Vanha opistoaste

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

MicMac kirjoitti:

Minun lukioaikana oli jokin sellainen väylä, että sairaanhoitajaopintoihin haettaessa piti olla ainakin vuosi (tai 2?) lukiota käytynä, mutta ei tarvinnut olla yo-tutkintoa eikä kaikkia kursseja. Siinä saattoi olla ikärajakin. Muistan, että aian muutama tyttö per vuosikurssi lähti sinne ihan suunnitellusti, siis ei siksi ettei olisi lukio sujunut.

Tämä on ollut 80/90-lukujen taitteessa eli silloin minusta kaikista sairaanhoitajista tuli jollakin tavalla erikoistuneita. Muistan, että joku oli esim. leikkaussali/anestesia- ja joku toinen mt-suuntautunut. Mielikuva on, että erikoistuminen oli jokin tietty pätkä, olikohan työssäoloa siinä välissä. Voi olla, että nämä eivät pidä paikkaansa, sen verran on aikaa kulunut että voi mennä eri aikojen ja alojen käytännöt iloisesti sekaisin.

Ainakin kasarilla. Sairaanhoito-opistosta valmistui ensin tavalliseksi sairaanhoitajaksi. Sitten mentiin vähintään vuodeksi töihin ja sen jälkeen saattoi hakea erikoistumaan, jos halusi. Erikoistumisopinnot kestivät vuoden. Sairaaloissa oli töissä sairaanhoitajien lisäksi erikoissairaanhoitajia ja jälkimmäiset just noita erikoistumisopinnot suorittaneita. 

Näin oli. Olen itse lab.hoitajana käynyt tämän polun.

2,5 v oli lab.hoitajaksi ja tähän sisältyi puoli vuotta tiivistä työharjoittelua yleensä sairaalan labrassa.

Sitten työhön ja myöh. piti hakea erikseen erikoistumaan, mikä kesti sen vuoden.

Kokemukseni mukaan vanhan koulukunnan hoitajilla on paremmat käytännön valmiudet kuin amk:sta valmistuneilla.

Toki voi johtua myös yksilöllisistä eroista.

Moni halusi amk:n jälkeen pomoksi ja eihän pomoja aina useita tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opistoasteelle piti olla joko lukio tai perusasteen tutkinto alla. En tiedä, miten meni terveydenhuomtoalalla, mutta esim. merkonomiksi vaadittiin tosiaan lukio tai merkantti alle. Ja merkanteille koulutus oli puoli vuotta pidempi kuin lukion käyneille.

-entinen YO-merkonomi

Mä menin peruskoulusta suoraan kauppikseen ja kolmessa vuodessa merkonomiksi, pisteet riitti suoraan peruslinjalta opistoon ilman että olisi pitänyt lukea ensin merkantiksi.

Peruskouluhan nykyisin vastaa entistä keskikoulua eli puhut jo uusista ajoista kun merkonomin tutkinto on toisen asteen tutkinto, kuten lukiokin.

Kansakoulun käyneet joutuivat ensin käymään koulua 2 vuotta merkantiksi, jotta pääsivät hakemaan kauppaopistoon eli merkonomiksi.

Kauppaopistoissa oli eri linja ylioppilaille, muistaakseni vain vuosi kun merkonomiopinnot keskikoulupohjalta kestivät 2 vuotta.

Valmistuin peruskoulupohjalta kolmessa vuodessa merkonomiksi v. 1994.

Niin,, ammattikoulut joita kaupalliset linjat ovat, olivat 3-vuotisia 90 -luvulla. Niin kai nykyäänkin.

Peruskoulu vastaa pohjakouluna entistä keskikoulua.

Kansakoulun käyneille oli se 2- vuotinen kauppakoulu eli merkantin koulutus tarpeen ennen opistoon pääsemistä.

Ennen oli merkonomi opistotutkinto, nyttemmin toisen asteen ammattikoulutus.

Olen laskentatoimen yo-merkonomi. Eli lukion käynyt ja kauppaopistossa kirjanpitoon suuntautunut. Kauppaopistoon meni samaan aikaan nuorempi serkkuni suoraan peruskoulusta, ja hän luki saman linjan merkonomiksi 3 vuotta, minä 2 vuotta. Ainakin yliopistopuolella hommaan kuului myös lopputyö. Omani kirjoitin vientitakuista. 

Eli ne peruskoulupohjaiset luki vuoden kauemmin kuin ylioppilaat. 

Kumpikin meistä opiskeli sen jälkeen eri talousalan kursseja, mm. avoimessa yliopistossa, oltiin tilitoimistoissa töissä ja hankittiin monenlaista kokemusta. 

Töitä on hyvin molemmille riittänyt ja oma palkkakin on nykyään yli neljä tonnia. 

n52v

Päivähoitoalalla 1990-luvun koulutusuudistus meni niin, että 1980-luvun nousukauden, vaurastumisen, presidentin vaihdoksen, pankki- ja lainoitusjärjestelmän muutosten ja alasajettavan Neuvostoliiton jälkeen hoksattiin, että maailma ympärillä on muuttunut rajusti. Suomella oli lama käsissä, EU hakemus sisällä, uusi (tai "uusvanha") naapuri touhuineen vieressä, netti jaossa ja Nokia nousussa. Tarvittiin uudenlaista osaamista (puhuttiin tietotaidosta) , länsihenkistä ajattelua ja "ketterä menetelmiä". Uudet ajat uudet opit.

1990-luvun alussa kouluissa oppilaanohjaajat paasasivat joukkotasolla, henkilökohtaisissa tapaamisissa, vanhempainilloissa, oppituntivierailuina jne. kuinka uusi ammattikorkeakoulu-malli on upea, teoreettista tietoa ja käytännön taitoa yhdistävä ja yhteiskuntaan laajalla pohjalla perehdyttävä (1.vuosi kaikkien eri suuntautumisvaihtoehtojen yhteisiä [monitieteisyyden ja jaetun yhteiskuntatietouden idealla] kursseja) . 1.v. jälkeen hakeuduttiin 2 v. syventäviin, johonkin nimikkeeseen pätevöittäviin erikoistumisopintoihin. Työelämässä eri työtehtävät oli määritelty sen mukaan, edellytettiinkö niihin peruskoulupohjaista ammattikoulututkintoa (suorittavat, perustason työtehtävät) vai uusia, ammattikorkeakoulun tarjoamia, käytännöntyön osaavia ja samalla korkeakoulutasoisen teoreettisen tiedon hallitsevia monitoimistrategikkoja. Johtajuus-ja hallintoportaan opinnot kuuluivat viimeisen vuoden opintosisältöön.

Yliopistoista valmistuttiin puhtaasti teoriaan suuntautuneiksi tutkijoiksi, jotka tuottavat kentän käyttöön teoreettista tutkimusta.

Amk-systeemiä oli edeltänyt kaksitahoinen ammattikoulu ja opisto tutkintorakenne. Lastentarhanopettajaopistosta valmistui 3 v. opiskelun jälkeen pedagogiaan, lasten opettamiseen ja lapsiryhmän ohjaamiseen perehtyneitä, lastentarhoissa työskenteleviä kasvattajia. Saman tasoisen ja samoin 3-vuotisen, mutta lasten kehitykseen sosiaalisista suhteista, perheistä, yhteiskunnasta ja käyttäytymisen haasteista päin lähtevä koulutus oli niin ikään opistotasoinen sosiaalikasvattaja (sosiaalipedagogi).

Sekä sosiaalikasvattajat että lastentarhanopettajat työskentelivät päiväkodeissa yhtä pätevinä, mutta eri näkökulmista pohjakoulutuksen saaneina, lastentarhanopettajan viroissa. Molemmat voivat työskennellä myös päiväkodin johtajana tai päivähoidon tarkastajana, aluepäällikkönä tai päivähoidon kuntatason johtajina. Sosiaalikasvattajat olivat päteviä lisäksi lastensuojelun tehtäviin sekä esim. perhepäivähoidon ohjaajiksi ja koordinoijiksi sekä kunnan peruspalveluiden suunnittelutehtäviin ja nuorisotyön johtotehtäviin. Lastentarhaopistosta valmistuneet lto:t olivat täsmäsuuntautuneita lasten päiväkodissa tapahtuvaan opettamiseen ja sosiaalikasvattajat lasten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin perheensä jäsenenä sekä laajemmin yhteiskunnassa.

Amk-tutkinnon tullessa sosiaalikasvattajan koulutusohjelmista luovuttiin ja tilalle tuli sosionomi nimike. Suuntautumisvaihtoehtoja tuli useita. Lastentarhanopettajaopistosta luovuttiin myös ja lastentarhaopettajien koulutus siirrettiin yliopistoon kasvatustieteelliseen tiedekuntaan. Lastentarhanopettajaksi pätevöityi 3-vuotisessa koulutuksessa suorittamalla alemman korkeakoulututkinnon (kandi) tai suorittamalla 3,5-vuotisen sosionomin korkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa.

Opistoa alemmalta tasolta (ammattikoulusta) valmistui terveystieteisiin suuntautuneita lastenhoitajia, jotka etenkin sairaaloihin (myös päiväkodeissa tarvittaessa) sekä päivähoitajia, jotka työskentelivät päiväkodeissa perushoitotilanteissa lastentarhanopettajien ohjauksessa. Nykyään ammattikoulupohjaisen lastenhoitajan koulutusnimike on lähihoitaja. Suuntautumisvaihtoehtoja on useita.

Vierailija kirjoitti:

Opistoasteelle piti olla joko lukio tai perusasteen tutkinto alla. En tiedä, miten meni terveydenhuomtoalalla, mutta esim. merkonomiksi vaadittiin tosiaan lukio tai merkantti alle. Ja merkanteille koulutus oli puoli vuotta pidempi kuin lukion käyneille.

-entinen YO-merkonomi

No eihän pidä paikkaansa. Omassa koulussa oli kolmevuotinen peruskoulupohjainen opintolinja merkonomiksi, kaksivuotinen linja yo-metkonomiksi ja kaksivuotinen peruskoulupohjainen linja merkonomiksi.

T Yo-merkonomi v 1982

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opistoasteelle piti olla joko lukio tai perusasteen tutkinto alla. En tiedä, miten meni terveydenhuomtoalalla, mutta esim. merkonomiksi vaadittiin tosiaan lukio tai merkantti alle. Ja merkanteille koulutus oli puoli vuotta pidempi kuin lukion käyneille.

-entinen YO-merkonomi

No eihän pidä paikkaansa. Omassa koulussa oli kolmevuotinen peruskoulupohjainen opintolinja merkonomiksi, kaksivuotinen linja yo-metkonomiksi ja kaksivuotinen peruskoulupohjainen linja merkonomiksi.

T Yo-merkonomi v 1982

Tarkoitit varmaan merkantiksi?

Opistoissa oli eritasoisia linjoja, osa vaati lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen pohjalle, osassa riitti peruskoulu+ammattikoulututkinto opistoon hakemista edeltävänä osaamisena.

Esim. edellä kuvattuun sosiaalikasvattajan yo-pohjaiseen tutkintoon oli oltava korkeat pohjapistemäärät, hyvä lukion ja yo-kokeiden todistus sekä lisäksi läpäistävä vaativat pääsykoe-, soveltuvuuskoe- ja haastattelumenettelyt.

On syntynyt käsitys, ettei nykyisiin amk-koulutuksiin ja yliopistokoulutuksiin vaadita enää vastaavaa, vaan kaikkeen koulutukseen pääsee montaa reittiä eikä vaatimustaso (tai saavutettu osaaminen) ole enää välttämättä kovin korkeatasoista, olit sitten yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai ammattikoulussa. Hyvissä huippulukioissa taitaa olla korkein vaatimus- ja osaamistaso Suomessa nykyään. Ehkä niistä valmistuneet suuntaavat kansainvälisiin huippuyliopistoihin jatko-opiskelemaan.

Suomessa yliopistot on 2017 uudistuksissa muutettu enemmän ammattikorkeakoulujärjestelmää kopioivaksi, työ- ja liike-elämän tarpeisiin tekijöitä tuottaviksi laitoksiksi. On laajan pohjan yleiskursseja ja koulutusohjelmia, ryhmätöitä, digialustoja, sometyökaluja ja todella paljon sitä yhdessä juttelua, sen kuvaamista, mitä on itse mistäkin mieltä. Ei niin väliä, mihin sen mielipiteensä perustaa, kunhan aktiivisesti osallistuu kaikkeen ja ilmaisee itseään ja ajatuksiaan. Innovoi reippaasti.

Mä oon opiskellut sairaanhoitajaksi opistotasolla, peruskoulupohjalta. Aloitin opinnot syksyllä -91. Tällöin valittiin erikoistumisala jo opintoihin hakiessa, itse olen sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja.

Aiemmin ainakin 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa sosiaali- ja terveysalan opintojen aloituksen alaikäraja oli 17v mutta sinä vuonna kun olen opintoni aloittanut, tuli voimaan kaksivuotinen kokeilu jossa sai aloittaa opinnot 15v täyttäneenä. Tämä poikkeuslaki oli voimassa joissain osissa Suomea koska itselläkin oli opiskelukavereita Oulusta asti.

Tuohon aikaan sh:n opistotutkinto kesti yo-pohjalta 3,5v ja peruskoulupohjalta 4,5v. Ensimmäinen vuosi oli osin lukion korvaavia kielten, matematiikan, fysiikan ja kemian opintoja sekä lisäksi alalle valmistavia opintoja (kansanterveystiede, vuorovaikutus ym)

Tämäntyyppinen koulutus oli AMK:n esiaste, meille opetettiin jo mm tutkimusmetodeja, tilastotiedettä ym. Koulutus uudistui opistomuotoisena vielä kertaalleen 1992, ja tämä opetussuunnitelma oli jo yhtenäinen AMK:n opetussuunnitelmien kanssa.

Varsinaisesti AMK:t aloittivat toimintansa 1994.

Ei. Itse opiskelin - 98 ja piti olla ylioppilas ja jos oli käynyt "vaan" amiksen niin piti käydä tämän opistotutkinto-opiskelujen ohella tietty määrä lukion kursseja eli se perustutkintokaan ei pelkillään oikeuttanut jatkamaan opistoasteelle.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Itse opiskelin - 98 ja piti olla ylioppilas ja jos oli käynyt "vaan" amiksen niin piti käydä tämän opistotutkinto-opiskelujen ohella tietty määrä lukion kursseja eli se perustutkintokaan ei pelkillään oikeuttanut jatkamaan opistoasteelle.

Niin. Ammattikoulun perusasteen tutkintojen (kuten vaikka lähihoitaja tai parturi-kampaaja) laajuus ja arvostus on noussut kun nykyään, jos pääset tuolta pohjalta yliopistoon perustutkinto-opiskelijaksi, niin ei sinun tarvitse suorittaa mitään sellaista, jota ei vastaavasti lukio pohjalta paikkansa saanut. - En tiedä onko aina ollut näin, siis niin kauan kuin mihin (vai tietääkö. joku paikan mihin ei voi= tahansa korkeakoulu ja yliopisto opiskelupaikkaan on voinut hakea ja päästä myös amis-pohjalta, joka siis on toki eri kuin "vain" opistoasteelle pääsy. 

- Jokune vuosi havahduttiin tähän asiaan lukiorintamalla ja lieneekö se 1 syy siihen miksi opsielijavalinnoissa korkeakouluissa ja yliopistissa annettiin pääpaino heille jotja ovat suoriutuneet ylppäreistä mahdollsimman hyvin ja ensikertaa hakeville. - Käytännössä tämä ainakin taisi tarkoittaa, että jos aiemmin suositummilla korkeakoulu ja ylioposto -aloilla oli ammattikoulupohjalta ponnistanut hakija harvinaisuus, niin tulevaisuudessa se lienee entistäkin harvinaisempaa.

Lukio -riippuen toki varmaan hieman alasta- antaa kuitenkin sen parhaimman ponnahduslaudan korkeakoulu ja yliopiston ovien avaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Opistoasteelle piti olla joko lukio tai perusasteen tutkinto alla. En tiedä, miten meni terveydenhuomtoalalla, mutta esim. merkonomiksi vaadittiin tosiaan lukio tai merkantti alle. Ja merkanteille koulutus oli puoli vuotta pidempi kuin lukion käyneille.

-entinen YO-merkonomi

Merkonomiopintoihin saattoi hakea suoraan peruskoulusta ja suuri osa hakikin.