli jokin sellainen väylä, että sairaanhoitajaopintoihin haettaessa piti olla ainakin vuosi (tai 2?) lukiota käytynä, mutta ei tarvinnut olla yo-tutkintoa eikä kaikkia kursseja. Siinä saattoi olla ikärajakin. Muistan, että aian muutama tyttö per vuosikurssi lähti sinne ihan suunnitellusti, siis ei siksi ettei olisi lukio sujunut.

Tämä on ollut 80/90-lukujen taitteessa eli silloin minusta kaikista sairaanhoitajista tuli jollakin tavalla erikoistuneita. Muistan, että joku oli esim. leikkaussali/anestesia- ja joku toinen mt-suuntautunut. Mielikuva on, että erikoistuminen oli jokin tietty pätkä, olikohan työssäoloa siinä välissä. Voi olla, että nämä eivät pidä paikkaansa, sen verran on aikaa kulunut että voi mennä eri aikojen ja alojen käytännöt iloisesti sekaisin.

Ainakin kasarilla. Sairaanhoito-opistosta valmistui ensin tavalliseksi sairaanhoitajaksi. Sitten mentiin vähintään vuodeksi töihin ja sen jälkeen saattoi hakea erikoistumaan, jos halusi. Erikoistumisopinnot kestivät vuoden. Sairaaloissa oli töissä sairaanhoitajien lisäksi erikoissairaanhoitajia ja jälkimmäiset just noita erikoistumisopinnot suorittaneita. 

Ja tuo muuttui kyllä jossain vaiheessa niin, että se erikoistuminen tehtiin siihen samaan tutkintoon. Muistelen, että jossain vaiheessa ( oliko 90-luku? ), kun se erikoissairaanhoitajan nimike muuttui kaikilla sairaanhoitajaksi ainakin keskussairaaloissa. Ja tuo muutos liittyi nimenomaan siihen, että uudet hoitajat olivat jo erikoistuneita suoraan.  Ja kaikkineen liittyi varmaan noihin koulutusuudistuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

MicMac kirjoitti:

Minun lukioaikana oli jokin sellainen väylä, että sairaanhoitajaopintoihin haettaessa piti olla ainakin vuosi (tai 2?) lukiota käytynä, mutta ei tarvinnut olla yo-tutkintoa eikä kaikkia kursseja. Siinä saattoi olla ikärajakin. Muistan, että aian muutama tyttö per vuosikurssi lähti sinne ihan suunnitellusti, siis ei siksi ettei olisi lukio sujunut.

Tämä on ollut 80/90-lukujen taitteessa eli silloin minusta kaikista sairaanhoitajista tuli jollakin tavalla erikoistuneita. Muistan, että joku oli esim. leikkaussali/anestesia- ja joku toinen mt-suuntautunut. Mielikuva on, että erikoistuminen oli jokin tietty pätkä, olikohan työssäoloa siinä välissä. Voi olla, että nämä eivät pidä paikkaansa, sen verran on aikaa kulunut että voi mennä eri aikojen ja alojen käytännöt iloisesti sekaisin.

Ainakin kasarilla. Sairaanhoito-opistosta valmistui ensin tavalliseksi sairaanhoitajaksi. Sitten mentiin vähintään vuodeksi töihin ja sen jälkeen saattoi hakea erikoistumaan, jos halusi. Erikoistumisopinnot kestivät vuoden. Sairaaloissa oli töissä sairaanhoitajien lisäksi erikoissairaanhoitajia ja jälkimmäiset just noita erikoistumisopinnot suorittaneita. 

Ja tuo muuttui kyllä jossain vaiheessa niin, että se erikoistuminen tehtiin siihen samaan tutkintoon. Muistelen, että jossain vaiheessa ( oliko 90-luku? ), kun se erikoissairaanhoitajan nimike muuttui kaikilla sairaanhoitajaksi ainakin keskussairaaloissa. Ja tuo muutos liittyi nimenomaan siihen, että uudet hoitajat olivat jo erikoistuneita suoraan.  Ja kaikkineen liittyi varmaan noihin koulutusuudistuksiin.

Mun muistaakseni liittyi just koulutusuudistukseen. Eli sairaanhoitajaksi opiskeltiinkin ammattikorkeakoulussa, sairaanhoito-opistot lakkautettiin ja erikoistuminen suoritettiin tutkinnon yhteydessä. Kaikki sairaanhoitajaksi ammattikorkeakoulusta valmistuneet olivat siis erikoissairaanhoitajia, vaikka nimikkeenä olikin sairaanhoitaja.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

MicMac kirjoitti:

Minun lukioaikana oli jokin sellainen väylä, että sairaanhoitajaopintoihin haettaessa piti olla ainakin vuosi (tai 2?) lukiota käytynä, mutta ei tarvinnut olla yo-tutkintoa eikä kaikkia kursseja. Siinä saattoi olla ikärajakin. Muistan, että aian muutama tyttö per vuosikurssi lähti sinne ihan suunnitellusti, siis ei siksi ettei olisi lukio sujunut.

Tämä on ollut 80/90-lukujen taitteessa eli silloin minusta kaikista sairaanhoitajista tuli jollakin tavalla erikoistuneita. Muistan, että joku oli esim. leikkaussali/anestesia- ja joku toinen mt-suuntautunut. Mielikuva on, että erikoistuminen oli jokin tietty pätkä, olikohan työssäoloa siinä välissä. Voi olla, että nämä eivät pidä paikkaansa, sen verran on aikaa kulunut että voi mennä eri aikojen ja alojen käytännöt iloisesti sekaisin.

Ainakin kasarilla. Sairaanhoito-opistosta valmistui ensin tavalliseksi sairaanhoitajaksi. Sitten mentiin vähintään vuodeksi töihin ja sen jälkeen saattoi hakea erikoistumaan, jos halusi. Erikoistumisopinnot kestivät vuoden. Sairaaloissa oli töissä sairaanhoitajien lisäksi erikoissairaanhoitajia ja jälkimmäiset just noita erikoistumisopinnot suorittaneita. 

Ja tuo muuttui kyllä jossain vaiheessa niin, että se erikoistuminen tehtiin siihen samaan tutkintoon. Muistelen, että jossain vaiheessa ( oliko 90-luku? ), kun se erikoissairaanhoitajan nimike muuttui kaikilla sairaanhoitajaksi ainakin keskussairaaloissa. Ja tuo muutos liittyi nimenomaan siihen, että uudet hoitajat olivat jo erikoistuneita suoraan.  Ja kaikkineen liittyi varmaan noihin koulutusuudistuksiin.

Mun muistaakseni liittyi just koulutusuudistukseen. Eli sairaanhoitajaksi opiskeltiinkin ammattikorkeakoulussa, sairaanhoito-opistot lakkautettiin ja erikoistuminen suoritettiin tutkinnon yhteydessä. Kaikki sairaanhoitajaksi ammattikorkeakoulusta valmistuneet olivat siis erikoissairaanhoitajia, vaikka nimikkeenä olikin sairaanhoitaja.

Noinhan se oli. Vanhan opistokoulutuksen saaneet olivat päteviä osastohoitajan virkoihin, mutta amk-sh:t eivät olleet, koska tutkintoon ei sisältynyt hallinnon jaksoa, kuten oli opistokoulutuksessa.

Pikkuhiljaa osastohoitajan virkaan ( toimeen ) vaadittin terveystieteiden maisterin koulutus, samoin kuin ylihoitajien toimiin. ( kun vanhojen koulutusten saaneet hoitajat jäivät eläkkeelle).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opistoasteelle piti olla joko lukio tai perusasteen tutkinto alla. En tiedä, miten meni terveydenhuomtoalalla, mutta esim. merkonomiksi vaadittiin tosiaan lukio tai merkantti alle. Ja merkanteille koulutus oli puoli vuotta pidempi kuin lukion käyneille.

-entinen YO-merkonomi

Mä menin peruskoulusta suoraan kauppikseen ja kolmessa vuodessa merkonomiksi, pisteet riitti suoraan peruslinjalta opistoon ilman että olisi pitänyt lukea ensin merkantiksi.

Peruskouluhan nykyisin vastaa entistä keskikoulua eli puhut jo uusista ajoista kun merkonomin tutkinto on toisen asteen tutkinto, kuten lukiokin.

Kansakoulun käyneet joutuivat ensin käymään koulua 2 vuotta merkantiksi, jotta pääsivät hakemaan kauppaopistoon eli merkonomiksi.

Kauppaopistoissa oli eri linja ylioppilaille, muistaakseni vain vuosi kun merkonomiopinnot keskikoulupohjalta kestivät 2 vuotta.

Valmistuin peruskoulupohjalta kolmessa vuodessa merkonomiksi v. 1994.

Vierailija kirjoitti:

Opistoasteelle piti olla joko lukio tai perusasteen tutkinto alla. En tiedä, miten meni terveydenhuomtoalalla, mutta esim. merkonomiksi vaadittiin tosiaan lukio tai merkantti alle. Ja merkanteille koulutus oli puoli vuotta pidempi kuin lukion käyneille.

-entinen YO-merkonomi

Ei kyllä pidä paikkaansa. Ainakin sairaanhoitajaksi pääsi keskikoulupohjalta. Ikää kylläkin vaadittiin 18 vuotta. Samoin merkonomiksi pääsi lukemaan keskikoulupohjalta.